Matkalla-toiminta (Varsinais-Suomen hyvinvointialue, RRP, P4, I1)

Luotu 05.09.2024
Matkalla-toiminta (Varsinais-Suomen hyvinvointialue, RRP, P4, I1)
Matkalla-toiminta (Varsinais-Suomen hyvinvointialue, RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Matkalla-toiminta tarjoaa matalankynnyksen keskustelutukea 16–29-vuotiaille nuorille, jotka jonottavat erikoissairaanhoidon psykiatrisiin palveluihin, ja joille perusterveydenhuollon tarjoamat mielenterveyspalvelut eivät tarjoa riittävää tukea.  

Nuoret joutuvat jonottamaan tarvitsemiaan mielenterveydenpalveluja hyvin pitkiä aikoja. Nuorten tuen tarve on kuitenkin akuutti ja pitkä odotusaika tuottaa monelle inhimillistä kärsimystä sekä elämäntilanteen kokonaisvaltaista huononemista. 

Valmennuksen keinoin nuorten hyvinvointia pystytään tukemaan jonottamisaikana. Nuori ei jää yksin ja tavoitteellisen työskentelyn avulla nuoren on mahdollista löytää ja kiinnittää arkeensa omaa hyvinvointia lisääviä asioita. Valmennuksen keinoin pystytään tukemaan myös nuorten kykyä vastaanottaa tulevaa apua.  

Tavoitteena on, että jonotusaikana valmennuksessa olleet nuoret ovat valmiimpia vastaanottamaan tulevaa hoidollista apua, ja heidän tuen tarpeensa ei ole jonotusaikana kasvanut. Tuen tarve on saattanut jopa pienentyä tuen aikana. 

Kohderyhmä

Nuoret
Nuoret aikuiset
Opiskelijat

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Vamos Turku Matkalla-toiminta
Nuori istuu portailla polvet koukussa, katsoen eteenpäin. Nuoren leuka on kämmenien tukemana ja kyynärpäät nojaavat polviin.
Logo Euroopan unionin rahoittama NextGenerationEU

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Matkalla-toiminta on osa Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen toimenpiteitä.

Kestävän kasvun Varsinais-​Suomi edistää oikea-aikaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Vahvistaa palvelurakenteita osana pandemian jälkihoitoa. Tavoitteen on tasa-arvoiset, kustannusvaikuttavat palvelut ja hyvinvoivat, toimintakykyiset ihmiset. Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen toimenpiteet on kohdennettu parantamaan perustason hoitoon pääsyä, digitaalisten ratkaisujen käyttöä, työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisedellytyksiä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointia ja vaikuttavuusperusteista ohjausta.

Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa vuosina 2022–2025. Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen hyvinvointialue.

Tavoitteena Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeessa Lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten palveluiden osalta on edistää puuttumista lasten ja nuorten psykososiaalisiin pulmiin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vahvistaa hoito- ja palveluketjuja ja -kokonaisuuksia sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista, sekä edistää hyväksi havaittujen työ- ja hoitomenetelmien yhdenmukaista käyttöä alueella.  

Hankkeessa tehdään aktiivista yhteistyötä hyvinvointialueen eri toimijoiden kanssa, jotta kehittäminen saadaan vastaamaan ammattilaisten ja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin.

Matkalla-toiminnassa turvataan ja parannetaan asukkaiden hyvinvointia Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mission mukaisesti. Toiminnassa sitoudutaan hyvinvointialueen arvoihin ja visioon ja työskennellään strategiaa toteuttaen.

Toimintaa ohjaa Diakonissalaitoksen missio "vahvistamme luottamusta, osallisuutta ja toimijuutta sekä visio "jokaisella ihmisarvoinen elämä". Matkalla-toiminta toteuttaa käytännössä Diakonissalaitoksen arvolupausta "rakennamme vieraanvaraisia yhteisöjä, joissa luottamus, osallisuus ja toimijuus vahvistuvat".

