Liikuntaneuvonta − monialaista tukea hyvinvointiin

Luotu 20.05.2021
Liikuntaneuvonta − monialaista tukea hyvinvointiin
Liikuntaneuvonta − monialaista tukea hyvinvointiin

Tiivistelmä

Toimintamallissa tuotetaan liikuntaneuvontaa vähän liikkumista harrastaville nuorille, jotka kokevat heikkoa sosiaalista osallisuutta. Liikuntaneuvonta tuo nuoren tueksi liikuntaneuvojan lisäksi useita muita toimijoita, jotka yhdessä nuoren kanssa pyrkivät ratkomaan hänen ongelmiaan ja kohentamaan hänen elintapojaan, ja tätä kautta edistämään nuoren hyvinvointia sekä osallisuutta. Nuori saa muun muassa yksilöohjausta ja liikuntakortin, jolla pystyy käyttämään liikuntapalveluja ilmaiseksi. Eri alojen ammattilaiset taas hyötyvät uudenlaisesta, eri toimijoita yhdistävästä työskentelytavasta.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Nuoret
Nuoret aikuiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Tsemppaa hyvä fiilis -hanke (RR-Tietopalvelu)
Hankkeen loppuraportti: Nuorten liikuntaneuvonnan ja monialaisen yhteistyön keh…
Nuorten liikuntaneuvonnalla hyviä tuloksia osallisuuden tukemisessa (uutinen 12…
Uutinen Länsi-Savo-lehdessä 21.3.2021 (Lansi-savo.fi, maksumuurin takana)

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintaympäristönä ovat nuoren kotikunnan palvelujärjestelmä ja liikuntamahdollisuudet. Liikuntaneuvonta tuo yhteen palvelujärjestelmän eri toimijoita nuoren tarpeen mukaisesti. Mukana yhteistyössä on muun muassa liikunta- ja nuorisotoimi sekä sosiaali- ja terveydenhuolto, alueen oppilaitoksia sekä liikunta- ja sosiaalialan järjestöjä.

Nuori voi ohjautua liikuntaneuvontaan joko omatoimisesti tai yhteistyötahojen kautta. Liikuntaneuvonnan myötä nuori voi harrastaa liikuntaa esimerkiksi kuntosalilla, uimahallissa, lenkkipoluilla tai omassa asuinympäristössään toiveidensa mukaisesti.

Esimerkkihankkeessa nuorten liikuntaneuvonnan kohderyhmänä olivat 16–29-vuotiaat NEET-nuoret, eli nuoret jotka eivät opiskele, työskentele tai ole asepalvelussa, ja jotka liikkuvat vähän. Yleensä he ovat palvelujärjestelmässä väliinputoajia, jotka tarvitsevat monialaista tukea eri toimijoilta. Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä voisivat olla myös monet muut monialaisesta tuesta hyötyvät ryhmät, kuten vajaakuntoiset ja vammaiset, pitkäaikaistyöttömät sekä maahanmuuttajat.

Hankkeen ammattilaiskohderyhmänä ovat palvelujärjestelmän toimijat, jotka hyötyvät nuorten liikuntaneuvonnan tuottamasta monialaisesta yhteistyöstä. Nuori saattaa tarvita esimerkiksi liikuntatoimen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, nuorisotoimen sekä myös oppilaitosten ja järjestöjen tuottamaa tukea. Toimintamalli lisää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Palvelujärjestelmän eri toimijoiden osaamista voidaan toimintamallissa tukea tarjoamalla heille tietoa ja koulutusta liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä uusista matalan kynnyksen palveluista.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallissa nuori osallistuu yksilöllisen asiakassuunnitelman laatimiseen, jonka pohjalta hän saa tarvitsemaansa liikunta- ja elintapaohjausta sekä muuta tukea. Nuorten liikuntaneuvonta käsittää yksilöohjauksen liikuntaneuvojan luona, yhteyden­otot puhelimitse tai viestein sekä ryhmätoiminnan. Lisäksi on mah­dollista saada liikuntakortti, jolla voi käydä ilmaiseksi liikuntapalveluissa kuten uimahallissa ja kuntosalilla liikuntaneuvontaan osallistumisen aikana. Toiminta sisältää liikkumisen ohjaamisen lisäksi kokonais­valtaisen elintapaohjauksen, jossa huomioidaan myös esimerkiksi ruokailutottu­mukset ja uni.

Toiminnan tavoitteet

Tavoit­teena on, että nuori on mukana neuvonnassa noin vuoden. Toiminnassa nuoren motivaation synnyttämiseksi ja sen ylläpitämiseksi on oltava mahdollisuus tavata liikuntaneuvoja tarpeeksi usein. Kun liikuntaneuvontajakso päättyy, liikuntakortin olisi hyvä olla vielä jonkin aikaa voimassa, jotta nuoren liikuntamotivaatio säilyy.

