Maistuva koulu

Luotu 16.04.2020
Maistuva koulu
Maistuva koulu

Tiivistelmä

Maistuva koulu on osallistavan ruokakasvatuksen toimintamalli alakouluille. Malli sisältää

1. Arviointityökalun ruokakasvatuksen nykytilasta. Tietoja voidaan käyttää ruokakasvatuksen kehittämiseen sekä kunnan hyte-työn tukena

2. Ideapankin, johon on koottu yli 200 ideakorttia ruokakasvatukseen ja kouluruokailun kehittämiseen

3. Verkkokoulutus opettajille.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Systemaattinen ruokakasvatusmalli osaksi alakoulun perustoimintaa on perusteltua useasta syystä:

  • Koululaisten ruokavalio sisältää ravitsemussuosituksiin nähden liian vähän kasviksia ja energiansaanti painottuu runsaasti sokeria sisältäviin välipaloihin.
  • Vain harva koululaisista syö päivittäin täysipainoisen koululounaan.
  • Luokanopettajien osaaminen ja koulutus ruokakasvatuksessa on vähäistä.
  • Kunnilla ei ole indikaattoria mittaamaan kouluissa toteutettavaa ruoka- ja ravitsemuskasvatusta.
  • Opetussuunnitelmassa ja kouluruokailusuosituksissa ruokakasvatus on nostettu keskeiseksi, mutta toimintamalli sen toteutukseen kouluissa puuttuu.
  • Kansalliset ravitsemussuositukset (Lapsiperheiden ravitsemussuositus, Kouluruokailusuositus) eivät ole aktiivisesti käytössä kouluilla.
  • Kouluilla ei ole ruokakasvatuksen tukena ruokakasvatuksen kansallista tai alueellista toimijaa/verkostoa.

Maistuva koulu -hanke toteutetaan yhteistyössä koululaisten, koulujen henkilökunnan ja kunnan johtavien viranhaltijoiden kanssa. On erittäin tärkeää sitouttaa koulujen ja kunnan perusopetuksen johto alusta saakka hankkeen toimintaan. Hankkeen käytännön toimet kohdennetaan erityisesti koulutoimijoihin; opettajiin, muuhun koulun henkilöstöön, ruokapalveluihin ja oppilaisiin. Koulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä mallin kehittämisessä ja testaamisessa. Yhteistyöllä varmistetaan se, että toiminta on kouluarkeen hyvin soveltuvaa, juurtuu pysyväksi toiminnaksi kouluissa ja on helposti otettavissa käyttöön uusissa kouluissa sekä hankkeen aikana että sen päätyttyä. Kouluissa laaditaan yhteistyössä koulun toimijoiden kanssa koulukohtaiset toimintasuunnitelmat koulun sitouttamiseksi juurrutettaviin toimiin sekä nimetään vastuuhenkilöt. Ruokakasvatuskumppanuutta koulun ja kotien välillä tuetaan hyödyntämällä hankkeen yhteistyöverkoston vanhemmille suunnattuja ruokakasvatusmateriaaleja.

Hankkeen kohderyhmänä ovat yhteistyökuntien alueella asuvat alakouluikäiset oppilaat, koulujen henkilökunta sekä kuntien johtavat viranhaltijat. Hankkeen kohderyhmää ovat epäsuorasti myös vanhemmat ja muut perheenjäsenet. Yhteistyö koulujen kanssa ja heidän vastuuttamisensa sisällyttämään ruokakasvatus osaksi normaalia koulutyötä varmistaa sen, että hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin kohdealueen alakouluikäisiin lapsiin. Kouluympäristössä osana normaalia koulutyötä tapahtuessaan se estää myös kohderyhmän sisällä tapahtuvan valikoitumisen. Yhteistyö kunnan perusopetuksen ja terveyden edistämisen toimijoiden kanssa on myös keskeistä, ja mahdollistaa Maistuva koulu -mallin jalkautumisen pysyväksi osaksi kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen perustehtävää. Hankkeen päättyessä hankkeessa kehitetty Maistuva koulu -malli on levitettävissä valtakunnallisesti.

