Matalan kynnyksen Hyvinvointi-ryhmätoimintamalli, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Matalan kynnyksen Hyvinvointi-ryhmätoimintamalli, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Hyvinvointi-ryhmä:
- matalan kynnyksen toimintamalli työikäisille
- vahvistaa osallistujien hyvinvointia arjessa
- korostaa osallistujien omia valintoja ja voimavaroja
- osallistuja tuottaa itselleen oman Hyvinvointikartan
- tarjoaa vertaistukea ja osallisuutta
Toimintamallin nimi
Hyvinvointi-ryhmä:
- matalan kynnyksen toimintamalli työikäisille
- vahvistaa osallistujien hyvinvointia arjessa
- korostaa osallistujien omia valintoja ja voimavaroja
- osallistuja tuottaa itselleen oman Hyvinvointikartan
- tarjoaa vertaistukea ja osallisuutta
Kuva
Työikäisille suunnattu Hyvinvointi-ryhmä.
Ryhmäkokonaisuuden voi toteuttaa joko lähitapaamisina tai etäyhteyksien välityksellä. Ryhmämateriaalin itsenäinen toteutus digitaalisena palveluna on yksi jatkokehittämisen mahdollisuus.
Jokainen ryhmiä toteuttava palvelu/yksikkö voi toteuttaa ryhmän omiin tarpeisiinsa ja palveluihinsa soveltuvalla tavalla (esim. tapaamiskertojen määrä 6–12 krt, kesto noin 2–4 h, kokoontumisen tiheys 1-2 vkon välein).
Ryhmässä käsitellään hyvinvointiin liittyviä arkisia teemoja kuten arvoja ja oman hyvinvointikartan rakentamista, stressinhallintaa, palautumista, aktiivisuutta ja liikkumista, ravitsemusta, vuorovaikutustaitoja ja ajanhallintaa. Kaikki aiheet käydään läpi ryhmäohjelman mukaisesti. Ryhmäaiheita tai toiminnallisuutta voi lisätä.
Teemoihin liittyy alustuksia eri aiheista, tehtäviä ja harjoituksia sekä yhteistä jakamista ja ohjattua keskustelua.
Jokaisella ryhmäkerralla laaditaan oma viikkosuunnitelma, jotta itse valitut asiat siirtyvät käytäntöön.
Ryhmä on suljettu eli osallistujat ja ryhmän ohjaajat pysyvät samoina ryhmäkokonaisuuden ajan.
Ryhmänohjaajan materiaali: käsikirja ja ohjaajan diat. Käsikirjan avulla voi ohjata ryhmän valmiilla sisällöllä, jota powerpoint-pohjaiset diat tukevat. Diat auttavat ohjaajaa ohjaamisessa ja ryhmäläisiä osallistumisessa.
Ryhmäläisen materiaali: mukailee ohjaajan dioja. Auttaa ja tukee osallistumista ja oppimista, jos haluaa valita kirjallista materiaalia. Helpottaa aiheisiin ja asioihin palaamista ryhmän ulkopuolella sekä mahdollistaa mahdollisten poissaolokertojen aiheisiin ja tehtäviin tutustumisen.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista noin 190 000 asukkaalle 18 kunnan alueella. Etelä-Pohjanmaalla noin joka viides työikäinen kokee arjessa kuormitusta. Alueellamme mielenterveyden haasteet ovat merkittävä hyvinvointiongelma, joka näkyy mm. palveluihin hakeutumisen syitä mittaavissa tilastoissa ja työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuudessa.
Väestöllinen huoltosuhde on heikompi kansallisesti Etelä-Pohjanmaalla, mikä lisää painetta palvelujärjestelmälle ja korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Tämä tarkoittaa, että Etelä-Pohjanmaalla on erityinen tarve mielenterveyden tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen, erityisesti nuorilla ja työikäisillä. Lisäksi työkyvyn ylläpitämiseksi ja sairastavuuden vähentämiseksi tarvitaan toimia. Matalan kynnyksen palveluille on tarve, koska ne tukevat asukkaiden voimavaroja ja arjessa selviytymistä sekä voivat vähentää ja kohdentaa vaativampien palveluiden tarvetta.
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa oli yhtenä tavoitteena vahvistaa ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea. Näihin tarpeisiin ja hankkeen tavoitteisiin vastasi osaltaan Hyvinvointi-ryhmätoimintamalli, joka tukee ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea käytännönläheisesti ja osallistavasti. Kehittämisen taustalla oli havainto, että tarvitaan matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, joka tukee ihmisiä arjen hallinnassa ja hyvinvoinnin vahvistamisessa.
