Moniammatillisen vastaanoton toimintamallin kehittäminen suun terveydenhuoltoon Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen suun terveydenhuoltoon (RRP2,P4, I1)

Luotu 22.09.2023
Moniammatillisen vastaanoton toimintamallin kehittäminen suun terveydenhuoltoon Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen suun terveydenhuoltoon (RRP2,P4, I1)

Tiivistelmä

Ratkaisu:

Tehostaa suun terveydenhuoltopalveluiden tarjontaa ja parantaa potilaiden hoitoa ja terveyttä kehittämällä suuhygienistien ja hammaslääkäreiden välistä työnjakoa.

Kohderyhmä

Koko väestö

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Kuva vastaanotosta jossa alareunassa logot
Moniammatillinen vastaanotto

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Tällä hetkellä ammattiryhmien välinen työnjako hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä aikuispotilaiden hoidossa on vielä vähäistä. Suuhygienistin rooli aikuispotilaiden hoidossa keskittyy pääosin parodontologiseen ja ennaltaehkäisevään hoitoon. Hammaslääkäreiden työpanoksen kohdentaminen oikein on tärkeää, jotta suun terveydenhuoltopalvelut voivat toimia tehokkaasti ja palvelutarpeet voidaan täyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännössä suuhygienistin osaamista tulisi myös kohdentaa aikuispotilaiden hoitoon. Kiireettömään hoitoonpääsy on tärkeä osa suun terveydenhuoltopalveluita ja oikein kohdennettu työnjako suuhygienistin ja hammaslääkärin välillä voi auttaa varmistamaan tehokkaan ja nopean hoidon potilaille.

Suuhygienistit voivat tarjota monipuolisia palveluita /hoitoa aikuispotilaille, kuten suuhygienistin tarkastuksia, parodontologista hoitoa, sekä ohjausta ja neuvontaa itsehoidon tukemiseksi. 

Suuhygienistien koulutus antaa valmiudet tunnistaa suun terveysongelmia ja tarvittaessa ohjata potilas hammaslääkärille. Heidän ammattitaitonsa ja asiantuntemuksensa aikuispotilaiden hoidossa on tärkeä osa suun terveydenhuoltopalveluiden moniammatillista tiimiä, ja he voivat tarjota arvokasta hoitoa ja tukea suun terveyden ylläpitämiseen myös aikuispotilaiden hoitoon.

Hammaslääkäreiden työpanoksen ja hammaslääketieteellisen osaamisen kohdentaminen oikein on tärkeää, jotta suun terveydenhuoltopalvelut voivat toimia tehokkaasti ja potilaiden tarpeet voidaan täyttää parhaalla mahdollisella tavalla. 

 

Nykytila
Nykytila koskien suun terveydenhuollon työnjakoa ammattilaisten välillä aikuispotilaiden hoidossa.
Toimintamalli_moniammatillinen_valmis
Moniammatillisen tiimin toimintamalli
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kestävän kasvun (RRP 2) hankkeen päätavoitteena on hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkaminen, vaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kohdentaminen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevaan väestöön, sekä hoitotakuun toteutuminen. Kehittämistoimien suurimpana syynä, ovat koronapandemian aikana kertyneet hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelka, joita puretaan asiakkaiden palvelupolkuja sujuvoittamalla. 

Suun terveydenhuollossa tavoitteena on turvata laadukkaat, yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut asukkaille. Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa, kehitetään ja pilotoidaan suun terveydenhuollossa  moniammatillista vastaanottomallia, jossa kehitetään ammattiryhmien välistä työnjakoa ja kohdennetaan resurssia tarkoituksenmukaisesti. 

Moniammatillisessa pilottitiimissä työskentelee kaksi suuhygienistiä ja kolme hammaslääkäriä, jotka kahtena päivänä viikossa tarkastavat aikuispotilaita (kiireetön hoito).  Tarkastukset aloitettiin helmikuussa 2024. Mallissa suuhygienisti toteuttaa suun terveystarkastuksen, kirjaa statuksen ja konsultoi tarvittaessa hammaslääkäriä matalalla kynnyksellä. Suuhygienistiä avustaa hammashoitaja.  Suuhygienisti voi ohjata potilaan tarvittaessa jatkohoitoon hammaslääkärille, jopa samana päivänä, jolloin potilaan kokonaishoito voidaan saattaa valmiiksi.  Käytössä on niin kutsuttu joustavan ajanvarauksen kirja, joka tuo joustoa potilaan hoitoon käytettävään aikaan.  Potilaat, joilla suusairauksien riski on pieni soveltuvat suuhygienistin hoidettaviksi.  