Varsinais- Suomen hyvinvointialueen strategia ja arvot

Varhan tavoitteena on olla ystävällisin ja vaikuttavin, ammattilaisten arvostama kaksikielinen, yliopistollinen hyvinvointialue. Hyvinvointialueen toiminta pohjaa arvoihin, joissa muun muassa luvataan pitää huolta jokaisesta, tarjota laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja asiakkaan tarpeen ja palvelustrategiamme mukaisesti, toimia vastuullisen vaikuttavasti ja osaavasti, rohkeasti ja kestävästi sekä ystävällisesti ammattitaidolla sekä osallistaa asukkaita ja sidosryhmiämme ja toimia arvostavan yhdenvertaisesti.

 

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Varsinais-Suomessa on todettu olevan paljon nuoria ja nuoria aikuisia, jotka joutuvat odottamaan pitkiä aikoja erikoissairaanhoitoon pääsyä. Lisäksi on nuoria ja nuoria aikuisia, joilla erikoissairaanhoidon kriteerit eivät täyty, mutta jotka tarvitsevat kuitenkin mielenterveyden haasteiden vuoksi intensiivistä tukea arjessa pärjäämiseen, opinnoissa etenemiseen tai opintoihin ja työelämään siirtymiseen. 

Yhden henkilön osalta työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle lisääntyneinä tuloina ja vähentyneinä tulonsiirtoina ja muina kustannuksina. Yli koko työuran laskettuna ero on noin 240 000 euroa. 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueen muodostavat 27 kuntaa, sairaanhoitopiiri, erityishuollon palvelut sekä pelastuslaitos. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, Varhassa asiakkaana ovat kaikki Varsinais-Suomen lähes 500 000 elämänsä eri vaiheissa olevaa asukasta.  

 

Matkalla-toiminta edistää kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien, mielenterveyshäiriöistä kärsivien ja mielenterveyspalveluita jonottavien 16–29-vuotiaiden nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan, koulutukseen ja työmarkkinoille ryhmämuotoisen valmennuksen, vertaistuen sekä yksilövalmennuksen menetelmin. 

Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Turun hyvinvointialueen RRP- hankeen kanssa, jossa TYKS myös mukana. Toiminnassa kehitettiin, toteutettiin ja mallinnettiin yhteistyössä erikoissaraanhoidon ja kolmannen sektorin kanssa käytettävä valmennuskokonaisuus, joka koostuu vertaistuellisesta ryhmävalmennuksesta ja yksilövalmennuksesta.   

Toiminnassa tuetaan nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja minäpystyvyyden tunnetta kuntouttavin ja yhteisöllisin menetelmin sekä edistettiin kohderyhmään kuuluvien osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja mielenterveyspalveluiden suunnitteluun. 

Vamoksen asiakaskohderyhmää ovat 16–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Ikähaarukka kattaa siis jakson, jossa nuori on vielä alaikäinen ja oppivelvollisuuden piirissä, sekä oikeutettu nuorisopsykiatrianpalveluihin. Lisäksi ikähaarukan toinen puoli kattaa täysi-ikäiset, jotka ovat siirtyneet usein oppivelvollisuuden piiristä korkeakouluihin tai jääneet ns. ”välitilaan” esim. mielenterveyshaasteiden vuoksi.  Tämä alaikäisyyden ja aikuisuuden nivelvaihe on myös monelle asiakkaalle haastava kohta, koska moni putoaa palveluiden piiristä joko valmistuttuaan koulusta tai hoitokontaktien siirtyessä nuorisopuolelta, aikuispalveluiden piiriin. 

Matkalla- toiminnassa on tuettu monia nivelvaiheessa olevia, sillä monella palvelut päättyvät kuin veitsellä leikaten asiakkuuden päätyttyä hoitokontaktissa tai asiakkaan valmistuttua oppilaitoksestaan.

 

Kuvassa on kolme kohti katsovaa ja hymyilevää nuorta. Kaksi nuorista seisoo ja yksi on kyykistyneenä toisen polven varaan alas. Lähempänä seisova nuori pitää kättä kyykistyneen nuoren olkapäällä. Taustalla on punasävyinen ruutukuvioinen seinä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on 

  • Vahvistaa hoito- ja palveluketjuja ja -kokonaisuuksia sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista.
  •  Oireileva nuori saa apua oikea-aikaisesti. 
  • Nuorten hyvinvointi, osallisuus ja minäpystyvyyden tunne vahvistuu
  • Nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja mielenterveyspalveluiden suunnitteluun lisääntyy.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan:​

  1. Nuorten tilanteissa tapahtuvien muutosten​

  • Vamoksen mittarit (mm. Toipumistähti)​

  • Terapianavin mittarit​

  1. Yhteiskunnallisten kustannusvaikutusten näkökulmista

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toiminnan onnistuminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä toimijoiden kesken, jotta toiminnan tunnettuus säilyy ja toimintaa voidaan joustavasti kehittää vastaamaan muuttuvia tarpeita.

