Lasten interventionavigaattorin pilotointi Kymenlaakson hyvinvointialueella (RRP,P4, I1))
Lasten interventionavigaattorin pilotointi Kymenlaakson hyvinvointialueella (RRP,P4, I1))
Oikea-aikainen ja -tasoinen hoitoonohjaus on keskeinen osa Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitettyä lasten porrasteista psykososiaalisen tuen ja hoidon mallia. Pilotissa kokeiltiin Lasten navigaattorin toimivuutta hoidon tarpeen arvioinnissa.
Toimintamallin nimi
Oikea-aikainen ja -tasoinen hoitoonohjaus on keskeinen osa Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitettyä lasten porrasteista psykososiaalisen tuen ja hoidon mallia. Pilotissa kokeiltiin Lasten navigaattorin toimivuutta hoidon tarpeen arvioinnissa.
Kuva
Terapiat etulinjaan -toimintamalli on yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kehittänyt Lasten navigaattorin. Lasten navigaattori on digitaalinen kyselytyökalu, joka tukee ammattilaisia lapsen psykososiaalisen tuen ja hoidon tarpeen arvioinnissa. Lasten navigaattori yhtenäistää arviointia, edistää varhaista tunnistamista, tehostaa resurssien käyttöä, vähentää päällekkäistä tiedonkeruuta ja voi pitkällä aikavälillä tuottaa kustannussäästöjä palvelujärjestelmälle. Lasten navigaattori auttaa myös ohjaamaan lapsen oikeatasoisen tuen ja hoidon piiriin.
Lasten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, mikä korostaa tarvetta tunnistaa mahdollisimman varhain ne lapset, joiden psykososiaalisesta kehityksestä herää huolta ja jotka tarvitsevat tukea mielenterveytensä vahvistamiseksi. Lasten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan monissa eri palveluissa eri toimialojen ja lainsäädäntöjen alla. Tästä syystä varhaisen tunnistamisen lisäksi ohjautumisen kehittäminen oikeatasoiseen palveluun on tärkeää.
Navigaattorin pilotointiin osallistui kolme kouluterveydenhoitajaa ja kuusi Kehityksellisten palveluiden vastaanoton sairaanhoitajaa. Lapsi, huoltajat ja tarvittaessa opettaja täyttivät Lasten navigaattori kyselyn ammattilaisen pyynnöstä.
Pilotointiin osallistuneet ammattilaiset osallistuivat valmistelutyöhön, navigaattorin pilotointiin osana omaa työtä ja Terapiat etulinjaan toimintamallin tiedonkeruuseen.
Pilotointi vaati valmistelua. Pilotointiin osallistuvien ammattilaisten tuli kokeilla Lasten navigaattoria omassa työssään sekä ohjeistaa huoltajia, lasta ja tarvittaessa opettajaa kyselyn täyttämisessä. Jotta pilotista saatiin tuloksia, ammattilaisten oli osallistuttava tiedonkeruuseen.
- Valmistelutyö
- Perusteet ja tavoitteet pilotoinnille
- Prosessin kuvaaminen
- Sidosryhmien tiedottaminen
- Koulutuksen järjestäminen ja navigaattorin pilotoinnin tukeminen taitopajoilla.
- Johdon ja esihenkilöiden tsekki-tapaamiset pilotoinnin aikana.
- Tiedonkeruu.
- Pilotoinnin päätöstapaaminen.
- Pilotin tulosten kokoaminen ja suunnitelma Lasten navigaattorin käyttöönotosta.
Lasten navigaattorin pilotoinnin yhteydessä ammattilaisilta kysyttiin, miten he arvioivat navigaattorin vaikuttaneen arviointiin: 88% arvioi navigaattorin käytön vaikuttaneen arviointiin jokseenkin myönteisesti tai myönteisesti. Kukaan ei arvioinut navigaattorin vaikuttaneen arviointiin kielteisesti. Lasten navigaattorin koettiin yhdenmukaistavan eri ammattilaisten arviointitapaa ja nostavan sekä lapsen, että molempien huoltajien näkemykset paremmin esiin.
Pilotin perusteella Lasten navigaattori päätettiin ottaa käyttöön kouluterveydenhuollossa.
Kansikuva
