Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Liian vähäinen liikkuminen lisää riskiä sairastua kansansairauksiin, joiden hoito kuormittaa huomattavasti terveydenhuollon palveluja. Myös runsas istuminen ja muu paikallaanolo ovat terveydelle haitallisia. Terveyden kannalta liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain arviolta 3,2 miljardin euron kustannukset. Kuntatasolla tämä tarkoittaa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuodessa.
Liikkumisen lisäämisen tukeminen tulee olla osa kansansairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikuntaneuvonta on keino lisätä väestön liikkumista. Elintapojen muutoksista hyötyvät erityisesti henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua pitkäaikaissairauksiin. Riittävä liikkuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä ja siten vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Liikuntaneuvonnan hyödyt yltävät siis yksilötasoa laajemmalle eli myös yhteiskuntatasolle.
Lähde: Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset 2021
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakenttä muuttui suuresti hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Osa aiemmin kunnissa työskentelevästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen henkilöstöstä siirtyi hyvinvointialueen työntekijöiksi ja kuntiin rakennetut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävät palvelut joko supistuivat tai lakkasivat kokonaan toimimasta. Tarve elintapaohjauksen kokonaisuuden uudelleenrakentamiselle ja organisoitumiselle syntyi. Keskustelua toiminnan työnjaosta kuntien ja hyvinvointialueen kesken on käyty eri tasoilla ja määrittelytyö jatkuu elintapaohjauksen verkostoissa ja organisaatioiden johtotasolla.
Liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämiseksi tehtiin Pohjanmaalla loppuvuodesta 2023 nykytilan kartoitus, jonka tavoitteena oli kokonaiskuvan saaminen liikuntaneuvonnan nykytilasta, asiakasohjauksen tilasta kyseiseen palveluun sekä konkreettisista kehittämistarpeista, joita vaadittaisiin sujuvan palveluketjun kehittämiseksi. Kartoitus tehtiin kaikille Pohjanmaan kunnille sekä osalle hyvinvointialueen sote-vastaanotoista (perustason avovastaanotot). Pohjanmaan kuntien (14kpl) liikuntapalveluiden vastaavilta ja liikuntaneuvojilta selvitettiin, että toteutetaanko kunnassa liikuntaneuvontaa, miten yhteistyö toimii hyvinvointialueen kanssa ja miten sitä tulisi kehittää. Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta puolestaan kysyttiin, miten yhteistyö kuntien liikuntaneuvontaan toimii ja miten sitä tulisi parantaa.
Kartoituksessa selvisi, että sujuvalle liikuntaneuvonnan palveluketjulle on suuri tarve. Sote-ammattilaiset ovat tunnistaneet vastaanotollaan runsaasti asiakkaita, jotka voisivat hyötyä liikuntaneuvonnasta. Vastaanotolla ei kuitenkaan ole aikaa syventyä asiakkaan liikuntatottumuksiin tarkemmin tai herätellä asiakkaan syvempää motivaatiota liikkumiseen. Sote-ammattilaisilta tuli toive, että he voisivat ohjata asiakkaita henkilölle, jolla olisi aikaa ja osaamista paneutua asiakkaan tilanteeseen paremmin liikunnan osalta. Myös kuntien liikuntaneuvojilta nousi esille tarve lisätä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Usean kunnan liikuntapalvelut toivovat, että hyvinvointialueelta ohjautuisi heille asiakkaita, jotka vastaavat sitä kohderyhmää, jolle liikuntapalveluita kunnissa tuotetaan.
Keskeiset tarpeet kehitystyölle, jotta yhteistyöstä ja palveluketjusta saadaan sujuvat, olivat:
- Sote-ammattilaisille konkreettista tietoa siitä, tuotetaanko omassa kunnassa liikuntaneuvontaa, mitä se pitää sisällään ja kuka sitä toteuttaa
- Liikuntaneuvojille tieto kontaktihenkilöistä hyvinvointialueella (=vastinparien nimeäminen)
- Säännölliset tapaamiset liikuntaneuvojan ja sote-ammattilaisten välillä
- Sähköisen liikuntalähetteen käyttöönotto
- Selkeät kriteerit ja linjaukset palveluketjulle
- Sovittu käytäntö, että liikuntaneuvoja on asiakkaaseen yhteydessä ja varaa hänelle ajan
- Liikuntaneuvojille rajatut kirjaamisoikeudet asiakas- ja potilastietojärjestelmään
Liikuntaneuvonnan palveluketjun toteuttajat ovat elintapaohjausta tekevät sote-ammattilaiset sekä kuntien liikuntaneuvojat.
Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä ovat ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa työikäiset prediabeetikot.
Asiakkaiden osallistaminen palveluketjun toiminnan kehittämiseen on ajankohtaista sitten, kun käyttöönotossa on vakiintunut asiakasohjauksen prosessi.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
1. Liikuntaneuvonnasta tulee luonteva osa elintapaohjauksen kokonaisuutta, ja yhteistyö toimii hyvinvointialueen ja kuntien välillä sujuvasti. Sote-ammattilaiset tuntevat oman alueen liikuntaneuvojat, ja liikuntaneuvoja tietää vastinparinsa hyvinvointialueelta.
2.Liikuntaneuvonnan tarpeessa olevan asiakkaat (käyttöönottovaiheessa työikäiset prediabeetikot) tunnistetaan ja voidaan ohjata sujuvasti hyvinvointialueen palvelusta kunnan liikuntaneuvontaan.
3.Pidemmän aikavälin tavoitteet:
- Liikuntaneuvontaan ohjattujen asiakkaiden elintavat paranevat.
- Sairastavuus 2-tyypin diabetekseen vähenee.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
1. Luodaan jokaiseen alueen kuntaan vastinparitoiminta työikäisten asiakkaiden palveluketjua varten
2. Sote-vastaanotoilla käytetään potilaskirjauksissa liikuntaneuvonnan OAB-toimenpidekoodeja, joiden käyttöä seurataan kuukausittain.
3. Kunnan liikuntaneuvonnassa seurataan kuukausittain saatujen asiakasyhteystietojen määriä, onnistuneita yhteydenottoja sekä aloitettuja liikuntaneuvontaprosesseja.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Palveluketjun toimivuuden keskeisintä ydintä on koota yhteen kuntakohtaisesti sekä sote-vastaanottojen esihenkilöt että siellä työskentelevät elintapaohjauksen ammattilaiset ja kunnan liikuntapalveluista vastaavat ja liikuntaneuvoja(t). Kasvokkain tutustuminen edesauttaa yhteistyön syntymistä ja onnistumista. Kun tarve palveluketjulle on yhteisesti tunnistettu, voidaan keskittyä käytännön toteuttamiseen.
- Vastinparin nimeäminen hyvinvointialueen sote-palvelusta tärkeää sujuvun yhteistyön mahdollistamiseksi paikallisesti.
- Palveluketju pilkotaan vaiheisiin, jossa jokaisen tehtävä on määritelty ja eteneminen kuvattu askeleittain. Kaikki työntekijät saavat riittävän ohjeistuksen ja perehdytyksen palveluketjun toteuttamiseen omalta osaltaan. Sote-vastaanoton esihenkilö ja palveluketjun keskeiset henkilöt huolehtivat, että palveluketju toteutuu ja uudet työntekijät perehdytetään toimintamalliin.
- LIIKUN-lehden hankinta- ja käyttöönottovaiheessa tarvitaan monialaista osaamista: hankintayksikkö, IT-hallinto, sopimustekninen osaaminen ja juridiikka, tietoturvallisuus, asiakas- ja potilastietojärjestelmän hallinnointi, kirjaamisen asiantuntijuus ja yhteyshenkilöt käytännön toteuttamisessa.
- Kuntien liikuntaneuvojat koulutetaan LIIKUN-lehden käyttöön: Lifecare-viestin lukeminen, kirjautuminen asiakas- ja potilastietojärjestelmään, kirjaamisen perusteet ja kirjaaminen LIIKUN-lehdelle sekä asiakaskäyntien tilastointi.
- Perehdytys- ja koulutusmateriaali tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi ja toimitetaan kaikille asianosaisille. Lisäksi videotallenteet koulutustilaisuuksista säilytetään sovitusti niin, että niitä on mahdollista katsoa ja levittää myös myöhemminkin.
- Palveluketju tarvitsee toteutuakseen koordinointiin nimetyn tahon hyvinvointialueelta. Tuon henkilön tai yksikön vastuulla on verkoston kontaktointi ja yhteystietojen ylläpito, käytännön asioiden järjestelyt LIIKUN-lehden käytössä sekä elintapaohjauksen kehittäminen erityisesti liikkumisen osalta.
