Lastensuojelun palveluiden piirissä olevilla/olleilla nuorilla on ikätovereihinsa verrattuna enemmän eriarvoistavia ja hyvinvointia haastavia tekijöitä elämässään: esim. kiusaaminen, yksinäisyys, väkivalta, seksuaalinen häirintä, mielenterveys- ja päihdeongelmat, varhainen vanhemmuus, oppimis- ja koulunkäynnin vaikeudet, matalampi koulutustaso, heikko toimeentulo ja työllisyyspolkujen löytyminen, rikollisuus, korkea kuolleisuus (mm. kouluterveyskysely, THL Kohortti 87 & 97 tutkimukset, Kääriälä 2020, Aina Askeleen jäljessä?). Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tuloksista käy ilmi, että sijoitettuna asuvista nuorista vain 41% koki olevansa tyytyväinen elämäänsä (muut nuoret 66%), 34% koki ahdistuneisuutta (muut nuoret 21%), 29% koki heikkoa osallisuutta (muut nuoret 12%), 35% oli kokenut fyysistä väkivaltaa huoltajiensa osalta (muut nuoret 11%), 39% oli kokeillut laittomia huumeita (muut nuoret 7%) (THL 53/2023). Yhteiskunnallinen tilanne (taloudelliset haasteet, mielenterveys- ja päihdeongelmat, monitahoiset paineet) näyttäytyy nuorten elämässä lisääntyneinä tuen tarpeina ja palvelujärjestelmän haasteina. Veturointi-toiminnassa voidaan yhdistää kokemukseen perustuva julkisen sektorin palveluja täydentävä tuki ja asiantuntijuus sekä tukea nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta eri yhteisöissä ja lastensuojelun kehittämisessä.
Tiivistelmä
Veturointi-toiminta perustuu lastensuojelun ammattilaisten ja kokemustoimijoiden yhteiseen näkemykseen siitä, että lastensuojelun piirissä olevat/olleet nuoret hyötyvät kokemusasiantuntijoiden tuesta.
Veturointi-toiminta tarjoaa lastensuojelun palveluiden piirissä oleville ja olleille nuorille kokemusasiantuntijoiden tukea ja asiantuntemusta virallisten palvelujen rinnalle parhaimmillaan monipuolistaen ja täydentäen nuorten saamaa tukea. Valmennetut kokemusasiantuntijat, Veturit, toimivat tukena ja rinnalla kulkijoina nuorten elämässä. Toimintaa ohjaavat ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyden, oman toimijuuden tukemisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen periaatteet. Yksilötoiminnassa nuori saa ammatillisen tuen rinnalle Veturin tukea, kannustusta ja rohkaisua yksilöllisesti esimerkiksi arjen asioihin, vapaa-aikaan, tulevaisuuden pohdintoihin tai muihin hänelle tärkeisiin asioihin. Lisäksi nuori voi osallistua oman kiinnostuksensa mukaan ryhmämuotoiseen toimintaan ja eri kanavissa tarjottavaan etätukeen/toimintaan.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toiminnan kohderyhmänä ovat lastensuojelun (avo-, sijais-, ja jälkihuolto) palveluiden piirissä olevat/olleet n. 13-26 -vuotiaat nuoret, joiden tukena Veturit (valmennetut kokemusasiantuntijat) työskentelevät.
Veturointi-toiminta perustuu lastensuojelun ammattilaisten ja kokemustoimijoiden yhteiseen näkemykseen siitä, että lastensuojelun piirissä olevat/olleet nuoret hyötyvät kokemusasiantuntijoiden tuesta.
Veturointi-toiminta tarjoaa lastensuojelun palveluiden piirissä oleville ja olleille nuorille kokemusasiantuntijoiden tukea ja asiantuntemusta virallisten palvelujen rinnalle parhaimmillaan monipuolistaen ja täydentäen nuorten saamaa tukea. Valmennetut kokemusasiantuntijat, Veturit, toimivat tukena ja rinnalla kulkijoina nuorten elämässä. Toimintaa ohjaavat ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyden, oman toimijuuden tukemisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen periaatteet. Yksilötoiminnassa nuori saa ammatillisen tuen rinnalle Veturin tukea, kannustusta ja rohkaisua.
