Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Muutostavoitteet:
Päihdeasiakkaat saavat tukea ja palvelua lastensuojelulaitoksissa. Lastensuojelulaitosten asiakkaita tuetaan ensisijaisesti jo asiakkaan ja hänen perheensä kanssa työskentelevien laitosten työntekijöiden avulla. Lastensuojelulaitosten asiakkaita ohjataan ulkopuolisiin palveluihin vasta kun yksiköt kokevat, ettei heidän osaamisensa riitä ja kun kattava arviointityö kokonaistilanteesta on tehty asiakkaan ja perheen kanssa.
Lastensuojelulaitosten työntekijät kokevat, että laitosten tekemä päihdetyö on selkeää, heillä on riittävä osaaminen työhön ja he tietävät, mistä he saavat lisätukea päihdetyöhönsä.
Tavoitteena on vahvistaa lastensuojelulaitosten päihdetyön osaamista.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintaympäristössä eli lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen päihdepalveluja ja -tukea tarvitsevien asiakkaiden tilanteessa huonoimmillaan palvelut ovat ruuhkautuneet, asiakkaat saattavat olla useissa hieman päällekkäisissä palveluissa ja palvelut eivät toimi yhdessä vaan jokainen palvelu toimii erillisenä palvelupolkuna asiakkaan kanssa. Työ on hajanaista, tieto ei kulje eikä tietoa toiminnan vaikuttavuudesta ole. Lastensuojelulaitosten työntekijät kokevat epävarmuutta omaan tehtävään kuuluvasta päihdetyöstä eikä toiminta työntekijöiden kesken ole yhtenäistä.
Lastensuojelulaitoksessa ammattilaiset ovat tiivis osa asiakkaiden arkea. Lapset ja perheet tulevat tutuksi ja heidän kanssaan työskennellään jokapäiväisesti jopa vuosia. Työ on tavoitteellista muutostyötä yhdessä asiakkaan ja hänen perheensä kanssa. Lastensuojelun päihdetyö tulee nähdä osana tätä tavoitteellista arjen muutostyötä ja päihteisiin liittyvää muutostyötä tulee tehdä lastensuojelulaitoksissa. Asiakkaita ei ohjata muihin palveluihin ennen kuin laitoksissa on läpikäyty sovitut omat arviointiprosessit. Kun apua tai lisäosaamista päihdeasioissa tarvitaan, siihen vastaavat ensisijaisesti lastensuojelulaitosten oma päihdetiimi ja konsultaatiotiimi ja vasta tämän jälkeen muut palvelut. Muista palveluista apua haetaan ensisijaisesti työparina oman työn tueksi, ei ohjata asiakasta muihin palveluihin ilman lastensuojelulaitoksen työntekijän aktiivista työskentelyssä mukana olemista.
Tarpeet asiakkaan näkökulmasta: saan palvelut nopeasti jo käytössä olevien palvelujen parista ja tätä kautta pääsen tuloksiin nopeammin tai vähintäänkin tilanteen huononeminen vältetään. Vältetään päällekkäisiä ja samanaikaisesti suurta määrää samantyyppisiä palveluja, koska kuormittavaa ja turhauttavaa minulle.
Tarpeet ammattilaisen näkökulmasta: tiedän mitä teen, meillä on työryhmässä yhtenäinen työtapa ja tiedän mistä saan tukea työlleni. Teen kokonaisvaltaista muutostyötä asiakkaan ja perheen kanssa. Lastensuojelulaitosten päihdeosaajat pääsevät hyödyntämään osaamistaan ja näin työhyvinvointi vahvistuu.
Tarpeet organisaation näkökulmasta: Säästämme kun emme tarjoa päällekkäisiä palveluja. Asiakkaille tutut työntekijät pääsevät nopeammin tulokselliseen työhön ja työ on tehokkaampaa ja näin taloudellisempaa. Asiakkaat ovat tyytyväisempiä kun kokevat tulevansa autetuksi.
Tarpeet yhteiskunnan näkökulmasta: hyvinvoivan asiakkaan integroituminen yhteiskuntaan ja tätä kautta yhteiskunnallisten kustannusten ja ongelmien välttäminen.
Lastensuojelulaitosten päihdetyön kohderyhmä on lastensuojelulaitoksen asiakas ja perhe asiakkaan ympärillä. Asiakkailta on kysytty heidän näkemyksiään lastensuojelulaitosten päihdetyön kehittämiseksi ja kysyjinä ovat toimineet heille tutut työntekijät.
Päihdetyön tukirakenteita luodaan myös lastensuojelulaitosten työntekijöille, jotta asiakkaita pystytään tukemaan entistä paremmin tavoitteissaan, sijoituksen keston lyhentämiseksi ja päällekkäisen työn sekä turhan asiakkaiden eteenpäin ohjauksen välttämiseksi. Lastensuojelulaitosten päihdeosaamista omaavista työntekijöistä on koottu kehittämisen tueksi tiimi ja jokaisesta hyvinvointialueen lastensuojelulaitoksesta on osallistuja tiimissä. Laitoste esihenkilö on toiminut aktiivisesti mukana kehittämistyössä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on vahvistaa lastensuojelulaitosten omaa päihdeosaamista ja näin vähentää sekä selkeyttää lastensuojelulaitosten asiakkaiden ohjaamista muihin palveluihin.
Tavoitteena on vähentää päällekkäistä ohjaus- ja tukityötä.
Tavoitteena on hahmottaa, millaista tukea ja päihdeosaamisen vahvistamista lastensuojelulaitoksissa tarvitaan ja vahvistaa osaamisen tukea.
Tavoitteena on kuvata hyvinvointialueen lastensuojelulaitosten päihdepolku, osana nuoren päihdepolun kokonaisuutta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutosta tulisi mitata vähintään asiakkaiden kokemuksen, henkilöstön kokemuksen ja palveluohjauksen määrän muutoksen kautta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Työskentelyvaihe kehittäjä- eli päihdetiimin kanssa, jossa eri laitosten ja toimijoiden näkemysten keruu laitosten päihdetyöstä ja yhteisen näkemyksen kokoaminen.
Säännöllinen tiedottaminen koko lastensuojelulaitoksen henkilöstölle kehittämistyön etenemisestä.
Johdon mukana olo, linjaukset toiminnalle, tiedotus ja sitouttaminen: säännölliset tapaamiset yksiköiden johdon kanssa, tuotoksen läpikäynti ja jatkosta sopiminen.
Päihdetiimin yhteinen kaikille avoin työtila teamsissä, säännölliset teams-tapaamiset ja ryhmän tekemät toiminnan linjaukset toimintaan jatkossa.
Toiminnan muutoksesta tiedottaminen yhteistyötoiminnoille, jotta yhteistyössä pystytään paremmin huomioimaan ja hyödyntämään muuttunutta toiminnan tapaa.