Ohjautuminen liikuntaneuvontaan

Nuoret ohjautuvat liikuntaneuvontaan eri yhteistyökumppanien kautta. Esimerkiksi etsivä nuorisotyöntekijä voi nuoren niin halutessa välittää nuoren yhteystiedot liikuntaneuvojalle, joka on sen jälkeen suoraan yhteydessä nuoreen. Jos nuorella on korkea kynnys lähteä mukaan, ensim­mäisessä tapaamisessa voi olla mukana jo tutuksi tullut etsivä nuoriso­työntekijä, jolloin kynnys ensimmäiseen tapaamisen madaltuu.

Palvelutarpeiden tunnistaminen ja kuntoutussuunnitelma

Liikuntaneuvoja tunnistaa nuoren palvelutarpeen ja on yhteydessä joko jo käytössä oleviin tai mui­hin nuoren tarvitsemiin palveluihin. Eri toimijat työskentelevät yhdessä nuoren hyväksi. Yhteistyö mahdollistaa hyvän tiedonkulun eri toimijoiden välillä. Kun kuntoutussuunnitelmia tehdään nuoren läsnä ollessa ja useamman toimijan kanssa yhdessä, kaikilla on ollut yh­teinen tieto nuoren tilanteesta ja asioiden etenemisestä.

Vastuu seurannasta

Koska nuoren tilanne voi muuttua liikuntaneuvonnassa oloaikana, tarvitaan säännöllisiä tarkastuspisteitä, joilla seurataan suunnitelman toteutumista ja mahdollisia muutostarpeita. Jollakin toimijalla on oltava päävastuu nuoren tilanteen seuraamisesta. Liikuntaneuvonnan lopussa on hyvä olla loppukeskustelu, ettei nuori jää tyhjän päälle. Hänellä on esimerkiksi oltava tiedossa jokin toimija, johon voi tarvittaessa olla yhteydessä myös liikuntaneuvonnan jälkeen.

Helposti lähestyttävä ja hyvin verkostoitunut liikuntaneuvoja nuoren tukena

Toimintamalli edellyttää pätevää liikuntaneuvojaa, jonka nuoret kokevat helposti lähestyttäväksi, ja johon he voivat luottaa. Ilman tällaista luottamusta nuoren motivaatio jatkaa liikuntaneuvonnassa heikkenee. Liikuntaneuvojan on hyvä tuntea palvelujärjestelmää ja sen toimijoita, jotta hän pystyy tunnistamaan nuoren muita palvelutarpeita.

Monialainen yhteistyö tärkeää

Yhteistyö edellyttää sujuvaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Toimintamallia käyttöönotettaessa onkin järjestettävä toimijat yhteen esimerkiksi työpajassa, jossa kaikki potentiaaliset yhteistyökumppanit tutustuvat toisiinsa ja tulevat tietoisiksi liikuntaneuvonnasta. Näin esimerkiksi nuorisopalveluista tai sote-toimesta osataan ohjata nuoria liikuntaneuvontaan. Samalla työpajoissa saatetaan tunnistaa palvelujärjestelmän aukkopaikkoja.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallissa tuotetaan liikuntaneuvontaa vähän liikkumista harrastaville nuorille, jotka kokevat heikkoa sosiaalista osallisuutta. Liikuntaneuvonta tuo nuoren tueksi liikuntaneuvojan lisäksi useita muita toimijoita, jotka yhdessä nuoren kanssa pyrkivät ratkomaan hänen ongelmiaan ja kohentamaan hänen elintapojaan, ja tätä kautta edistämään nuoren hyvinvointia sekä osallisuutta. Nuori saa muun muassa yksilöohjausta ja liikuntakortin, jolla pystyy käyttämään liikuntapalveluja ilmaiseksi. Eri alojen ammattilaiset taas hyötyvät uudenlaisesta, eri toimijoita yhdistävästä työskentelytavasta.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintamallin aikaansaama muutos

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: LIIKUNTANEUVONTA JA MONIALAINEN YHTEISTYÖ EDISTÄVÄT NUOREN HYVINVOINTIA SEKÄ OSALLISUUTTA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toimintamallissa nuori osallistuu aktiivisesti tarvitsemansa liikunta- ja elintapaohjauksen suunnitteluun eri ammattilaisten kanssa (1, 2). Liikuntaneuvontaan voi tulla ilman diagnoosia omana itsenään (1).

Liikkumisen lisääntyminen tuo hyvinvointivaikutuksia, joilla on positiivisia seurannaisvaikutuksia nuoren elämälle (1). Yhteistyössä mukana olevien ammattilaisten tietämys yhteistyökumppaneiden palveluista ja osaamisesta paranevat, heidän osaamisensa kohenee ja heille syntyy uusia verkostoja (1).

Toimintamalli kehittää eri alojen ammattilaisten välistä yhteistyötä, mikä heijastuu palvelujärjestelmän tehokkaampana toimintana (3).