Viikolla 11 / 2025 Tiimin kokoa kasvatetaan kolmeen suuhygienistiin ja neljään hammaslääkäriin. Otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, joka tarjoaa vertailevaa tietoa aiemman joustavan mallin toteumaan.  Hanke päättyy investointi 1:n osalta kesäkuussa 2025, mutta toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto (investointi 4) mahdollistaa hankkeen jatkon yksikköön. Kesältä 2025 otetaan käyttöön segmentoitu potilasaines, joka ohjataan vastaanotolle. 

 

 

 

Hyötyjä asiakkaalle: Mahdollisuus saada jopa yhdellä käyntikerralla hoidettua kuntoon. Mahdollisuus saada  palvelua moniammatillisesti (shg/hml). Asukkaalle tulee säästöä ajassa eli hoitojakson pituudessa ja kustannuksissa. ​

Hyötyjä organisaatiolle: Yhden käynnin taktiikalla kustannussäästöä: materiaalikuluissa, henkilöstökuluissa. Läpimenoaika lyhenee. Ammattiryhmien osaaminen kohdentuu oikein.

Hyötyjä ammattilaisille: työnkuva monipuolistuu, osaaminen kehittyy, yhteistyön kehittäminen ammattiryhmien välillä kasvaa​

Asiakkailta kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta. Palautteessa on mahdollisuus jättää avoimen vastauksen kautta tarvittaessa palautetta. Palautteen  osalta yksiköllä on käytössä oma QR koodi, jotta voidaan varmistua siitä, että palaute kohdentuu haluttuun yksikköön.

Asiakaspalaute
Asiakaskokemus moniammatillisessa tiimissä asioineilta aikuispotilailta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Suuhygienistin osaamista ja työpanosta käytetään aikuisten suun terveystarkastuksiin kehittämällä työnjakoa. Hammaslääkäreiden osaaminen kohdennetaan vaativampiin hoitototoimenpiteisiin / potilasryhmien hoitoon.

Hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välistä työnjakoa tulisi kehittää, jotta voidaan tehostaa suun terveydenhuoltopalveluiden tarjontaa ja parantaa potilaiden hoitoa ja terveyttä. Tehokas työnjako voi edistää ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa, sekä parantaa hoidon saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Lisäksi selkeä työnjako voi myös parantaa potilaiden kokonaishoitoa, kun ammattilaiset voivat keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja tarjota hoitoa sinne missä sitä tarvitaan. 

Selkeä työnjako ja vastuualueiden määrittely voivat parantaa tiimityöskentelyä ja viestintää ammattilaisten välillä. Tämä voi johtaa saumattomampaan hoitoketjuun ja parempaan potilastyytyväisyyteen. Jatkuvaa kehitystä ja yhteistyötä hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä on tärkeä jatkaa, jotta voidaan tarjota potilaille entistä parempaa hoitoa ja huolehtia suun terveydestä kokonaisvaltaisesti. 

Koulutuksen ja osaamisen jatkuva kehittäminen, sekä selkeät käytännöt työnjaosta voivat auttaa edistämään ammattilaisten välistä yhteistyötä ja parantamaan suun terveydenhuollon palveluiden laatua. Huolellinen suunnittelu ja resurssien oikea kohdentaminen voivat myös auttaa terveydenhuollon resurssien tehokkaampaa käyttöä. Näin ollen jatkuva työnjaon kehittäminen ja yhteistyö hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välillä voivat tuoda monia hyötyjä sekä potilaille, että terveydenhuollon ammattilaisille. Yhteistyön syventäminen ja työnjaon selkeyttäminen voivat edistää suunterveyden ylläpitoa ja ehkäistä suun sairauksia tehokkaammin. Tämä voi johtaa parempaan terveyteen, vähäisempään hoidon tarpeeseen ja kokonaisvaltaisempaan potilaskokemukseen. Siksi kannattaa panostaa jatkuvasti hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välisten käytäntöjen kehittämiseen ja tiiviimpään yhteistyöhön, jotta suun terveydenhuoltopalveluiden laatu ja saatavuus voivat parantua entisestään. 

