Vuonna 2020 Suomi on tilastollisesti ikääntyneiden kärkimaa EU:ssa (Eurostatin). Ihmisten eläessä yhä pidempään, muistisairauksia sairastavien määrä kasvaa voimakkaasti.
Kansallisen muistiohjelman 2012-2020 (sosiaali- ja terveysministeriö) mukaan Muistiystävällinen Suomi rakentuu neljän kivijalan varaan:
1. Aivoterveyden edistäminen
2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen
3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin
4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen.
Suomessa on panostettu paljon ikäystävällisyyteen mm. palvelualue -projekteissa, kuntien ikääntymispoliittisissa ohjelmissa, palvelu- ja senioriasumisessa sekä maakunnallisissa sote-työ ryhmissä.
Maailmalla WHO on tehnyt "Towards an Age-friendly World" - ohjelman.
Alzheimer Scotland on tehnyt ison työn muistiystävällisen yhteisön puolesta. Siellä yritykset ovat kiinteästi mukana ja järjestö myöntää ”muistiystävällisen yrityksen” standardeja. Malleja on käytössä jo esimerkiksi Irlannissa, USA:ssa, Australiassa, Hollannissa ja Japanissa.
Yritysten toiminta on välttämätöntä maaseutumaisten ja haja-asutusalueiden elinkeinon ylläpitäjinä, sillä lähipalvelut mahdollistavat ikääntyneiden arkipäiväisen palveluissa asioinnin. Myös muistisairas haluaa osallistua ja kuulua yhteiskuntaan ja yhteisöön sairaudestaan huolimatta.
Asiakas
Ikääntyvät kokevat lähipalveluiden saatavuuden erittäin tärkeäksi. Ikääntyvät ja muistisairaat haluavat asua kauemmin kotona lähipalveluiden turvin. Muistisairailla ja ikääntyvillä tulee olla mahdollisuus osallistua ja käyttää palveluja tasavertaisesti. Siksi tarvitaan erilaisia heidät huomioivia lähipalveluita, jotka konkreettisesti tukevat kohderyhmän arkea. Yrittäjä tai ”lähikaupan kassa” voi olla ainut ja tärkein kontakti yksin asuvalle muistisairaalle tai ikäihmiselle.
Organisaatiot
Tarvitaan malleja ja keinoja muistiystävällisen palvelukonseptin rakentamiseen yhdessä yrittäjien ja yritysten kanssa. Yritysten palveluketjuja tarkastellessa muisti- ja ikäystävällisyyden näkökulmasta ovat yrittäjät ja yritykset henkilökuntineen niitä, jotka kehittävät ja turvaavat muisti- ja ikäystävällisiä palveluita, niiden saatavuutta, saavutettavuutta, toteutusta, tuotteita ja palvelujen sisältöjä.
Yrittäjillä ei välttämättä ole tietoa ikääntymisen ja muistisairauden aiheuttamista haasteista, joita voivat ilmentyä palveluja käytettäessä. Asiakaspalvelutilanteet, joissa muistisairas käyttäytyy erikoisesti voivat olla yrittäjälle ja työntekijöille yllättäviä, hämmentäviä ja jopa hankalia. Myös muistisairas voi kokea palveluissa toimimisen haastavaksi, jos ei tule ymmärretyksi tai kohdelluksi oikein. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi yritykset voivat varautua kouluttautumalla muisti- ja ikäystävällisiksi. Myös yrittäjä ikääntyy
Muistisairauteen voi sairastua myös työikäisenä. Työiässä muistisairauteen sairastuneiden ihmisten elämäntilanne voi aiheuttaa haasteita ja he tarvitsevat tukea ja apua. Asian tiedostaminen yrityksissä myös työnantajana, auttaa ymmärtämään miten toimia tällaisessa tilanteessa.
Yhteiskunta
Tarvitaan keskustelua ja tiedon jakamista muisti- ja ikäystävällisen yhteiskunnan teemoista.
Muisti- ja ikäystävällisyydellä edistetään ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia ennaltaehkäisten muistisairauksia ja lisätään tietoa muistisairauksista sekä parannetaan asenteita muistisairaita kohtaan.
