Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Satakunnassa on tarjolla perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita, psykiatrista erikoissairaanhoitoa sekä järjestöjen ja seurakuntien tarjoamia palveluja. Palvelukenttä on laaja ja asiakkaalle se saattaa näyttäytyä rikkonaisena ja epäselvänä. Palvelua ei myöskään ole saatavilla välttämättä silloin kun sille on tarve. Terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät välttämättä tunne kaikkia tarjolla olevia palveluita ja sen vuoksi asiakkaiden ohjaaminen saattaa jäädä puutteelliseksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Yhtenä Kansallisen mielenterveysstrategian painopisteenä ovat ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut. Tulevaisuuden sosiaali ja terveyskeskus-ohjelmassa vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyörakennetta häiriöiden tunnistamisen ja oikein kohdennetun ja oikea-aikaisen hoidon toteuttamisen tueksi.
Asiakkailla tulee olla palvelu, josta on helppo kysyä neuvoa ja saada ohjausta mielenterveyspalveluiden piiriin oikea-aikaisesti. On tärkeää ohjata asiakas suoraan sen palvelun piirin, joka on tilannearvion perusteella tarpeen mukainen ja näin välttää turhaa pomputtelua eri palveluiden välillä.
Myös ammattilaisten näkökulmasta asiakkaan ohjautuminen oikeaan palveluun on tärkeää. Asiakkaiden ohjautuminen tarkoituksenmukaisiin palveluihin hyödyttää myös organisaatiota, kun resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaiseen työhön. Yhteiskunnallisesti on merkittävää, että kansalaiset saavat apua mielenterveys- ja päihdeasioissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä, ennen kuin ongelmat kasvavat suuremmiksi.
Mielenterveyden chatin kohderyhmänä ovat kaiken ikäiset omasta tai läheisen mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä huolestuneet kansalaiset.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Asiakkaat saavat ammattitaitoista ohjausta heille sopivaan aikaan mielenterveyteen liittyvien huolien herätessä. Asiakkaat ohjautuvat tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin varhaisessa vaiheessa, ilman asiakkaan pomputtelua eri palveluissa. Palvelulla asiakkaat saavat matalan kynnyksen apua aikaisempaa nopeammin ja palveluverkostossa toimiminen on helppoa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Prosessi käynnistyi tapaamisella, jossa oli hankehenkilöstöä sekä psykiatrian esihenkilöitä. Tapaamisessa päätettiin lähteä edistämään chat-palvelua ja hanke sitoutui hoitamaan palvelun tuottajien kilpailutuksen sekä pilotointiajan kustannukset. Samalla kokoonpanolla tavattiin muutamia kertoja, tapaamisissa suunniteltiin palvelua ja siihen liittyviä aikatauluja. Aluksi päätettiin kokeilla chat-palvelua aamusta iltaan ja laajentaa aukioloaikoja myöhemmin ympärivuorokautisiksi. Palvelun pääkäyttäjät olivat hankkeen henkilöstöä ja vastaajat psykiatrisen erikoissairaanhoidon sairaanhoitajia. Chat-agenteille järjestettiin palveluntuottajan toimesta kaksi erillistä koulutuskertaa noin kuukautta ennen palvelun käyttöönottoa ja käyttöönottopäivänä koulutuksia oli tarjolla aamulla ja iltapäivällä. Koulutusten lisäksi käyttäjille tarjottiin tukea myös hankkeen henkilöstön toimesta.
Palvelun käyttöönoton jälkeen kävi nopeasti ilmi, että chat-agentteja olisi hyvä olla linjoilla enemmän, jotta palvelu olisi sujuvampaa. Chat palvelu aloitti toukokuussa ja aukioloaikoja päätettiin laajentaa syyskuun alusta alkaen. Uusille chat-agenteille luotiin tunnukset järjestelmään ja heille tarjottiin koulutusta ja tukea palvelun käyttöön.
Kokonaisuudessaan palvelun käyttöönotto ja sen toiminta on vaatinut paljon ajankäyttöä hankehenkilöstöltä. Palvelun kustannukset riippuvat sopimuksen sisällöstä ja palveluntuottajasta. Palvelun markkinointiin on kulunut myös paljon aikaa.
