Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion ja tehtävien toimenpiteiden tarkastelua lasten oikeuksien näkökulmasta. Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitettävä lapsibudjetoinnin työkalu auttaa lapsibudjetoinnin toteuttamisessa hyvinvointialueella sekä alueen kunnissa, sillä työkalulla voidaan visualisoida ja tuoda ilmi hyvinvointialueella ja kunnissa tehdyt rahalliset panostukset sekä mitä rahoilla on saatu aikaan. Erityisesti painopisteenä on lapsiin, nuoriin ja perheisiin tehdyt ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen panostukset, sillä siirtämällä palveluiden painopistettä raskaammista palveluista varhaiseen tukeen, voidaan välttää inhimillistä kärsimystä sekä ylimääräisten hoitokustannusten ja hoitovajeen syntymistä.
Lapsibudjetoinnin toimintamalli on suunnattu hyvinvointialueen johdolle osaksi tiedolla johtamisen prosessia. Apuna analyysissä heillä on ammattilaisia niin tietojohtamisesta, taloudesta kuin substanssiosaajia. Lisäksi toimintamalliin kuuluu oleellisesti analyysin tulosten jako kuntien ja järjestöjen verkostoyhteistyössä, jossa työkalua voidaan käyttää esimerkiksi maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämisessä.
Lapsibudjetoinnin työkalu mahdollistaa talous- ja toimintatietojen seurannan kohdistettuna nimenomaisesti lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Työkalu toteutetaan Power BI -raporttina, jonka tulkitsemisessa ja käyttöönotossa hyvinvointialueen johtoa ja asiantuntijoita tuetaan. Raporttiin on toteutettu hyvinvointialueen kustannuspaikkakohtainen liikennevaloluokittelu, joka tuottaa informaatiota siitä, kuinka paljon alueen varoja käytetään ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin, tukeviin perustason palveluihin ja kuinka paljon resursseja erikoissairaanhoito ja ympärivuorokautiset palvelut vievät. Työkalu mahdollistaa myös tarkemman palvelunkäyttödatan analyysin ikäryhmittäin: alle kouluikäiset (0-6-vuotiaat), alakouluikäiset (7-12 vuotiaat), yläkouluikäiset (13-15 vuotiaat), toisen asteen opiskelijat (16-17 v) sekä täysi-ikäiset palveluiden käyttäjät (18+). Lisäksi palvelunkäyttöä voidaan tarkastella kuntakohtaisesti.
Lisäksi lapsibudjetoinnin työkalun hyötynä on tiedon keskittyminen yhteen paikkaan. Työtä tehdessä on huomattu, että tietoa on hyvinvointialueella paljon, mutta osa on vaikeasti löydettävissä tai jaoteltu esimerkiksi tulosyksiköittäin. Lapsibudjetoinnin raportissa pystytään pureutumaan yksittäisiin palveluihin, mutta pääpainopiste on kokonaisuuden seurannassa. Tämän toivotaan ehkäisevän siiloutumista ja edistävän yhteistyötä eri toimialojen välillä.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Kymenlaakson hyvinvointialuestrategiassa hyvinvointialueen strategisiksi tavoitteiksi on määritelty
Lapsibudjetoinnin toimintamallilla pyritään tukemaan tiedolla johtamista, jotta alueen lasten, nuorten ja perheiden palvelut olisivat vaikuttavia, oikein kohdistettu sekä taloudellisesti kestäviä.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia.
Hyvinvointialue on julkisten palvelujen organisaatio, joka järjestää alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, jotka muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan.
Hyvinvointialueuudistus tarvitaan yhdenvertaisten palvelujen varmistamiseksi, kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitsemään kustannusten kasvua. Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä parantaa hoitoon pääsyä. Pelastustoimen osalta tavoitteena on parantaa turvallisuutta, ja varmistaa valtakunnallisesti yhtenäinen ja häiriötön pelastustoimen järjestelmä.
Lasten oikeuksien toteutumiseksi ja heidän hyvinvointinsa turvaamiseksi on tärkeää, että lapsiin, nuoriin ja perheisiin käytettyjä julkisia määrärahoja seurataan systemaattisesti.
Ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin panostaminen tuo lisäarvoa niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla, sillä mitä raskaammat palvelut ovat paitsi kalliita, usein myös inhimillisestä näkökulmasta raskaampia. Kymenlaaksossa lapsibudjetoinnin työkalun avulla tehtyä analyysiä on tarkoitus jakaa myös kunta- ja järjestötasolla, jotta verkostomainen yhteistyö edistyy. Tämä sujuvoittaa palveluiden rakennetta myös asukkaalle / potilaalle.
Tarpeiden selvityksessä on käytetty hyväksi Kymenlaakson hyvinvointialueen strategiaa, alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa sekä alueellista hyvinvointikertomusta. Lisäksi nojaamme omassa kehitystyössämme kansalliseen kehitystyöhön.
Aikaisemman kehitystyön hyödyntämisen lisäksi järjestimme kaksi työpajaa hyvinvointialueen palveluiden johdolle sekä talouden ja tietojohtamisen ammattilaisille, joissa selvitimme lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä alueellisia ilmiöitä sekä työkaluun liittyviä tarpeita.
