Mentorointi osana ammatillista kasvua, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 22.04.2024
Mentorointi osana ammatillista kasvua, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Mentorointi osana ammatillista kasvua, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Mentorointi-mallissa kokenut kollega toimii Mentorina. Mentorointi on tavoitteellista toimintaa ja perustuu mentoroitavan (Aktor) asettamiin tavoitteisiin. Mentorointi-suhde kestää ennalta sovitun ajan. Mentorointi-mallin käyttöön otto Hyvinvointialueen laajuisesti.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hyvinvointialueen visiona on toimia työnatajana, jonka alaisuudessa toimivat suomen onnellisimmat työntekijät. Strategian yhtenä kärkenä onkin henkilöstöön panostaminen. 

Vuoden 2023 aikana pilotoidun Mentorointi-mallin laajempi käyttöön ottaminen hyvinvointialueella. Tarkoituksena on matalan kynnyksen toimintamalli, joka voidaan ottaa käyttöön missä toimintayksikössä tahansa ja jota voidaan parantaa jatkuvan parantamisen ajatuksella jokaiseen toimintayksikköön parhaiten soveltuvaksi. 

Mentorointi tuo tukea ja turvaa uudelle ammattilaiselle ja on käyttökelpoinen väline myös silloin, kun ammattilaisen työrooli/työnkuva muuttuu. Mentorointia voidaan käyttää  sitouttamaan uutta työntekijää yksikköön, lisätä osaamista ja tukea ammatillista kasvua. Mentoroinnilla luodaan myös turvallisia ja pitkäaikaisia ihmissuhteita, jotka sijoittuvat ystävyys ja ammatillisen suhteen välimaastoon. 

 

 

 

Strategia-kuva
Etelä-Karjalan Hyvinvointialueen Strategia 2023-2025.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hoitotyö, sen arvostus ja haluttavuus tulevana ammattina ovat heikentyneet viime vuosien aikana niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Hoitajien alanvaihto ja vaihtuvuus organisaatioiden sisällä kuin siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen ovat lisääntyneet jatkuvasti. Alan koulutuksiin ei ole enää hakijoita. Myös suuret ikäluokat eläköityvät ja jättävät jälkeensä valtavaa tiedon, taidon ja ammatillisen tuen aukon. 

Maailmanlaajuisesti puute hoitajista on WHO:n mukaan "Tikittävä Aikapommi". Vuoteen 2030 mennessä maalimassa on tarve 9 miljoonalle uudelle sairaanhoitajalle tai kätilölle. 

Suomessa tilanne noudattelee muun Euroopan tilannetta ja meidän on löydettävä ja otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinot, joilla alalta pakoa ja vaihtuvuutta voidaan korjata.  

Asiakkaina tässä kehittämistyössä ovat olleet siis kliinistä hoitotyötä tekevät ammattilaiset. Mentorointimallin suunnittelu alkoi jo vuonna 2023, jolloin kerättiin kasaan vapaaehtoisten hoitajien ryhmä hyvinvointialueen kahdelta isoimmalta terveysasemalta miettimään niin perehdytykseen kuin mentorointiinkin liittyviä kehitysmahdollisuuksia. Hoitajatiimiin kuului molemmilta asemilta yhteensä 14 hoitajaa. 

Yhteisiä kehittämispajoja pidettiin vuoden 2023 aikana kahdeksan kappaletta ajalla helmikuu – marraskuu. Tänä aikana luotiin ja otetiin pilottina käyttöön Intro- perehdytysohjelma sekä Mentorointi- malli.  Lisäksi toisen aseman  hoitajien kanssa järjestettiin erillisiä tapaamisia heille tarpeellisen, erillisen  päivystyksen Intro- ohjelman luomisen tueksi neljä tapaamista. 

Työntekijöiden ohella myös terveasemien esihenkilöille luotiin Intro- perehdytysohjelma yhteisillä kehittämispajoilla, joihin osallistui terveysasemilta neljä esihenkilöä. 

Mentorointi toiminta haluttiin ottaa mukaan Intro-ohjelman sisään osaksi perehdytysohjelmaa. Mentorointiin haettiin vuoden 2023 aikana pilottina toimivilta kahdelta terveysasemilta vapaaehtoisia hoitajia, joilla on mahdollisimman pitkä työkokemus. Heitä saatiin yhteensä viisi. Hoitajille pidettiin yhteinen koulutus mentoroinnista, jossa käytiin läpi mentorointia, mitä mentorointi on, mentorointia prosessina ja siihen liittyviä tapoja ja käytänteitä.

Marraskuussa 2023 pidetyssä palaverissa saatiin palautetta Intro- ja mentorointimallista ja sen käyttävyydestä terveysasematyössä. Palaute oli todella positiivista. Mentorointia oli päästy testaamaan niin uusien työntekijöiden, kuin työnkuvan vaihdoksen kokeneen ammattilaisen kanssa. Mentorointi päätettiin tuolloin ottaa näillä kahdella terveysasemalla normaaliin käyttöön. 

   

 

Ihmisiä kiipeämässä vuorille
Mentorointi tukee ja auttaa uutta työntekijää onnistumaan pääsemään tavoitteisiinsa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Mentorointi-toiminnasta tiedottaminen hyvinvointialueella laajasti. 

Yksiköiden kiinnostus Mentorointi toimintaa kohtaan.

Mentoroinnista kiinnostuneiden koulutus.

Toimintamallin ydinsisältö

Mentorointi-mallissa kokenut kollega toimii Mentorina. Mentorointi on tavoitteellista toimintaa ja perustuu mentoroitavan (Aktor) asettamiin tavoitteisiin. Mentorointi-suhde kestää ennalta sovitun ajan. Mentorointi-mallin käyttöön otto Hyvinvointialueen laajuisesti.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Mentorointimalli toimii pilotti yksiköissä ja siihen ollaan tyytyväisiä. Toiminta jatkuu jatkossa Hyvinvointialueen omana toimintana. HR kehittää jatkossa mallia ja vie sitä koko hyvinvointialueen käyttöön.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Käytännössä mentorointi vaatii asiasta kiinnostuneita ja innostuneita mentoreita. Heillä täytyy olla takanaan yksikön/organisaation hyväksyntä ja tuki toiminnalle. Mentorointi vaatii aikaa ja sitoutumista pitkäkestoiseen prosessiin. Se vaatii myös mentorilta tietämystä mentoroinnin periaatteista ja käytännön toteuttamisesta. 

Mentorointia ei kannata ottaa käyttöön, mikäli yksikössä/organisaatiossa ei ole asiasta keskusteltu ja sovittu käytännön järjestelyistä. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)