Luontovoimaa ja vastavuoroista oppimista

Luotu 08.12.2023
Luontovoimaa ja vastavuoroista oppimista
Luontovoimaa ja vastavuoroista oppimista

Tiivistelmä

Malli koostuu osallisuudesta, tiedosta, arjentaidoista ja hyvinvoinnista. 

Mallin lähtökohtana on hakea ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien maahanmuuttaneiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen luontolähtöisten toimintojen avulla.

Osallisuutta

Luodaan turvallinen, tasavertainen ja hyväksyvä ilmapiiri tapaamisiin. Annetaan aikaa vapaalle keskustelulle. Jokainen nähdään, kuullaan ja toivotetaan tervetulleiksi. Luodaan myönteistä ilmapiiriä yhteisellä eväshetkellä. Tuetaan osallisuutta ryhmässä sekä yhteyttä paikalliseen ympäristöön. Mahdollistetaan kohtaamisia uusien ja nykyisten asukkaiden välillä.

Tietoa

Tuetaan luontosuhteen muodostumista kertomalla paikallisesta luonnosta. Opitaan suomalaisista jokaisenoikeuksista ja retkietiketistä. Koetaan yhdessä helposti saavutettavaa lähiluontoa. Kaikkien ei tarvitse kiinnostua luonnosta ja jokaiselle luonto voi olla erilainen.

Arjen taitoja

Vahvistetaan osallistujien suomenkielen taitoja; kannustetaan puhumaan ja autetaan sanoissa. Avarretaan osallistujien elinpiirejä. Opitaan liikkumaan luonnossa turvallisesti ja hyödyntämään luonnonantimia.

Hyvinvointia

Tarjotaan yhteisen ilon ja elpymisen hetkiä arkeen. Liikutaan monipuolisesti luonnossa. Havainnoidaan luontoa ja omia tuntemuksia.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Luontolähtöinen kotoutuminen on kokonaisuudessaan prosessi, jossa luontotoiminnot muotoillaan
yhdessä maahanmuuttaneiden kanssa. Laaja tutkimustieto osoittaa luonnon monipuoliset, kokonais-valtaiset terveys- ja hyvinvointivaikutukset ihmisen fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Luontoaktiviteeteillä vähennetään eriarvoisuutta sekä edistetään osallisuutta ja voimaantumista. Lisäksi luontolähtöiset toiminnot vahvistavat työ- ja toimintakykyä.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Yhteiskunnan tarpeet toiminnallisuutta ja osallisuuden kokemuksia tarjoaville kuntoutusympäristöille ovat lisääntyneet. Epävarma maailmantilanne, luonnonkatastrofit, kriisit sekä poliittiset konfliktit vahvistavat muuttoaaltoja, jotka myös yhä enenevissä määrin saavuttavat myös Suomen ja Keski-Pohjanmaan. Tämä vaatii aktiivista kotouttamista. Lakisääteisen kotouttamis- ja kotoutumisen toimenpiteet ja palvelut ovat vaikutuksiltaan rajallisia ja sijoittuvat usein sisätiloihin ja rakennettuun ympäristöön, mikä sopii osalle kotoutettaville mutta ei läheskään kaikille. Luontolähtöisyys on myös pitkälti käyttämätön potentiaali työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttaneiden osalta. 
 

Tavoitteena on vahvistaa alueellista kotouttamistyötä nk. luontolähtöisen Green Care-toiminnan kautta,
koska näin voidaan tukea kaikkia kotoutumisen eri ulottuvuuksia; rakenteellista, kulttuurista, indentifoivaa ja vuorovaikutuksellista kotouttamista. Green Care-toiminta perustuu ammatillisuuteen, tavoitteellisuutteen ja vastuullisuuteen. Luontolähtöisen toimintatavan keskiössä on luonto, yhteisöllisyyteen perustava osallisuus ja kokemuksellinen toiminta. Luontolähtöisen toiminnan etu on kustannustehokkuus, jossa huomioidaan ennaltaehkäisevästi tarpeita ja toiminnot suoritetaan käytännönläheisesti.