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Maistuva koulu -toimintamallia tutkitaan lukuvuonna 2019-2020 viidessä kunnassa: Salossa, Järvenpäässä, Kuopiossa, Sotkamossa ja Siilinjärvellä.

Tutkimuksessa selvitetään Maistuva koulu -toimintamallin vaikuttavuutta oppilaiden ruokailutottumuksiin sekä mallin soveltuvuutta kouluympäristössä toteutettavaksi. Tutkimus antaa siten arvokasta tietoa Maistuvan koulun kehitystyön tueksi alakouluikäisten lasten ruokailutottumusten ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tutkimuksen aikana oppilaat ja luokanopettajat vastaavat kyselylomakkeisiin, joilla kartoitetaan mm. ruokailutottumuksia sekä näkemyksiä ja kokemuksia kouluruokailusta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan luokanopettajien kokemuksia Maistuva koulu -mallin käytöstä. Osana tutkimusta kouluissa kartoitetaan myös ruokakasvatuksen ja kouluruokailun nykytilaa, minkä perusteella asetetaan tavoitteet tulevalle lukuvuodelle.

Tutkimuksessa on mukana sekä interventiokouluja että verrokkikouluja. Interventiokoulut ottavat toimintamallin käyttöönsä lukuvuodeksi 2019-2020, verrokkikoulut vastaavat vain tutkimuksen kyselylomakkeisiin.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamalli tukee opetussuunnitelman ja kouluruokailun tavoitteita ja tarjoilee käytännönläheisiä työkaluja opettajien ja koulun muun henkilöstön arkeen. Suosittelemme, että ruokakasvatuksen kehittämiseksi perustetaan koulussa tiimi tai tehtävä annetaan jonki olemassa olevan tiimin vastuulle (esim. hyvinvointitiimi).

Toimintamallin ydinsisältö

Maistuva koulu on osallistavan ruokakasvatuksen toimintamalli alakouluille. Malli sisältää

1. Arviointityökalun ruokakasvatuksen nykytilasta. Tietoja voidaan käyttää ruokakasvatuksen kehittämiseen sekä kunnan hyte-työn tukena

2. Ideapankin, johon on koottu yli 200 ideakorttia ruokakasvatukseen ja kouluruokailun kehittämiseen

3. Verkkokoulutus opettajille.

Vuosikello
Teemat
Toimintamalli kouluissa

Toimintamallin aikaansaama muutos

Tutkimuksen tulokset ja kokemukset hankkeesta vahvistavat, että oppilaiden syömiskäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa koulussa toteutettavan ruokakasvatuksen avulla. Itse asiassa Maistuvaa koulua hyödyntävien opettajien kokemus siitä, että voivat vaikuttaa ruokakasvatuksella oppilaiden hyvinvointiin vahvistui lukuvuoden aikana. Suurin osa opettajista koki, että toiminnasta oli hyötyä opetustyössä ja että he saivat verkkosivustolta riittävästi oppimateriaalia ruokakasvatukseen. Valtaosa interventiokouluista aikoo jatkaa toimintaa myös seuraavana lukuvuonna.

Maistuva koulu -toimintaan sitoutuneissa kouluissa oppilaiden täysipainoisen koululounaan nauttiminen lisääntyi. Toiminnan myötä useampi oppilas myös koki saavansa osallistua kouluruokailun suunnitteluun entistä vahvemmin. Edullisia muutoksia havaittiin erityisesti niillä kouluilla, joissa toteutettiin ruokakasvatusta aktiivisimmin ja koko koulu sitoutui ruokakasvatuksen toteuttamiseen.

Maistuva koulu on saanut kiitettävän arvosanan THL:n toteuttamassa toimintamallien vertaisarvioinnissa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallia voidaan soveltaa erilaisiin alakouluihin eri puolilla Suomea.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
Toimintaympäristö
Toimintamallia on kehitetty Järvenpäässä, Salossa, Tampereella, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Sotkamossa. Toimintamallin kehittäjinä Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Itä-Suomen yliopisto.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)