Toimintaan osallistuvien nuorten hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus vahvistuvat:
- He saavat tukea, kannustusta ja tietoa itselleen tärkeisiin ja toimintakykyä ja hyvinvointia tukeviin asioihin sekä mielekästä tekemistä arkeensa
- Oman elämän ja arjen hallinta vahvistuu, sosiaaliset verkostot laajenevat, omat voimavarat vahvistuvat ja tulevat käyttöön
- Nuori motivoituu Veturin tuella hakemaan ja ottamaan vastaan muutakin tukea ja apua elämäänsä
Nuorten kokemus omasta osallisuudesta ja toimijuudesta vahvistuu:
- Nuorten keskinäinen tuki ja kokemusten jakaminen mahdollistuvat, jolloin nuoret saavat vertaistukea ja ymmärrystä ja kokevat sen itselleen merkitykselliseksi
- Nuoren usko tulevaisuuteen vahvistuu
- Nuoren ymmärrys lastensuojelusta ja omista oikeuksista ja velvollisuuksista laajenee ja nuorten osallisuus lastensuojelun palvelujen kehittämisessä vahvistuu
- Nuorten määrä ja kiinnittyminen toimintaan
- Arviointikysely: mm toiminnasta koettu hyöty, mitä olet saanut toiminnasta, kokonaisarvosana, toiminnan suosittelu, Veturin lastensuojelutaustan merkitys
- Haastattelut ja niissä hyödynnettävä 3x10D elämäntilannemittari
- Ryhmätoimintojen/foorumien/työpajojen palautekyselyt: koettu hyöty/merkitys, arvio työskentelytavasta, kokemus kuulluksi tulemisesta ja työskentelyn mielekkyydestä.
- Veturien havainnointitieto (kyselyt/toimintapäiväkirjat): Mitä nuoret ovat saaneet toiminnasta
- Kumppaneiden ja henkilöstön kyselyt/haastattelut: näkemykset toiminnan tuloksista
Veturointi-toimintaa on kehitetty vuodesta 2015 lähtien kahdessa peräkkäisessä STEA -rahoitteisessa hankkeessa ja vuodesta 2022 Ak-avustuksella. Jo ensimmäistä hanketta edelsi mittava pohjatyö toiminnan kehittämiseksi (mm. Veturointi - Vertaistukeen ja osallisuuteen perustuva toimintamalli lastensuojelun jälkihuoltoon. Tekijät: Tiiro Leena, Huhtamäki Maria, Äijälä Sanna, OAMK 2014, Oulun kaupungin jälkihuollon kehittämistyö, "Jälkihuolto rulettaa" -Jälkihuollossa olevien nuorten osallisuuden kokemus koulutus- ja työelämään kiinnittymisessä, Tekijä: Riitta Jurvansuu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2013, Oulun Vaikuttajat lastensuojelun kehittäjäryhmän näkemykset kehittämistarpeista). Hankkeiden aikana toimintaa on kehitetty edelleen toiminnan aikana kerätyn seuranta- ja arviointitiedon sekä kokemuksen perusteella.
Toimintamallin toteuttamisen keskeinen edellytys on kokemusasiantuntijoiden vahva tuki ja valmennus (ks. Vetureina toimivien lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden valmentaminen, tukeminen ja työmahdollisuuksien tarjoaminen -toimintamalli).
Toimintamallin toteuttaminen edellyttää toiminnan johtamiseen, koordinointiin, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin tarvittavaa rahoitusta, henkilöstöresursseja (kehittämispäälliköt ja kokemustaustaiset ohjaaja-asiantuntijat ja tuntityöntekijöinä työskentelevät Veturit), toimitiloja niin henkilöstön työskentelyyn kuin ryhmätapaamisten järjestämiseen sekä viestintää niin kohderyhmällä, sidosryhmille kuin yhteistyökumppaneillekin.
