Mielenterveyden edistämisen hyvät käytännöt

Mielenterveyden edistämisen hyvän käytännön resepti

Hyvä käytäntö on toimintamalli, jolla voidaan saada aikaan konkreettisia vaikutuksia. Hyvä käytäntö ei edellytä tutkimusnäyttöä toiminnan vaikutuksista, vaan sen perustana voi olla esimerkiksi hyvät käyttäjäkokemukset.

Kattava ja avoimesti saatavilla oleva kuvaus toimintamallista, ja sen tuloksista mahdollistaa toiminnan käyttöönottamisen uusilla alueilla ja kohderyhmillä. Hyvin kuvatulla toimintamallilla on myös helpompi vakuuttaa rahoittajat.

Tiedon avoin jakaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehittämisen kunnia ei kuuluisi sille, joka sen ansaitsee. Avocado-pastankin kehittäjä muistetaan edelleen, vaikka hänen reseptiänsä on kopioitu ja muokattu tuhansissa kodeissa.

Muistilista

Tässä listaus, jota voidaan hyödyntää, toimintamallin kuvaamisessa:

1. Kirjoita kehittämiseen liittyviä asioita ylös jo toimintaa aloittaessa
   Aloita kirjoittaminen jo toiminnan alkuvaiheilla. Kuvausta voi muokata myöhemmin uudelleen. Selvitä myös onko vastaavan kaltaista tehty jo muualla.
2. Ota mallia ja hyödynnä olemassa olevia materiaaleja
   ”Parastaminen” kannattaa. Katso mallia muilta ja ota itselle sopivia elementtejä käyttöön. Toimintamallien kuvauksia löydät kehittäjien verkkosivuilta ja esimerkiksi Innokylästä.
3. Kirkasta toimintamallin tavoite
   Selkeä tavoite on lyhyt ja konkreettinen, josta ilmenee mitä toimintamallilla tavoitellaan. Kirjaa myös suora kohderyhmä.
4. Kirjoita selkeästi auki tarvittavat resurssit
   Millaisia resursseja vaaditaan toiminnan aloittamiseksi ja ylläpitämiseksi? Kuvaa niin henkilöresurssit, aikaresurssit kuin taloudelliset ja tilalliset resurssit. Kuvaa myös, jos jokin pääsi yllättämään.
5. Käy läpi lyhyesti, mutta selkeästi eri työvaiheet
   Mitä tehdään, miten ja missä järjestyksessä? Kirjoita ylös myös ajallista kuvausta – vaativatko jotkin työvaiheet merkittävää valmisteluaikaa?
6. Elävöitä reseptiäsi
   Toimintamallin kuvausta on hyvä selkeyttää konkreettisilla esimerkeillä. Jos toimintamalliin kuuluu esimerkiksi ryhmänohjausta, niin kuvaa ohjaustilanteiden kulkua ja käytettyjä menetelmiä. On hyvä kertoa myös tilanteista, joissa voi tulla virheitä.
7. Kuvaa mahdollisuuksiesi mukaan toimintamallin hyötyjä ja vaikutuksia
   Toimintamalleista ei aina ole välttämättä saatavilla tutkittua tietoa. Mikäli sellaista on olemassa, kuvaa ja raportoi toimintamallin tuloksellisuutta, vaikutuksia tai koettuja hyötyjä. Kirjaa vähintään osallistujilta saatuja kokemuksia. Myös mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja toimintamallin käyttöönoton haasteita.
8. Maista, maistata muilla ja ole valmis muutoksiin
   Lue kriittisesti kirjoittamaasi kuvausta, anna teksti muiden kommentoitavaksi ja ole valmis muokkaamaan kuvaustasi. Jääkö jokin kriittinen työvaihe kuvaamatta? Entä alkuun vähäpätöiseltä tuntunut resurssi, saiko se sittenkin luultua suuremman merkityksen?
9. Julkaisu ja tiedon jako
   Hyvästä toimintamallista kannattaa kertoa muille. Viestinnän voi aloittaa jo toiminnan kehittämisvaiheissa. Hyviä käytäntöjä on vaikea löytää, mutta julkaisemalla avoimesti verkkosivuilla tai Innokylässä, on paremmat mahdollisuudet siihen, että toiminta tulee löydetyksi. Yhteistyökumppaneitakin voi kannustaa jakamaan tietoa. Parhaimmillaan tieto lähtee nopeasti liikkumaan alan ihmisten parissa.