Kohderyhmät:
1. Muistisairaat, ikäihmiset, omaiset, kognitiivisia oireita kokevat ja erityisryhmät.
Muisti- ja ikäihmiset eri paikkakunnilta, erikokoisista ja erilaisista ryhmätoiminnoista, harraste- ja päivätoimintaryhmistä, henkilökohtaisista tapaamisista, Muistiyhdistyksen ja seurakuntien ryhmistä, kuntien terveyspalveluiden ja eläkeläisten ryhmistä. Erityisryhmät heidän omista ryhmätoiminnoistaan. Ryhmissä ikääntyneet ja muistisairaat omaisineen kertovat näkemyksiään ja kokemuksiaan muisti- ja ikäystävällisistä palveluista eri toimialoilla. Toimintamallin kehittämisessä alueen ikäihmiset saavat olla toiminnan ja palveluiden "testaajia" (mystery shopping). Heidät perehdytetään testaamiseen ja valmiin lomakkeen avulla suorittavat testauksen ja postittavat lomakkeen muistiyhdistyksen työntekijöille.
2. Muisti- ja ikäystävällisistä palveluista ja niiden kehittämisestä kiinnostuneet eri alojen palvelujen tuottajat, yritykset ja yrittäjät.
Mukana suurempia ja pienempiä yrityksiä koko Etelä-Pohjanmaalta. Yrityksien kanssa tehdään kirjallinen sitoumussopimus toiminnasta, tavoitteista ja käytäntöistä. Alussa yritykselle / yritysryhmälle pidetään informaatiotilaisuus, jossa yhdessä määritellään muisti- ja ikäystävällisen palveluiden, yhteisön ja toiminnan käsite, tavoitteet ja aikataulu. Koulutuksissa käsitellään yritysten roolia palvelujen tuottajana ikääntyneelle ja muistioireiselle päivittäisessä elämässä ja lähiyhteisössä, läpikäyden kunkin mukana olevan yrityksen ja sen lähiyhteisön erityispiirteet (sijainti, saavutettavuus, tuotteet, palvelut).
Yrittäjät saavat syventävää, konkreettista ja käytännönläheistä tietoa muistisairauksista, niiden ennaltaehkäisystä, ikä- ja muistiasiakkaan kohtaamisesta ja palvelemisesta sekä esteettömyydestä. Yritykset hyödyntävät ikääntyneiden kokemuksia palveluista, osaten palveluissaan ja tuotteissaan huomioida ikääntyneet ja muistiasiakkaat tärkeinä asiakkaina erilaisissa palveluprosesseissa. Henkilökunta saa myös koulutusta muisti- ikäystävällisyydestä.
Yrittäjille annetaan kirjallisia tehtäviä, minkä pohjalta yritykset miettivät ja kehittävät toimintatapojaan, palveluitaan ja asenteitaan muisti- ja ikäystävällisemmäksi.
3. Kohderyhmä yrittäjäjärjestöt.
Yrittäjäjärjestöjen toimihenkilöille järjestetään informaatiotilaisuuksia toiminnasta. Palavereista sovitaan yrittäjäjärjestön puheenjohtajan kanssa soittamalla tai sähköpostilla.
4. Kohderyhmä yhteistyökumppanit, muut esim. järjestöt, kunnat ja kuntayhtymät.
Yhteistyökumppanit ovat aiesopimuksen solmimisesta lähtien kiinnostuneita uudesta toiminnasta ja osallistuvat aktiivisesti esimerkiksi ohjaustyöryhmässä. Kuntatoimijoiden ja kuntayhtymien kanssa pidetään yhteistyöpalavereita. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyö aktiivisten opiskelijoiden kanssa on helppoa ja molemminpuolista. Ikäinstituutin, Salon- ja Keski-Suomen Muistiyhdistysten kanssa toiminnan samankaltaisuuden vuoksi tiedon vaihto ja yhteistyö on onnistunutta. Ihmislähtöisen Lapinjärven kunnan kanssa tehdään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa muisti- ja ikäystävällisyyteen liittyen.