Sidosryhmäyhteistyö on erittäin tärkeää niin kohderyhmän tavoittamisen kuin toiminnan toteuttamisen (esim. yhteiset ryhmätoiminnat) kannalta. Yhteistyökumppaneina toimivat mm. lastensuojelun työntekijät, lastensuojelun ja nuorisotyön järjestöt, palveluntuottajat, kuntien nuorisotyö ja muut kokemustoimintaa toteuttavat toimijat.
Alla on kuvattu vaiheittain/toiminnoittain toimintamallin keskeisiä edellytyksiä ja toimintaperiaatteita.
1. Nuorten tavoittaminen mukaan toimintaan:
Kohderyhmän nuoria tavoitellaan mukaan toiminnan piiriin aktiivisen viestinnän avulla: tiedottamalla toiminnasta esim. sähköpostitse yhteistyökumppaneille ja lastensuojelun sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa työskenteleville tahoille, aktiivisella some-viestinnällä, esittelykäynneillä, verkostoihin osallistumalla ja henkilökohtaisilla yhteydenotoilla.
2. Yksilötoiminnan aloitus:
Nuori (usein lähityöntekijä tai läheisen avustamana) ilmoittautuu mukaan toimintaan verkkosivujen kautta tai ottamalla yhteyttä toiminnan järjestäjiin. Nuori kutsutaan starttitapaamiseen, jossa kerrotaan lisää toiminnasta, jutellaan nuoren elämäntilanteesta ja kysellään, mitä toiveita ja tarpeita hänellä on Veturointi-toiminnalle. Nuorelle valitaan sopiva Veturi. Nuorelle ja Veturille järjestetään tutustumistapaaminen, jossa käydään läpi Veturointi-toiminnan perusperiaatteet ja tehdään yhteistoimintasopimus nuoren, Veturin ja toiminnan järjestäjän välille. Nuori ja Veturi vaihtavat yhteystietoja ja sopivat yhteydenpidon tavoista. Toimintatavoissa joustetaan nuorten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Veturi voi tarvittaessa mennä suoraan tapaamaan nuorta ilman starttitapaamista, tällöin paperiasiat hoidetaan myöhemmin Veturin välityksellä.
3. Yksilötoiminta:
Veturointi-toimintaan osallistuva nuori saa Veturin tukea ja kannustusta yksilöllisesti esimerkiksi arjen asioihin, vapaa-aikaan, tulevaisuuden pohdintoihin tai muihin hänelle tärkeisiin asioihin.
Veturi ja nuori tapaavat/pitävät muuten yhteyttä nuoren tarpeiden mukaan n. 1-4 krt/kk. niin pitkään kuin toiminta on nuorelle tarpeellista tai jompikumpi nuori tai Veturi haluaa lopettaa tukisuhteen.
Nuorelta pyydetään palautetta toiminnasta 2 kertaa vuodessa sähköisenä kyselynä, lisäksi nuoria haastatellaan toiminnan seurantaa ja arviointia varten. Veturi kyselee nuorelta palautetta ja toiveita myös toiminnan aikana. Veturi täyttää jokaisesta tapaamisesta tai muulla tavoin annetusta tuesta toimintapäiväkirjamerkinnän sähköisenä kyselynä. Toimintapäiväkirjan avulla tilastoidaan tapaamisia ja muuta tukea sekä kerätään Vetureilta itsearviointi- ja kokemustietoa.
Veturi saa tukea työhönsä Veturointi-toiminnan henkilöstöltä, yhteistyökumppaneilta ja toisilta Vetureilta Vetureina toimivien lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden valmentaminen, tukeminen ja työmahdollisuuksien tarjoaminen -toimintamallin mukaisesti ja hänellä on tukenaan Veturin käsikirja, johon on koottu vinkkejä ja yhteisiä toimintaohjeita (mm. haastavat tilanteet, tukisuhteen päättäminen)
4. Yksilötoiminnan päättäminen:
Yksilötoiminta päätetään, kun:
- Nuori haluaa lopettaa toiminnan tai vaihtaa Veturia
- Veturin elämäntilanne muuttuu tai hän haluaa lopettaa toiminnassa
- Katsotaan, että nuoren tarve toiminnalle on vähentynyt tai loppunut (Esim. nuorella ei ole enää aikaa tavata Veturiaan tai hän on saanut toiminnasta tarvitsemansa tuen, eikä tarvetta tukisuhteen jatkamiselle enää ole.)
