Menetelmäkuvauspohjat psykososiaalisten menetelmien kuvaamiseksi
Kaksi eri kuvauspohjaa tukevat psykososiaalisten menetelmien kirjaamista ja arviointia. Ne auttavat kuvaamaan vaikuttavuuden ja soveltuvuuden kannalta keskeiset tekijät sekä tukevat toimenpidekoodien käyttöä.
Toimintamallin nimi
Kaksi eri kuvauspohjaa tukevat psykososiaalisten menetelmien kirjaamista ja arviointia. Ne auttavat kuvaamaan vaikuttavuuden ja soveltuvuuden kannalta keskeiset tekijät sekä tukevat toimenpidekoodien käyttöä.
Tavoitteenamme on tukea psykososiaalisten menetelmien soveltuvuuden arviointia esimerkiksi hyvinvointialueilla tai vastaavilla menetelmiä käyttöönottavilla tahoilla laadukkaasti tehdyillä menetelmäkuvauksilla. Menetelmän soveltuvuudella tarkoitetaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin toteuttaa menetelmää tietyssä toimintaympäristössä. Menetelmäkuvauksilla voidaan arvioida menetelmän käytössä tarvittava koulutustausta, työkokemus ja resurssit. Tämän lisäksi kuvauksilla voidaan tukea menetelmän käytön kirjaamista toimenpidekoodeilla, kun menetelmän osa-alueet ovat paremmin tunnistettavissa.
Kartoitimme ensin Suomessa käytössä olevia ja kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tutkimuksissa raportoituja menetelmäkuvauspohjia. Vertaamalla niiden sisältöjä teimme ensin laajan kuvauspohjan, jolla menetelmien vaikuttavuuden ja soveltuvuuden kannalta keskeisiä tietoja voidaan kuvata. Pilotoimme kuvauspohjat tekemällä menetelmäkuvauksia eri menetelmistä. Laajojen kuvausten avulla selvitettiin, mitkä tiedot menetelmistä löytyvät avoimesti ja helposti, ja toisaalta minkä tietojen hankkiminen oli haastavaa.
Teimme laajat sekä tiiviit kuvaukset yhteensä 18:sta lasten ja nuorten menetelmästä. Laajat kuvaukset toimivat pohjana tiiviille versioille. Ne toimivat työkaluina ja työstömateriaalina tiiviin kuvauspohjan kehittämiselle. Ne toimivat runkona sille, mitkä asiat menetelmästä on keskeistä tietää, jotta se tukisi menetelmän soveltuvuutta ja kirjaamista oikein toimenpidekoodeilla.
Menetelmäkuvauspohjat soveltuvat käytettäväksi psykososiaalisiin menetelmiin, jotka ovat käytössä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
Menetelmäkuvauspohjien kohderyhmänä ovat esimerkiksi hyvinvointialueet ja muut vastaavat tahot, jotka ottavat käyttöön psykososiaalisia menetelmiä ja tarvitsevat lisätietoa niiden soveltuvuudesta. Tarve menetelmäkuvausten laatimisille tuli osana Itlan Kansallisen implementoinnin tuen (KI –hanke) hanketyötä, jossa tehdyn selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskentelevät kehittäjät toivoivat menetelmien soveltuvuuden arvioinnin ja kirjaamisen tueksi tarkkoja menetelmäkuvauksia. Molemmat kuvauspohjat on laadittu yhdessä pilottiryhmän ja menetelmäosaajien kanssa.
Kuvauspohjien täyttäminen menetelmästä edellyttää, että kuvauspohjassa kysyttävät tiedot ovat raportoitu ja saatavilla.
Menetelmäkuvauspohjan sisältämät tiedot ja niiden olennaisuus soveltuvuuden arvioimiseen on arvioitu yhdessä menetelmäosaajien ja kuvauspohjan pilottiryhmän kanssa.
Menetelmäkuvauspohjan ensimmäistä versiota testattiin 18:aan lasten ja nuorten Käypä hoito -suosituksissa kuvattuun psykososiaaliseen menetelmään. Kuvauspohjaa testasi kolme tutkijaa ja asiantuntijaa sekä kaksi menetelmien asiantuntijaa, joilla oli menetelmäkoulutus osaan kuvattavista menetelmistä. Menetelmien asiantuntijoilta kerättiin suullisesti ja kirjallisesti palautetta laajan menetelmäkuvauspohjan käytöstä, ja kuvauspohjaa muokattiin palautteen perusteella. Muokkaamistarpeina esille nousivat esimerkiksi menetelmän käytön soveltuvuuden arviointi asiakkaalle strukturoidun lomakkeen mukaan sekä mahdollisuus menetelmän toteutuksen kuvaamiseen käyntikertojen sijaan teemoittain. Nämä on otettu huomioon lopullisessa versiossa.