Lisäksi tarvitaan yhdessä sovitut tiedottamisen kanavat ja säännölliset tiedonvaihdon rutiinit. Palvelukokonaisuuden ja sujuvavan asiakasohjauksen kannalta on oleellista, että palvelukuvaus on selkeä ja riittävän tarkka ja asiakasohjauksen polku on selkeästi kuvattu ja toimiva.

Ryhmätoiminnan mahdollistumiseen paras on vähintään kahden valmentajan työpanos, jotta turvataan nuorille riittävä yksilöllinen tuki ryhmään osallistumiseen sekä riittävä asiakasmäärä, ryhmän muodostumiseen ja ylläpitämiseen. 

Ryhmätoimintaan tarvitaan säännöllinen ryhmärakenne, joka mahdollistaa nuoren liittymisen juuri siinä kohdassa, kun se on yksilöllisesti oikea-aikaista. 

Nuoret tarvitsevat paljon tukea ja aikaa ryhmään liittymiseen ja ryhmässä olemiseen. 

Yksilötapaamisissa oleellista on nuoren tilanteen ja tarpeet huomioiva nuorilähtöisyys ja joustavuus mutta myös riittävä säännöllisyys. 

Yksilötapaamisia tukee sopivien, yhdessä sovittujen menetelmärakenteiden käyttöönotto.

 

Toimintamallin ydinsisältö

Matkalla-toiminta tarjoaa matalankynnyksen keskustelutukea 16–29-vuotiaille nuorille, jotka jonottavat erikoissairaanhoidon psykiatrisiin palveluihin, ja joille perusterveydenhuollon tarjoamat mielenterveyspalvelut eivät tarjoa riittävää tukea.  

Nuoret joutuvat jonottamaan tarvitsemiaan mielenterveydenpalveluja hyvin pitkiä aikoja. Nuorten tuen tarve on kuitenkin akuutti ja pitkä odotusaika tuottaa monelle inhimillistä kärsimystä sekä elämäntilanteen kokonaisvaltaista huononemista. 

Valmennuksen keinoin nuorten hyvinvointia pystytään tukemaan jonottamisaikana. Nuori ei jää yksin ja tavoitteellisen työskentelyn avulla nuoren on mahdollista löytää ja kiinnittää arkeensa omaa hyvinvointia lisääviä asioita. Valmennuksen keinoin pystytään tukemaan myös nuorten kykyä vastaanottaa tulevaa apua.  

Tavoitteena on, että jonotusaikana valmennuksessa olleet nuoret ovat valmiimpia vastaanottamaan tulevaa hoidollista apua, ja heidän tuen tarpeensa ei ole jonotusaikana kasvanut. Tuen tarve on saattanut jopa pienentyä tuen aikana. 

Tiivistetty visuaalinen esitys asiakkaan polusta Matkalla toiminnassa

Toimintamallin aikaansaama muutos

Matkalla-toiminnan toiminnassa on ollut yhteensä 104 nuorta, joista noin 60 on saanut kognitiivista lyhytterapiaa.  Nuoret ovat olleet toiminnassa keskimäärin 7,3 kuukautta. Toimintaan osallistuneista 56,7 % oli naisia, 38,5 % miehiä ja 4,8 % muunsukupuolisia. Suurimalla osalla äidinkieli on suomi (93,3 %). Toimintaan osallistuneiden ikähaarukka on 16–29 vuotta ja keski-ikä on 22,2 vuotta. Toimintaan osallistuneista nuorista puolet oli suorittanut toisen asteen tutkinnon ja puolella viimeisin suoritettu tutkinto oli peruskoulututkinto.