Joskus nuoret jättäytyvät pois toiminnasta ilman ilmoitusta. Tällöin pyritään vielä säännöllisesti ottamaan yhteyttä nuoreen. Kaikissa tapauksissa tukisuhteen päättäminen pyritään tekemään yhteisen keskustelun kautta siten, että nuorelle ei tule hylkäämisen kokemusta. Veturointi-toimintaa ei lopeteta samaan aikaan kuin nuoren jälkihuolto päättyy, vaan toimintaa on mahdollista jatkaa pidempään nuoren tarpeiden mukaan. Veturointi-toimintaan osallistuvalla nuorella on myös mahdollisuus hakeutua Veturi-valmennukseen ja ryhtyä itse Veturiksi, kun oma elämäntilanne on siihen sopiva.
5. Ryhmämuotoinen toiminta ja tapahtumat:
Ryhmämuotoisen toiminnan suunnittelijoina ja toteuttajina toimivat Veturointi-toiminnan ohjaaja-asiantuntijat ja Veturit yhdessä muun henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarvittaessa toiminnan järjestämisessä hyödynnetään myös ulkopuolisia palveluita. Toiminnan sisältöä suunnitellaan nuorten toiveiden ja ideoiden sekä toiminnassa esiin tulleiden tarpeiden pohjalta. Toimintamuotoja ovat esimerkiksi vierailut sijaishuollon yksiköissä, säännöllinen ryhmätoiminta, lastensuojelun kehittämiseen liittyvät työpajat ja foorumit, avoin toiminta, retket ja harrastustoiminnat. Ryhmämuotoiset toiminnat ovat pääsääntöisesti avoimia kaikille kohderyhmän nuorille ja niihin ilmoittaudutaan ilmoittautumislomakkeella tai suoraan ohjaajalle. Ryhmätoimintaa, tapahtumia ja työpajoja järjestetään sekä omana toimintana että yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
6. Etätuki ja -toiminta:
Etätukea ja -toimintaa tarjotaan nuorille monikanavaisesti. Yhteistyötä etätuen kehittämisessä ja toteuttamisessa tehdään mm. SOS Lapsikylän, Pesäpuu ry:n ja Osallisuuden Aika ry:n kanssa. Toiminnan aikana kerätyn palautteen ja seurantatiedon avulla arvioidaan käytössä olevien toimintojen toimivuutta ja kehittämistarpeita nuorten näkökulmasta.
Veturointi-toiminnassa työskentelevät kokemusasiantuntijat (Veturit) toimivat erilaisissa tehtävissä omien voimavarojensa ja vahvuuksiensa mukaisesti. Keskeisimmät toiminnot ovat:
- Veturointi-yksilötoiminta Oulun ja Turun seudulla
- Ryhmätoiminnat ja tapahtumat (esim. vierailut sijaishuollon yksiköissä, työpajat, avoin toiminta, retket, harrastustoiminnat)
- Anonyymi yksilötuki verkkovälitteisesti Ylitse MentorApp -sovelluksessa:
- Yhdessä Nuorten Turvasatama -toiminnan kanssa toteutettava ryhmätoiminta Discord-palvelimella
- Toisten toimijoiden kanssa yhteistyössä tai itse järjestetyt nuorten osallisuutta lastensuojelun kehittämisessä tukevat foorumit/työpajat
- Muut paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset työpajat/foorumit (tarpeen ja kokemusasiantuntijoiden sekä nuorten toiveiden mukaan)
- Toimintaan osallistuvat nuoret saavat tukea, tekemistä ja tietoa itselleen tärkeisiin ja hyvinvointiaan tukeviin asioihin (esim arki, sosiaaliset suhteet, terveys, opiskelu, työ, vanhemmuus, vapaa-aika)
- Nuoret rohkaistuvat vastaanottamaan myös muuta apua ja tukea
- Voimavarat, itseluottamus, elämän ja arjen hallinta ovat vahvistuvat ja sosiaaliset verkostot laajentuvat
- Toiminta on tukee psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia
- Kokemusten jakaminen ja vertaistuki mahdollistuu, ja se koetaan merkitykselliseksi ja uskoa tulevaisuuteen vahvistavaksi
- Nuoret saavat uusia näkökulmia lastensuojeluun ja omiin oikeuksiinsa ja osallisuus suhteessa omiin palveluihin vahvistuu
- Nuoret pääsevät osallistumaan lastensuojelun kehittämistyöhön itselleen mielekkäällä tavalla
- Nuoren osallisuuden ja toimijuuden kokemus vahvistuu
- Veturit saavat nuorilta uusia näkökulmia ja tietoa kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi.