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

  • Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana (Thl.fi)
  • Osallisuutta ja aktiivisuutta tukeva sosiaaliturva (Thl.fi)

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Liikuntaneuvonta − monialaista tukea hyvinvointiin (19.5.2021) (pdf 341 kt)

Sokran arvio toimintamallista: Liikuntaneuvonta − monialaista tukea hyvinvointiin (19.5.2021) (pdf 341 kt) (341.42 KB)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Tsemppaa hyvä fiilis -hankkeessa kehitettiin liikuntaneuvontaa ja monialaista yhteistyötä nuorten tueksi

Tsemppaa hyvä fiilis -hankkeen kohderyhmänä olivat Pieksämäen kaupungin 16–29-vuotiaat NEET-nuoret, eli nuoret, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole asepalveluksessa. Hankkeessa oli tarkoituksena tukea vähän liikkuvia nuoria motivoitumaan elintapamuutokseen ja tarjota heille mahdollisuuksia siihen.  Palvelujen kohdalla ongelmana oli, että juuri tälle kohderyhmälle sopivaa liikuntaneuvontaa ei ole tarjolla. Kos­ka NEET-nuorilla saattaa olla useampia erilaisia ongelmia yhtä aikaa, olemassa olevat palvelut eivät toimi yhdessä nuoren tilanteen korjaamiseksi, vaan jokainen tekee töitä omalla sektorillaan.

Hankkeen yh­teistyökumppaneina olivat Pieksämäen kaupunki (liikunta- ja nuorisotoimi sekä sosiaali- ja terveydenhuolto), Pieksämäen seudun liikunta, Etelä-Savon ammat­tiopisto, Pieksämäen ViaDia ry, Pieksämäen seutuopisto, Pieksämäen alueen har­rasteliigat, Pieksämäen Seudun Liikunta ry ja lastenkoti Valona. Hankkeen yhteistyökumppaneille järjestettiin työpaja, jonka tavoitteena oli kehittää ja rakentaa uusia malleja nuorten moniammatillisiin ja yli sektorirajojen toimiviin palveluihin. Yhtenä havaintona oli, että palvelujen kesken tehdään jo yhteistyötä, mutta siinä on vielä kehitettävää. Nuorten liikuntaneuvonnalle eri toimijoiden yhdistämiseksi on siis tarvetta.

Nuorille kohdistettu lii­kuntaneuvonta on tullut osaksi muiden Pieksämäellä jo olemassa olevien nuorten palvelujen tarjontaa.

Kokemukset liikuntaneuvonnasta

Ensimmäiset nuoret tulivat liikuntaneuvontaan lokakuussa 2018. Vuoden 2020 lokakuuhun mennessä liikuntaneuvontaan oli osallistunut yhteensä 39 nuorta. Liikuntaneuvonnassa toteutettiin yksilöohjauksia nuorten tarpeiden mukaan. Lisäksi liikuntaneuvoja piti yhteyttä nuoriin heidän toivomillaan ja käytössään olleilla tavoilla (tekstiviestit, WhatsApp). Omatoiminen liikkuminen lisääntyi motivaation syntyessä. Osalle jo liikuntaneuvonnan lopettaneista nuorista liikuntakortti jätet­tiin vielä vuodeksi käyttöön motivaattoriksi, jotta liikkuminen jatkuisi.

Liikuntaneuvonnan kustannuksista ja vaikutuksista

Liikuntaneuvonnan kustannusten voidaan sanoa määräytyneen tarvelähtöi­sesti nuoren itsensä rytmittämän yksilöohjauksen käytön mukaan, ei järjestel­män määrittämän, säännöllisin väliajoin toteutuvan käytön mukaan. Kustannuksista noin kaksi kolmasosaa muodostuu yksilöohjauksesta ja liikuntakortin osuus on noin viidennes. Liikuntaneuvonnan vaikutuksia arvioitiin laajasti sekä subjektiivisilla että ob­jektiivisilla mittareilla. Vaikutusten arvioinnin perusteella liikuntaneuvonnassa olleiden nuorten keskimääräinen hyvinvointi lisääntyi. Kustannusten tarkastelu osoitti, että hyvinkin intensiivinen nuorten kohtaaminen ja yksilöohjaus on kus­tannuksiltaan huomattavasti alhaisempaa kuin arviot nuorten syrjäytymisen kus­tannuksista.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Tsemppaa hyvä fiilis -hankkeen (ESR 2019−2021) kanssa tehtyyn kehittämistyöhön.

Päätoteuttajana oli Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen kampus.

Hankkeen loppuraportti: Steffansson, Marina & Pehkonen-Elmi, Tuula (2021). Nuorten liikuntaneuvonnan ja monialaisen yhteistyön kehittäminen. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Kehittäjän yhteyshenkilöt:

  • Marina Steffansson, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

    p. 040 198 8149, marina.steffansson(at)diak.fi
  • Tuula Pehkonen-Elmi, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

    p. 040 509 4277, tuula.pehkonen-elmi(at)diak.fi

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pieksämäki
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimintaympäristö
Tsemppaa hyvä fiilis -hanke (ESR 1.8.2018–31.7.2021). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)