Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa tehdyn selvityksen (2021) mukaan lastensuojelun kiireelliset sijoitukset kasvoivat 30,8 prosenttia vuoden 2020 aikana. Selvityksessä käsiteltiin kaikkiaan 124 lapsen kiireellisen sijoituksen päätöksiä (ajalla 1.1.-31.7.2020) sekä koottiin kaikista sijoitetuista lapsista kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot. Kiireellisesti sijoituksen päätöksistä (n=124) koottiin yksilölliset kuvaukset, miten palvelupolku oli edennyt ja miten palveluita oli myönnetty lapselle ja hänen vanhemmilleen ennen vuoden 2020 kiireellistä sijoituspäätöstä. Oulun kaupungissa tehtyjen kiireellisten sijoituspäätösten pääasiallisena syynä korostui nuoruusikäisten 14-17-vuotiaiden päihteiden käyttö sekä mielenterveyden haasteilla oireilu. Selvityksestä tuli esille selkeästi se, kuinka kiireellinen sijoitus oli noin puolessa tapauksista ensimmäinen kontakti lastensuojeluun. Toinen havainto oli, että lastensuojelun palveluita myönnettiin pitkäkestoisesti ennen kiireellistä sijoitusta tai huostaanottoa saavuttamatta muutosta lapsen ja perheen tilanteessa. Selvityksen toimenpiteiksi nähtiin monialaisen lastensuojelun ja lasten ja nuorispsykiatrisen työryhmän välisen työskentelymallin kehittäminen sekä monialaisen tiimirakenteen mallintaminen.
Oulun osahankkeen tavoitteiksi asetettiin lastensuojelun ja lasten ja nuorten psykiatrisen työryhmän (Lanun) välinen työmalli, ja tarkemmin monialaisen työmallin tai työparimallin kehittäminen. Ensisijaisesti kehittämisessä lähdettiin liikkeelle siitä, miten lastensuojelun asiakkaiden erityinen tilanne vaatii usein välittömän lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon saavuttamista. Usein lastensuojelun työkentällä päädytään konkreettisesti tilanteisiin, joissa lastensuojelu psykiatrisen hoidon saavuttamattomuuden tai hoitoon ohjautumattomuuden vuoksi joudutaan lapsen kiireellisen sijoituksen tilanteeseen. Tähän palveluprosessin kohtaan haluttiin keskittää Oulun osahankkeen tavoitteet ja pilotin kehittäminen.