Toimintamallia on kehitetty ja pilotoitu yhteistyössä asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on, että koulutetut kokemusasiantuntijat toimivat jatkossa ryhmissä ammattilaisen ohjaajaparina.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä ammattilaisia osallistui kolmeen työpajaan (12 eri ammattilaista).
- ensimmäisessä työpajassa työstettiin ryhmäsisältöjä
- 2.-3. työpajoissa läpikäytiin tarkemmin ryhmäohjelmaa ja yksityiskohtia
- kirjallista palautetta käytettiin hyväksi erityisesti 1. työpajassa
- työpajojen avulla tehtiin konkreettista ryhmämallin yhteiskehittämistä ja materiaalin päivittämistä
Koulutetuille kokemusasiantuntijoille järjestettiin yksi työpaja.
- Kokemusasiantuntijaraatilaiset toimivat työpajan jäseninä (16 osallistujaa)
- Kokemusasiantuntijat antoivat kirjallista palautetta kyselyn avulla yksilötasolla että ryhmätyöskentelyn pohjalta
- saadut kehittämisideat hyödynnettiin suoraan ryhmäsisältöihin
Lisäksi yksi pilottiryhmä kohdennettiin kokemusasiantuntijoille ja he sitoutuivat antamaan kirjallista palautetta jokaisesta ryhmäkerrasta. Palautetta hyödynnettiin materiaalin suhteen välittömästi jo ko. ryhmän aikana. Ensimmäiseltä pilottiryhmältä (12 tapaamiskerran malli) pyydettiin kirjallinen palaute loppupalautteen lisäksi myös ryhmän keskivaiheessa.
Kaikki kolme pilottiryhmää ohjeistettiin antamaan palautetta suullisesti ja rohkaistiin ryhmäläisiä osallistumaan kehittämiseen. Ensimmäisessä pilottiryhmässä oli myös ammattilaistaustaisia osallistujia, joiden kautta saatiin asiakaspalautetta yleisellä tasolla.
Ohjaajien pilottikoulutus järjestettiin työikäisten sosiaalipalveluissa toimiville ammattilaisille. Koulutuksesta saatiin myös niin ryhmätoimintamalliin kuin koulutuksen järjestämiseen liittyvää suullista ja kirjallista palautetta.
Ryhmätoimintamallin ohjausryhmässä on ollut edustus sosiaali- ja terveyspalvelualueilta.
Toimintamallin juurruttaminen edellyttää johdon sitoutumista ja muutosjohtamista. Lisäksi tarvitaan alemman tason koordinointia, kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten koulutusta sekä ohjaajaverkoston tukemista.
Hyvinvointi-ryhmästä tulee osa mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden sekä työikäisten sosiaalipalveluiden palvelutarjontaa. Hyvinvointi-ryhmä tarjoaa konkreettisen keinon tukea ja vahvistaa asiakkaiden kykyä ylläpitää hyvinvointia omien voimavarojensa avulla esimerkiksi hoitojaksojen päättyessä tai palveluiden muutosvaiheissa/vähentämisvaiheessa.
Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa ryhmäsisältö tulee osaksi jo olemassa olevia palveluita. Toisin sanoen jo olemassa olevaan toimintaan tulee yhtenäinen sisältö eri paikkakunnilla toimiviin yksiköihin koko hyvinvointialueelle. Uusi sisältö toteuttaa pitkäaikaissairaiden osalta toipumisorientaation viitekehystä ja integroituu muihin käytössä oleviin/käyttöön tuleviin tuotekokonaisuuksiin osana isompaa palveluiden yhtenäistämistä. Tuotekokonaisuuden on tarkoitus vahvistaa tavoitteellista toimintaa ja vahvistaa palveluiden käyttäjien omaa aktiivisuutta ja vastuuottoa oman hyvinvoinnin, terveyden ja omahoidon suhteen. Tavoitteena on lisäksi kohdentaa palveluiden käyttöä oikea-aikaisemmaksi ja sisällöllisesti terveyshyötyä tuottavammiksi.
Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa ryhmätoimintamallin pilotti- ja kehittämisvaiheen jälkeen alkaa käyttöönottovaihe. Sen myötä on tarkoitus testata I.Roc-mittaria (Individual Recovery Outcomes Counter), jota muutenkin käytetään ko. palveluissa. Käyttöönotto tuottaa lisää tietoa toimintamallin hyödyistä niin ammattilaisten kuin palveluiden käyttäjien toimesta. Tämän avulla jatkokehittämistä voidaan edelleen toteuttaa.
