Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lastensuojelun avohuollosta puuttui lapsikohtaisen valvonnan malli. Lisäksi tutkimustieto aiheesta oli niukkaa. Tämän materiaalin avulla voidaan paikata tätä tarvetta.
Lapsikohtaisen valvonnan malli lastensuojelun avohuoltoon (käytäntöpaketti)
Tiivistelmä
Lapsikohtaisen valvonnan käytäntöpaketti avohuoltoon koostuu seuraavista osioista: avohuollon valvontajärjestelmän kuvaus, virhetietoisuuteen ja lapsikohtaiseen valvontaan liittyvien käsitteiden esittely sekä käytännön työvälineet valvonnan tueksi. Paketti on rakennettu siten, että sitä voidaan käyttää kokonaisuutena esimerkiksi uuden työntekijän perehdytyksessä sekä soveltuvin osin työn lomassa. Mikäli organisaatiossa on laadittu omia ohjeita lapsikohtaisen valvonnan tueksi, niillä voidaan täydentää käytäntöpaketin materiaalia.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lastensuojelun avohuollossa tehdään päivittäin merkittäviä päätöksiä, jotka vaikuttavat asiakkaina olevien lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä arkeen ja tulevaisuuteen. Osa näistä päätöksistä liittyy avohuollon tukitoimien ja erilaisten palveluiden myöntämiseen. Jotta asiakkaiden oikeusturva ja asiakasturvallisuus toteutuisivat, sosiaalityöntekijöiden tulee riittävällä tavalla valvoa sekä lapsen edun toteutumista kokonaisuutena että valvoa tukitoimien ja palveluiden toimivuutta sekä vaikuttavuutta. Lapsikohtaisen valvonnan osalta tutkimustieto on kuitenkin ollut niukkaa ja valvonnan tueksi on ollut saatavilla vähänlaisesti ohjeistuksia ja mallinnuksia.
Lapsikohtaisen valvonnan kehittäminen vastaa moniin eri tarpeisiin. Sosiaalityöntekijöillä on kansainvälisesti verrattuna hyvin merkittävä rooli valvonnassa, minkä vuoksi tarvitaan riittävät rakenteet ja resurssit työntekijöiden tueksi. Käytäntöpaketti auttaa organisaatiota kehittämään omia valvonnan käytänteitään sekä tukee työntekijöiden perehdyttämisessä. Asiakkaiden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että sosiaalityöntekijät valvovat riittävällä tavalla lapsen edun toteutumista. Kysymys on myös kustannusvaikuttavuudesta, sillä huonosti vaikuttavat, epätasalaatuiset tai jopa haitalliset palvelut ovat merkittävä taloudellinen sekä inhimillinen kustannuserä.
Toimintamalli on suunnattu lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöille. Materiaalia voidaan hyödyntää myös muiden ammattiryhmien käytössä sekä laajemmin perhepalveluissa. Asiakasnäkökulma pohjautuu pääasiassa tutkimuskirjallisuuteen sekä hankkeen aikana kertyneisiin työntekijävälitteisiin kokemuksiin.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tutkimushankkeen toimikauden rajallisuuden vuoksi kehittämisen seurantaa ja käyttöönottoa ei voida arvioida. Tavoitteena on, että materiaali otetaan käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tavoitteena on, että toimintamalli otetaan käyttöön koko Suomessa. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat merkittävässä roolissa lapsikohtaisen mallin käytöntöpaketin levittämisessä ja juurruttamisessa osaksi käytäntöjä. Materiaalia hyödynnetään lisäksi sosiaalityön opetuksessa, jolloin tietoisuus lisääntyy jo opiskeluvaiheessa olevien sosiaalityöntekijöiden keskuudessa.
Toimintamallin ydinsisältö
Lapsikohtaisen valvonnan käytäntöpaketti avohuoltoon koostuu seuraavista osioista: avohuollon valvontajärjestelmän kuvaus, virhetietoisuuteen ja lapsikohtaiseen valvontaan liittyvien käsitteiden esittely sekä käytännön työvälineet valvonnan tueksi. Paketti on rakennettu siten, että sitä voidaan käyttää kokonaisuutena esimerkiksi uuden työntekijän perehdytyksessä sekä soveltuvin osin työn lomassa. Mikäli organisaatiossa on laadittu omia ohjeita lapsikohtaisen valvonnan tueksi, niillä voidaan täydentää käytäntöpaketin materiaalia.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Tutkimushankkeen toimikauden rajallisuuden vuoksi kehittämisen seurantaa ja käyttöönottoa ei voida arvioida. Materiaalin toivotaan olevan käytössä kaikilla hyvinvointialueilla.
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Aineistoa voi hyödyntää joustavasti sekä asiakas- ja työntekijäkohtaisesti että koulutuksessa opiskelijoilla.
Taustatiedot
Kehittäjäorganisaatiot
Itä-Suomen yliopisto
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)