Palautetta on kerätty niin tulostähti työkalun avulla, kuin asiakkaille teetetyn kyselyn avulla. Lisäksi osa Matkalla-toiminnan asiakkaista oli kognitiivisen lyhytterapian asiakkuudessa ja tuloksia saatiin seurattua koulutuspäiväkirjan avulla. Kolme yleisintä Matkalla-toiminnan pariin ohjautumisen syytä olivat ahdistuneisuus, masentuneisuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko.  

Matkalla-toimintaan osallistuneista nuorilta kerättiin muutostietoja toimeentulossa, työmarkkinatilanteessa, asuntotilanteessa sekä hyödynnettiin dialogista tulostähti-työkalua osana työskentelyä ja muutoksen matkaa.    

Kognitiivisten lyhytterapia-asiakkaiden kanssa käytössä olleesta koulutuspäiväkirjasta saatu data osoittaa, että lyhytterapia on oikein ajoitettuna ollut asiakkaille toimiva ja tehokas tukimuoto. Oiremittareissa näkyy keskiarvolta 43 % muutos ahdistuksen vähenemiseen suhteessa asiakkaiden lähtö tilanteeseen. Mielialan kohenemisen muutos kognitiivisilla lyhytterapia-asiakkailla oli 42 %.

Hankkeen lopussa kerätyn palautteen perusteella 92 % vastanneista koki Matkalla-valmennuksen hyödylliseksi, 88 % vastanneista sai valmennuksesta uusia näkökulmia ja työkaluja haasteisiinsa, 96 % vastanneista koki valmennuksen tukeneen heitä ja 100 % vastanneista koki tulleensa kuulluksi valmennussuhteessa. Kyselyn avovastausten perusteella kiireetön kohtaaminen ja nopea tuen piiriin pääseminen oli asiakkaille tärkeitä elementtejä valmennussuhteessa. 

Hankkeen suurimmaksi haasteeksi on koitunut lyhyt hankeaikaa. Se on ollut niin asiakkaille kuin yhteistyökumppaneille viestinnässä suurin kompastuskivi. Hanke lähti hyvin liikkeelle ja tietoa hankkeesta saatiin levitettyä yhteistyöverkostoille ja asiakkaille nopeasti. Varsinainen aktiivinen työntekovaihe jäi kuitenkin melko lyhyeksi. Tarve matalankynnyksen mielenterveyspalvelulle on ollut suuri. Ajoittain työryhmä on joutuneet pohtimaan jopa jonotuspalvelun jonoa, sillä asiakasvirta on ollut positiivisen vilkasta. Työskentely on kuitenkin pystytty aloittamaan kaikkien Matkalla-toimintaan hakeneiden kanssa ilman pidempiä jonotusaikoja. 

kaavio
kaavio
kaavio

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallia pystyy hyödyntämään tulevaisuudessa monissa eri toimintaympäristöissä. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perustasonpalveluiden kanssa on mahdollinen laajan järjestökentän tehtävä myös tulevaisuudessa. Järjestökentällä asiakas pääsee nopeasti palvelunpiiriin, eikä jää hankalan tilanteensa kanssa yksin. Asiakas saa oman työntekijän, joka tukee asiakasta kokonaisvaltaisesti hänen tilanteessaan. Vamoksella työtä tehdään Vamos-työotteella, johon kuuluvat kiireetön kohtaaminen, asiakaslähtöisyys, työntekijä kulkee asiakkaan rinnalla samaan suuntaan. Järjestöjen työntekijöiden kouluttaminen lyhytterapeuttiseen työskentelyyn on yksi keino tarjota tutkittua ja toimivaa apua. Tällainen proaktiivinen toiminta auttaa asiakasta mahdollisesti heti, eikä avun tarpeen kanssa tarvitsisi odottaa hoidon tarpeen arviointiin saakka. Toiminnasta on merkittävästi hyötyä monella eri tasolla niin yksilölle, yhteisölle kuin yhteiskunnallekin. 

Nuori istuu korokkeen päällä tiiliseinän edessä ja näyttää matkapuhelimesta jotakin vieressä seisovalle hymyilevälle nuorelle. Seinällä on kirjoitusta ja vieressä on iso kiinni oleva ovi.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
Toimintaympäristö
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, Turussa sijaitseva Diakonissalaitoksen Vamos Turun palveluyksikössä yhteistyössä eri Varhan toimipisteiden kanssa.
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)