 

 

Tavoitetila
Tavoitetila, jossa suuhygienistin työpanos ja osaaminen hyödynnetään aikuisten hammashoidossa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Mittarit:  Hoitojakson pituus, yhdellä käynnillä valmiiksi tulleiden määrä suuhygienistin vastaanotolla. Jatkoaika ja ohjautuminen ammattiryhmittäin ja sen syy syy (eri vaihtoehtoja), perutut/käyttämättä jääneet/paikalle saapuneet potilaat lukumäärät. Ammattiryhmien (shg / hll) konsultaatio ja sen syyt ( eri vaihtoehtoja). Asiakastyytyväisyys. Työntekijöiden fiilismittari. 

Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä voidaan saada palvelun tuottajalta dataa, jota voidaan verrata aiempaan. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • Työnjako: Määritellä ja dokumentoida selkeästi suuhygienistien, hammaslääkäreiden ja hammashoitajien roolit ja vastuut. Tämä auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja tehostaa yhteistyötä. 
  • Joustavan ajanvarauksen käyttöönotto ja hallinnointi: Otetaan käyttöön joustava ajanvarausjärjestelmä / kirja, joka mahdollistaa paremmin sujuvan potilasvirran hallinnan ja vähentää ammattilaisten odotusaikoja. Järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi nimetään vastuuhenkilöt, jotka hallinnoivat ja seuraavat ajanvarauskirjaa, mutta muutoksia suunniteltaessa niistä keskustellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. 
  • Otetaan käyttöön toisessa vaiheessa toiminnaohjaus, joka tehostaa toimintaa ja vähentää hukkaa.
  • Moniammatillisen tiimityön edistäminen: Järjestetään säännöllisiä  tiimipalavereita, joissa käydään läpi toimintamallia ja sen etenemistä. Keskustellaan muutostarpeista. Jaetaan kokemuksia ja ratkaistaan mahdollisia haasteita. Tämä edistää tiimin sisäistä viestintää ja varmistaa kaikkien osapuolten sitoutumisen. Tiimin jäsenille annetaan mahdollisuus osallistua yhteisiin koulutuksiin ja kehittämispäiviin/ työpajoihin, joissa keskitytään moniammatillisen yhteistyön syventämiseen ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen.
  • Resurssien kohdentaminen ja allokointi: Varmistetaan tiimin jäsenillä on riittävästi aikaa ja resursseja potilaiden tarkastuksiin ja hoitoon. 
  • Seurantamittarit: Määritetään selkeät seurantamittarit, kuten potilastyytyväisyys, hoitoon pääsyn odotusaika, jatkohoitoon ohjausten määrä ja hoidon läpimenoaika. Näitä mittareita seurataan säännöllisesti toimintamallin kehittämiseksi ja resurssien kohdentamisen tehostamiseksi.
  • Potilaiden osallistaminen ja tiedotus: Informoidaan potilaita selkeästi uudesta palvelupolusta. Potilaille annetaan tietoa siitä, milloin he voivat odottaa suuhygienistin hoitoa ja milloin tarvitaan hammaslääkärin tarkempaa tutkimusta.
  • Potilaspalautteen Kerääminen: Kerätään säännöllisesti palautetta potilailta uuden toimintamallin toimivuudesta ja käytettävyydestä. Palautteen perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ja parannuksia palvelupolkuun.
  • Teknologian hyödyntäminen: hyödynnetään digitaalisia työkaluja esimerkiksi ammattilaisten väliseen viestittelyyn (matalan kynnyksen konsultaatiot).  Tämä varmistaa tiedon nopean kulun ja vähentää viiveitä hoitopäätöksissä.
  • Pilotin arviointi ja jatkokehitys: Pilotin etenemistä arvioidaan säännöllisesti kerättyjen mittareiden ja palautteen perusteella. Arvioinnin tuloksia käytetään toimintamallin parantamiseen ja laajentamiseen. Arvioinnin perusteella tunnistetaan toimintamallin vahvuudet ja mahdolliset kehityskohteet. Jatkokehityksessä keskitytään näiden osa-alueiden vahvistamiseen ja mallin soveltamisen laajentamiseen muille alueille ja kohderyhmille.

Toimintamallin ydinsisältö

Ratkaisu:

Tehostaa suun terveydenhuoltopalveluiden tarjontaa ja parantaa potilaiden hoitoa ja terveyttä kehittämällä suuhygienistien ja hammaslääkäreiden välistä työnjakoa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin onnistunut toteuttaminen ja tavoiteltujen muutosten saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan henkilöstön osaaminen ja resurssien tehokas kohdentaminen potilaan tarpeen mukaan, sekä huolellinen käytännön toiminnan suunnittelu.