Kokkolan seudulla puhutaan yli 50 eri kieltä. Suurin osa Keski-Pohjanmaan vieraskielisistä henkilöistä asuu Kokkolassa, joista esimerkiksi venäjän kielen taustaisia 269, viron kielen taustaisia 182 ja arabian kielentaustaisia 133. (Tilastokeskus, 2019). Keski-Pohjanmaalla oli työvoiman ulkopuolella 691 ulkomaan kansalaista vuonna 2018. Tämän lisäksi alueella on suuri määrä niin työn kuin opiskelujen takia maahan muuttaneita henkilöitä, jotka hyötyvät eri kotouttamisen malleista. Hankkeessa mahdollistetaan omassa kotimaassa rakentuneen luontosuhteen esille tuominen ja tuetaan luontosuhteen rakentumista uudessa kotiseutuympäristössä. Kohderyhmästä kertyi ymmärrystä työpajojen ja myös luontolähtöisten toimenpiteiden aikana. Myös yhteistyökumppaneiden kautta kertyi uutta asiakasymmärrystä.

Tulen lämpöä
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Parhaimmillaan luontolähtöinen kotouttaminen voimaannuttaa maahanmuuttajia osallistumaan
uuteen yhteiskuntaan, auttaa identiteetin rakentamisessa, luo positiivisia kokemuksia, parantaa eri valmiuksia ja lisää vuorovaikutusta.
On osoitettu, että luontolähtöinen toiminta tehostaa kotouttamista ja luo aidon ympäristön kulttuurien väliseen kohtaamiseen ja edistää luottamuksen rakentamista. Luontoympäristö vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta ja positiivista paikkaan kiinnittymistä, tarjoaa henkisesti ja fyysisesti stimuloivia kokemuksia, tuo uusia taitoja oppimisen ja työelämätaitojen omaksumisen kautta sekä tukee maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia. Etenkin luontoympäristö, joka on avara, tarjoaa suojan, sisältää erilaista kasvillisuutta, on esteettinen ja harmoninen sekä mahdollistaa hetkellisen lumoutumisen, on todettu pohjoismaisessa kulttuurikontekstissa vahvistavan palautumista ja
tunnetta siitä, että kaikki on hyvin. Se, miten luontoympäristö koetaan, on kuitenkin
kulttuurisidonnaista. Luontoympäristö luo neutraalin kohtaamispaikan kohdata uusia ihmisiä ja viettää aikaa yhdessä. Luonto ja sen antimet tuovat myös ruokakulttuurin osaksi kotoutusta, mikä tuo monipuolisuutta kotouttamisen malliin.

Tulokset

1.  Maahanmuuttaneiden työelämätaidot ovat kehittyneet ja osallistujien työ- ja toimintakyky vahvistuneet koska rohkeus suomen kielen käyttöön vuorovaikutuksessa sekä tiimityötaidot ovat kasvaneet. Opittiin, että luontotoimintaan osallistumiseen liittyy tiettyä kynnystä, ja tähän vaiheeseen pitää aktiivisesti panostaa. 

2. Luontoretket toimivat psyykkisenä irtiottona arjen rutiineista ja kuormituksesta, joita maahanmuuttajan elämään voi liittyä merkittävässä määrin. Keinot ovat edullisia ja helposti toteutettavia. Osallisuuden ja turvallisuuden tunne on kasvanut ja yksinäisyyden tunne lieventynyt. Omien aistimusten, havaintojen, reaktioiden, ajatusten ja tunteiden tunnistaminen on lisännyt itsetuntemusta ja vahvistanut tunne-, tietoisuus-, ja hyvinvointitaitoja. 

3. Maahanmuuttaneiden luontosuhde uudessa kotimaassa on vahvistunut. Luontoretket tukivat ihmisten henkilökohtaisen luontosuhteen rakentamista, minkä myötä laajemmat terveysvaikutukset voivat toteutua. Uusi kulttuurinen suhde on rakentunut paikallisten toimijoiden ja maahanmuuttajien yhteisessä työskentelyssä.