Kustannusvaikuttavuutta ei ole pyritty tässä vaiheessa mittaamaan. Ryhmän kustannukset on pyritty minimoimaan toimintamallin rakentamisessa, koska ajankohtaisessa hyvinvointialueiden taloustilanteessa kaikessa pitää yrittää säästää. Em. valintoja ei ole tehty pelkästään säästösyistä, vaan ne tukevat myös ryhmätoimintamallin ideologiaa. Ryhmäläisten materiaalia ei tulosteta ryhmäläisille automaattisesti, vaan ryhmäläiset saavat itse valita miten haluavat materiaalia käyttää ja millaisia oppijoita he ovat (muistiinpanojen tekeminen paperille tai digitaaliseen muotoon, kuvien ottaminen, kuunteleminen).
Mikäli he haluavat materiaalin paperisessa muodossa, eikä itseltä löydy tulostamisen mahdollisuutta, heitä ohjataan pyytämään apua läheisiltään tai tutustumaan kirjastoista saatavaan palveluun esim. tulostustarpeen osalta. Kirjastossa tulostaminen saattaa onnistua veloituksetta Kaiku-kortilla. Tämä tukee heti ryhmän alusta saakka sitä, että ryhmään osallistuvat alkavat miettimään mistä kaikkialta he voivat saada apua ja tukea sekä osallisuutta (sote-palveluiden keskittyessä koko ajan enemmässä määrin lakisääteisten palveluiden tuottamiseen).
Ryhmässä ei ole tarjoilua, vaan ryhmäläiset voivat ottaa omia eväitä tauolla nautittavasti. Live-ryhmässä on suositeltavaa olla vettä tarjolla, tyhjiä papereita ja lainaksi kyniä sekä nenäliinoja. Tämä vähentää ja helpottaa ohjaajien valmistautumista ja ohjaa ryhmäläisiä omien valintojen tekemiseen. Tilat ovat jo olemassa ja ohjaajina toimivat työntekijät saavat olemassa oleviin työtehtäviinsä uuden sisältömallin. Koulutuksesta tulee palkkakuluja, mutta koulutus vahvistaa Toipumisorientaation mukaista työskentelyä, johon hyvinvointialueen Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa muutenkin koulutetaan henkilökuntaa. Lisäksi ryhmätoimintamallin koulutusta voi hyödyntää muissakin työtehtävissä (tätä tukeva palaute saatu koulutuspilotissa).
Ryhmätoimintamalliin kuuluu valmis materiaali, joka tukee toimintamallin toteuttamista. Ohjaajan käsikirja ja ryhmänohjaamisessa käytettävät diat tukevat ryhmätoimintamallin juurruttamista ja jalkauttamista. Materiaalin avulla ohjaajien valmistautumisaika vähenee ja yhteistyön tekeminen helpottuu. Tietyt ryhmäelementit toistuvat ryhmäkokonaisuuden ajan, joka helpottaa sekä ohjaajien että ryhmäläisten ryhmän toimintatapojen omaksumista.
Materiaalin käyttäminen tukee tasalaatuisuutta ja palvelun yhdenvertaista tarjoamista koko hyvinvointialueella. Ryhmäläisille on oma materiaali, joka tukee osallisuutta ja ryhmämateriaaliin palaamisen mahdollisuutta esimerkiksi, jos tulee poissaoloja ryhmäkokonaisuuden aikana ja materiaalin avulla ryhmäsisältöihin on mahdollista palata itsenäisesti ryhmän jälkeen.
Yhteinen ryhmätoimintamalli sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken on yhteinen työväline yhteisten palveluiden käyttäjien äärellä. Yhteinen toimintamalli ja verkosto mahdollistaa myös systemaattisen yhteistyön tekemisen eri palvelualueiden kesken.
Ryhmätoimintamallin kehittäminen on vaatinut paljon aikaa. Jatkuva, osallistava ja ketterä kehittäminen on ollut antoisaa, mutta tuonut haasteita myös ajankäytön suhteen. Materiaalin koostaminen ja valmiiksi tuottaminen on vaatinut paljon aikaa.
Mukana olleiden kehittämiseen osallistuneiden tahojen palaute on ollut kehittämisen "oikealla" polulla pysymistä helpottavaa. Pääosin palaute on ollut toimintamallin oikeaan suuntaan kehittymistä tukevaa, mutta paljon on saatu myös hyvinkin konkreettisia ja yksityiskohtaisia muokkausehdotuksia.
Kansikuva