Tulokset

  • Yhdellä käynnillä valmiiksi tulleet segmentoimattomassa potilasaineksessa 31 %
  • Hoidettiin vain suuhygienistin vo:lla, joko yhdellä tai useammalla kerralla 54,3 %

Konsultaation tarve:

  • Kuinka monen potilaan kohdalla oli kohdalla ylipäätään konsultoitiin 75,8% (141 lkm)
  • 75,71% konsultoinneista hammaslääkäri kävi huoneessa
  • 55% kliinisen konsultaation yhteydessä lisäksi katsottu BW:t
  • 2,8% suullinen konsultaatio muu asia
  • 21,43% lausuttu BW:t ( ei sisällä kliinistä tarkastelua)

Jatkohoitoon ohjautuminen:

  • N.64% jatkohoidosta ohjautui hml:lle segmentoimattomasta potilasaineistosta
  • Tyypillisin syy jatkohoitoon ohjautumisessa hammaslääkärille yksittäiset toimenpiteet, esim. paikkaus

Yhteenvetona voidaan todeta, että yli puolella (64 %) suuhygienistin vastaanotolla käyneistä potilaista omasi hoitotarpeita, jotka ylittivät suuhygienistin osaamisalueen ja vaativat hammaslääkärin hoitoa. Pienempään suusairauksien riskiluokkaan kuuluvien potilaiden ohjaaminen kuitenkin ensisijaisesti suuhygienistille vapauttaa hammaslääkärin aikaa, jota voitaisiin käyttää monimutkaisempien hoitojen toteuttamiseen. Siten suuhygienistin käyttö aikuispotilaiden hoidossa on perusteltua. 

Johtopäätös

  • Työnjaon kehittäminen mahdollisti  resurssien  kohdentamisen:
    • Hammaslääkärien osaaminen voitiin kohdentaa vaativampiin hoitoihin.
    • Suuhygienistien rooli suun terveystarkastuksissa vahvistui.
  • Asiakastyytyväisyys: Kerättiin palautetta kokonaiskokemuksesta.  NPS-95 .
  • Työntekijöiden fiilismittari: Arvioitiin työtyytyväisyyttä. Tuloksena hyvä työtyytyväisyys. 

Kehittämisehdotukset / innovaatiot  ja mallin modifiointi:

Riskiperusteinen hoidonohjaus: Käyttöönotetaan riskiluokitus. 

  • Pieniriskiset potilaat ohjataan suoraan suuhygienistille ensikäynnille.
  • Suuhygienisti tekee suun terveystarkastuksen ja ohjaa lääkärille tarvittaessa

Hoitoon kutsumisen priorisointi tekoälyllä tai algoritmilla

  • Kehitetään tai hyödynnetään hoitoon kutsujärjestelmä, joka arvioi mm. ajan edellisestä käynnistä, riskit ja oireet  ja asettaa potilaat automaattisesti sopivaan hoitojonoon joko suuhygienistille tai hammaslääkärille.

Yhdistelmävastaanotot

  • Luodaan yhteisvastaanottoja, joissa suuhygienisti ja hammaslääkäri työskentelevät vierekkäisissä huoneissa ja voivat nopeasti konsultoida toisiaan. Malli vietävissä pienempiinkin hammashoitoyksiköihin

Tiimin toiminta hankkeen päätyttyä:

Tiimi jatkaa moniammatillista työskentelyä ja he ovat ottaneet käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän (käyttöön viikolla 11:sta / 2025 )

  • Tarkempia tuloksia raportoidaan kun tietoa alkaa kertyä investointi nelosen alle. 

  • Näistä tarkempaa tietoa Innokylän osiosta: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/toiminnanohjausjarjestelma-suun-terveydenhuoltoon-kestavan-kasvun-ohjelma-rrp2-p4-i4


     

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin onnistunut soveltaminen edellyttää riittäviä resursseja ja sopivaa henkilöstörakennetta.  Henkilöstön osaamisen kehittämistä,  teknologisia ratkaisuja esim. viestimiseen ammattilaisten välillä ja moniammatillista yhteistyötä. Malli on joustava ja sovellettavissa erilaisiin kohderyhmiin ja toimintaympäristöihin, mutta sen käyttöönotto vaatii mukautuksia ja huolellista suunnittelua. 

Sudenkuopat: resursoinnin puutteet, heikko viestintä ja teknologiset haasteet. Toimintamalliin sitoutumaton henkilöstö.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, suun terveydenhuolto, Oulu
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)