4.On tunnistettu tahoja, jotka voivat hyödyntää luontolähtöistä toimintaa kototutumisvaiheessa ja sen jälkeisenä aikana. 

5. Osallistujat ovat oppineet kehittämään arjenhallinnan taitojaan, parantamaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan sekä vahvistaneet voimavarojaan ja ovat valmiita osallistumaan aktiivisesti rakentamaan omaa koulutus- ja työllisyyspolkuaan. 

6. Maahanmuuttajatyön toimijoiden taidot ovat parantuneet. Hankkeessa tuotettu materiaali on heidän käytössään ja he osaavat hyödyntää sitä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Osallistujien  elpymistä  mitattiin  kansainvälisesti validoidulla Restoration Outcome Scale eli ROS-mittarilla; rentoutuminen, tarkkaavaisuuden palautuminen, ajatusten kirkastuminen. Retket koettiin elvyttäviksi. Kaikki osallistujat (34) kokivat, että luontovierailut toivat heitä lähemmäs suomalaista yhteiskuntaa. Luontoretket auttoivat kotoutumisessa uuteen kotimaahan. Arvioinnin mukaan luontoretket toimivat psyykkisenä irtiottona arjen rutiineista ja kuormituksesta, sekä tukivat ihmisten henkilökohtaisen luontosuhteen rakentamista, minkä myötä laajemmat terveysvaikutukset voivat toteutua. Kun osallistujat saivat perustietoa suomalaisesta luonnosta, heille tuli myös tietoa alueen eri retkipaikoista, osaamista ympärivuotiseen ulkoiluun, ja myös rohkeutta hakeutua omin päin luontokohteiden pariin.  

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Luontovoiman ja vastavuoroisen oppimisen toimintamalli, pohjautuu neljään periaatteeseen. 1) Tietoa: luontosuhteen muodostumista tuetaan kertomalla Suomen luonnosta ja erilaisista luontoympäristöistä. Suomalaiset jokaisenoikeudet esitellään, ja kerrotaan sekä luonnonkäyttöön liittyvistä oikeuksista että velvoitteista. Koetaan yhdessä turvallista lähiluontoa, joka on helposti saavutettavissa. Keskustellaan luonnosta ja sen omakohtaisesta merkityksestä osallistujille. 2) Hyvinvointia: tiedostetaan, miten luonto voi vahvistaa omaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Havainnoidaan omakohtaisia tuntemuksia esim. löytämällä erityinen lempipaikka. 3) Osallisuutta: luodaan tapaamisiin turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa jokaista kuunnellaan, nähdään ja toivotetaan tervetulleiksi unohtamatta eväshetkeä. 4) Arjenhallintaa: vahvistetaan osallistujien suomenkielentaitoja sekä avarretaan uusien kokemusten myötä osallistujien elinpiirejä. Toimintamalliin liittyy työkalut kuten opas oman seudun retkikohteista maahanmuuttaneille, opas luontoretken ohjaajalle ja retkiruokaopas. Hankkeessa tuotetut mallit ja tuotokset ovat yhteistyötahojen ja muidenkin kiinnostuneiden tahojen käytettävissä maahanmuuttajien kanssa tehtävään työskentelyyn.

Toimintamallin ydinsisältö

Malli koostuu osallisuudesta, tiedosta, arjentaidoista ja hyvinvoinnista. 

Mallin lähtökohtana on hakea ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien maahanmuuttaneiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen luontolähtöisten toimintojen avulla.

Osallisuutta

Luodaan turvallinen, tasavertainen ja hyväksyvä ilmapiiri tapaamisiin. Annetaan aikaa vapaalle keskustelulle. Jokainen nähdään, kuullaan ja toivotetaan tervetulleiksi. Luodaan myönteistä ilmapiiriä yhteisellä eväshetkellä. Tuetaan osallisuutta ryhmässä sekä yhteyttä paikalliseen ympäristöön. Mahdollistetaan kohtaamisia uusien ja nykyisten asukkaiden välillä.