Nuoret ovat saaneet ymmärrystä, välittämistä, kannustusta, rohkaisua, tietoa, taitoja ja mielekästä sisältöä elämäänsä, joka vahvistaa toimintakykyä, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä sosiaalista osallisuutta. Toiminta on vahvistanut mielenterveyttä, voimavaroja, toiveikkuutta, itsetuntoa, jaksamista ja ihmissuhteita, lievittänyt yksinäisyyttä ja rohkaisut osallistumiseen sekä mahdollistanut merkityksellisiä elämyksiä. Veturin tuella nuoret ovat rohkaistuneet hakemaan ja vastaanottamaan myös muuta apua ja tukea eri tilanteisiin. Kokemusten jakaminen ja vertaistuki on mahdollistunut suurimman osan toiminnan osallistujista kohdalla, ja se on koettu merkitykselliseksi ja vahvistavaksi. Toiminta on vahvistanut osallisuutta ja toimijuutta omassa elämässä ja lastensuojelun palveluissa.
Toiminta tukee lastensuojelun palveluiden piirissä olevien ja olleiden nuorten sosiaalista osallisuutta, hyvinvointia ja pärjäävyyttä ja voi ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Toimintamallin kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu, mutta Veturin tuella voi olla merkittävä vaikutus nuorten pärjäävyyteen ja siihen, millaisia ja miten kalliita palveluita nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa ja siihen miten he pystyvät antamaan oman panoksensa yhteiskuntaan.
Toimintamallin tarkoitus ei ole korvata julkisen sektorin tukea ja palveluita, mutta se voi parhaimmillaan tukea niitä ja vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Veturointi-toiminta on Auta Lasta ry:n toimintaa, mutta meiltä voi kysyä yhteistyötä toimintamallin hyödyntämiseen toisissa toimintaympäristöissä tai toisille kohderyhmille.
Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmien kanssa työskentelyyn eri toiminta-alueilla.
Kokemusasiantuntijoiden vahva rooli toiminnan kehittämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää toiminnan onnistumisen kannalta. Vahva valmennus ja tuki Vetureille on ollut keskeinen tekijä tavoitteiden saavuttamiseen ja luonut pohjan kaikelle muulle toiminnalle (ks. Vetureina toimivien lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden valmentaminen, tukeminen ja työmahdollisuuksien tarjoaminen -toimintamalli). Haastavissa tilanteissa Veturien keskinäinen vertaistuki, työssä ohjaaminen, lisäkoulutus ja yhteinen pohdinta nousevat erityisen merkittävään rooliin.
Toimintatapamme ja osallistumismahdollisuudet ovat monipuolisia, joustavia ja yksilöllisiä, mikä helpottaa muuttuviin elämäntilanteisiin vastaamista niin Vetureiden kuin nuorten osalta.
Voimavaralähtöisyys ja ratkaisukeskeisyys ovat osoittautuneet tärkeiksi toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi. Nuorten kanssa lähdetään liikkeelle positiivisista asioista ja niiden vahvistamisesta. Nuoren ei tarvitse olla arvioinnin kohteena, vaan hän voi itse määritellä, mihin ja millaista tukea Veturiltaan haluaa ja kuinka kauan.
Osallistuminen, aikataulujen hallitseminen ja oman ajankäytön suunnittelu voi olla nuorelle vaikeaa, jolloin on tärkeää, että nuoret saavat yksilöllistä kannustusta ja tukea toimintoihin osallistumiseen, ja että teemme siinä yhteistyötä nuorten lähiverkostojen kanssa.