Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) linjaa, että hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Vastaavasti kuntien tulee tukea hyvinvointialuetta omalla asiantuntemuksellaan.
Hyvinvointialueella on vastuu elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiosta. Elintapaohjauksen palveluketjun määrittelyssä kuvataan toimijoiden työnjako ja vastuut. Hyvinvointialueella on vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuudeksi. Sen on huolehdittava laaja-alaisista palvelujen tarvitsevien asiakasryhmien tunnistamisesta, palveluketjujen määrittelemisestä sekä palvelujen yhteensovittamisesta alueen muiden palvelujen kanssa. (STM, Elintapaohjauksen tarkistuslista 2022.)
Liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 3,2 mrd euroa. Liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista kansansairauksien osuus on vajaa puolet. Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes, joka muodostaa reilun neljänneksen kansansairauksien aiheuttamista liikkumattomuuden kustannuksista. Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat perimä, ympäristötekijät ja elintavat. Elintavoista liian vähäinen liikunta ja ylipaino ovat suurimmat riskitekijät. (UKK-instituutti 2024).
Etelä-Karjalassa terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkui vuonna 2022 noin 62 % eteläkarjalaisista. Terveysliikuntasuositusten mukaan vähän liikkuvien osuus kasvoi iän myötä, 20-64 vuotiaista noin 59 %, 65- vuotta täyttäneistä 69 % ja 75- vuotta täyttäneissä 79%. Luvut ovat kaikissa ikäryhmissä hieman korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Koulutuksen tasolla on merkitystä terveysliikuntasuositusten toteutumisen määrään, matalan koulutuksen saanneista 66 % liikkui terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän ja korkeasti koulutetuista 55 %. Lihavuus (painoindeksi 30kg/m2 tai yli) on myös kasvava haaste koko maakunnassa. Väestöstä vuonna 2022 lihavia oli noin viidennes. (Sotkanet 2022).
Etelä-Karjalassa hyvinvointialueen ja kuntien liikuntapalveluiden yhteistyötä on kehitetty jo useamman vuoden ajan. Hyvinvointialueelta asiakasohjaus kuntien liikuntapalveluihin on ollut vähäistä. Hyvinvointialueen hyvinvointivalmentajat toteuttavat elintapaohjausta ja kuntien liikuntapalvelut liikuntaneuvontaa. Palvelut tukevat ja täydentävät toisiaan. Liikuntaneuvontaa on saatavilla 8/9 kunnista.
Hyvinvointialueen ammattilaisten näkökulmasta: Saada riittävästi tietoa ja osaamista liikunnan puheeksi ottamisesta, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asiakkaiden tunnistamisesta sekä ohjaamisesta liikuntapalveluihin. Toimenpidelukitusten käyttö kirjaamisessa OAB36 / OAB77.
Asiakkaan näkökulma: Asiakkaan ohjautuminen oikea-aikaisesti ennaltaehkäiseviin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin. Saada tukea liikuntaneuvonnasta oman arkiliikkumisen aktivointiin.
Organisaation näkökulma: Sujuvat prosessit ja asiakkaiden ohjautuminen oikea-aikaisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin. Palvelutarpeen väheneminen sote-palveluissa.
Yhteiskunnan näkökulma: Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat motivoituvat liikkumaan ja pystyvät tätä kautta vaikuttamaan omaan hyvinvointiin-, terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn positiivisesti. Ylipainon ja eri kansansairauksien ennaltaehkäisy (tyypin 2 diabetes).
Kehittämistyön kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen sote -ammattilaiset, jotka työssään tekevät asiakas- ja palveluohjausta.
Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakorttia työstetään yhteistyössä sote -ammattilaisten sekä kunnan liikuntaneuvojan kanssa.
- Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakorttiin on otettu mallia eri alueilta ja näistä toteutettu oman alueen tarpeita vastaava kortti.
- Liikkumisen puheeksi ottamisen toimintakorttia on testattu hyvinvointivalmentajilla sekä lähetetty kommentoitavaksi hyvinvointiasemien henkilökunnalle sekä kunnan liikuntaneuvojalle.
- Ulkoasu on hyväksytetty viestinnässä.