Tietoa

Tuetaan luontosuhteen muodostumista kertomalla paikallisesta luonnosta. Opitaan suomalaisista jokaisenoikeuksista ja retkietiketistä. Koetaan yhdessä helposti saavutettavaa lähiluontoa. Kaikkien ei tarvitse kiinnostua luonnosta ja jokaiselle luonto voi olla erilainen.

Arjen taitoja

Vahvistetaan osallistujien suomenkielen taitoja; kannustetaan puhumaan ja autetaan sanoissa. Avarretaan osallistujien elinpiirejä. Opitaan liikkumaan luonnossa turvallisesti ja hyödyntämään luonnonantimia.

Hyvinvointia

Tarjotaan yhteisen ilon ja elpymisen hetkiä arkeen. Liikutaan monipuolisesti luonnossa. Havainnoidaan luontoa ja omia tuntemuksia.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Luonto on nähtävissä mielekkäänä osana kotoutustoimintaa. Osallistujia kiinnosti erityisesti tieto siitä, miten suomalaiseen luontoon on mahdollista lähteä.  Luonto merkitsi ihmisille erilaisia asioita. Luonto on monellekin tärkeä, mutta jokaiselle eri omalla tavallaan. Yhtenä tuloksena saatiin se, että retket toimivat hengähdyshetkinä, jossa voi ottaa etäisyyttä arjen huoliin. Hankkeessa mittattiin retkeilijöiden elpymistä kansainvälisesti validoitu ROS-mittarilla (Restoration Outcome Scale): rentoutuminen, tarkkaavaisuuden palautuminen, ajatusten kirkastuminen. Retket koettiin elvyttäviksi. Luontoretket auttoivat kotoutumisessa uuteen kotimaahan. Arvioinnin mukaan luontoretket toimivat psyykkisenä irtiottona arjen rutiineista ja kuormituksesta, sekä tukivat ihmisten henkilökohtaisen luontosuhteen rakentumista, minkä myötä laajemmat terveysvaikutukset voivat toteutua. Kun osallistujat saivat perustietoa suomalaisesta luonnosta, heille tuli myös tietoa alueen eri retkipaikoista, osaamista ympärivuotiseen ulkoiluun, ja myös rohkeutta hakeutua omin päin paikallisten luontokohteiden pariin.  

Tärkeiksi hyödyiksi nousi sosiaalinen vuorovaikutus sekä uusi tieto ja kokemukset. Osallistujat kokivat saaneensa uusia ystäviä ja päässeensä harjoittelemaan suomen kielen käyttöä. Osallistujat nostivat esille toiminnan merkityksen ihmisiin tutustuttaessa. Kun tehdään yhdessä, on helpompi löytää keskustelunaiheita. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli tuotoksineen soveltuu maahanmuuttaneiden eri toimintaympäristöihin. Haasteellisia tilanteita kohdattiin luontoretkien aikana varsin vähäisesti. Maahanmuuttajien parissa pitkään toimineet retkiohjaajat kertoivat kuitenkin, miten kantasuomalaisille tavallisetkin tilanteet voivat olla tulijoille yllättävän haasteellisia. Esimerkiksi koirien kohtaaminen, pimeys tai sireenin ääni voivat maahanmuuttajan mielessä yhdistyä aikaisempiin pelkoa aiheuttaneisiin tilanteisiin. Tämän takia retkillä on hyvä olla mukana vähintään kaksi ohjaajaa. Hankkeen riskit liittyivät enemmänkin kohderyhmän vuorovaikutukseen, ja sitouttamiseen. Kuten esim. se, että saavutaan paikalle jos osallistuja on ilmoittautunut luontoretkelle ja jos ei saavuta niin siitä ilmoitetaan järjestäjille. Hankkeen alkuvaiheessa myös Covid-19 vaikutti siihen, että suunniteltuja toimintoja ei voitu toteuttajaa tai että osallistujia olivat sairastuneet. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Centria-ammattikorkeakoulu Oy
Toimintaympäristö
Kokkola
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)