Lapsibudjetoinnin työkalua on tarkoitus käyttää tiedolla johtamisen tukena, talouden, toiminnan ja vaikuttavuuden suunnittelussa, seurannassa sekä arvioinnissa. Lapsibudjetoinnin toimintamalli voi toimia apuna niin kokonaiskuvan ymmärryksessä kuin tarkemmassa tarkastelussa esimerkiksi yksittäisen palvelun tai ilmiön kohdalla. Työkalun käyttäjinä nähdään hyvinvointialueen johtajat sekä esihenkilöt ja talouden asiantuntijat, jotka voivat hyödyntää työkalua esimerkiksi talousarvion suunnittelussa sekä toiminnan kehittämisessä. Toimintamallin kannalta on tärkeää, että lapsibudjetoinnin prosessiin osallistuu ammattilaisia organisaation eri tasoilta ja tulosalueilta, sillä siten lapsibudjetoinnin analyysistä voidaan tuottaa mahdollisimman kattava, ja hyvinvointialueen palveluiden tarkastelu kokonaisuutena mahdollistuu.
Hyvinvointialueen johtajien ja päättäjien lisäksi lapsibudjetoinnin toimintamallin toivotaan edistävän Kymenlaakson maakunnallista verkostoyhteistyötä ja tiedolla johtamista. Maakunnalliseen verkostoyhteistyöhön osallistuu hyvinvointialueen lisäksi alueen kuntien ammattilaisia esimerkiksi sivistystoimesta, sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen osallistujia. Lapsibudjetoinnin työkaluun sisällytetään kuntia koskevia taloustietoja valtakunnallisen AURA-palveluluokituksen mukaisesti. Tällä pyritään tuomaan esiin mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva lapsiin ja nuoriin käytettävistä julkisista varoista Kymenlaakson alueella. Analyysin tuloksia esitellään säännöllisesti verkostomaisen yhteistyön kokouksissa, ja toimintamallia pyritään kehittämään yhteistyössä myös kuntien ja järjestöjen tarpeiden eduksi.
Otetaan käyttöön lapsibudjetoinnin työkalu. Tavoitteena on, että työkalu auttaa talous- ja toimintasuunnitelman teossa visualisoimalla Kymenlaakson alueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden käyttöä ja palvelutarvetta.
Käyttäjämäärät. Kyselyt hyödynnettävyydestä budjettityössä, hyvinvointisuunnitelman arviointityössä, lapsivaikutusten arviointityössä.
Kymenlaakson hyvinvointialueella lapsibudjetointi pyritään integroimaan osaksi normaalia talouden ja toiminnan suunnitteluprosessia. Juurruttamistyön perustana on, että lapsibudjetoinnin työkalun käyttäjät ovat mukana työkalun suunnitteluprosessissa, jolloin työkalu palvelee tarkoitustaan juuri käyttäjien näkökulmasta. Lisäksi hyvinvointialueelle toteutetaan lapsibudjetoinnin vuosikello, jolla kannustetaan johtoa huomioimaan lapsibudjetoinnin näkökulma vuosittaisessa toiminnassa.
Projektin aikana pilotoidaan lapsibudjetoinnin työkalun käyttöä. Tavoitteena on, että lapsibudjetoinnin raportista hyötyy monipuolisesti hyvinvointialueen johto, päättäjät sekä ammattilaiset, joten raportin tulee olla helppokäyttöinen, ja visuaaliseen ilmeeseen panostetaan. Lapsibudjetoinnin työkalun jatkokehittämisestä vastaa tietojohtamisen tiimi, joten myös tekniseen dokumentointiin käytetään aikaa.
Kymenlaaksossa toteutetaan hyvinvointialueen, kuntien ja järjestötoimijoiden verkostomaista yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osalta. Lapsibudjetoinnin toimintamallin juurruttamisessa verkostomaiseen yhteistyöhön pyritään siihen, että lapsibudjetoinnin menetelmä on sidosryhmille ymmärrettävä ja mahdollisimman avoin. Työkalun jakamisessa organisaation ulkopuolelle on kuitenkin huomioitava tietosuojaan liittyvät seikat erityisesti alueen pienten kuntien osalta.
Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion ja tehtävien toimenpiteiden tarkastelua lasten oikeuksien näkökulmasta. Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitettävä lapsibudjetoinnin työkalu auttaa lapsibudjetoinnin toteuttamisessa hyvinvointialueella sekä alueen kunnissa, sillä työkalulla voidaan visualisoida ja tuoda ilmi hyvinvointialueella ja kunnissa tehdyt rahalliset panostukset sekä mitä rahoilla on saatu aikaan. Erityisesti painopisteenä on lapsiin, nuoriin ja perheisiin tehdyt ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen panostukset, sillä siirtämällä palveluiden painopistettä raskaammista palveluista varhaiseen tukeen, voidaan välttää inhimillistä kärsimystä sekä ylimääräisten hoitokustannusten ja hoitovajeen syntymistä.
Lapsibudjetoinnin toimintamalli on suunnattu hyvinvointialueen johdolle osaksi tiedolla johtamisen prosessia. Apuna analyysissä heillä on ammattilaisia niin tietojohtamisesta, taloudesta kuin substanssiosaajia. Lisäksi toimintamalliin kuuluu oleellisesti analyysin tulosten jako kuntien ja järjestöjen verkostoyhteistyössä, jossa työkalua voidaan käyttää esimerkiksi maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämisessä.
Lapsibudjetoinnin työkalu mahdollistaa talous- ja toimintatietojen seurannan kohdistettuna nimenomaisesti lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Työkalu toteutetaan Power BI -raporttina, jonka tulkitsemisessa ja käyttöönotossa hyvinvointialueen johtoa ja asiantuntijoita tuetaan. Raporttiin on toteutettu hyvinvointialueen kustannuspaikkakohtainen liikennevaloluokittelu, joka tuottaa informaatiota siitä, kuinka paljon alueen varoja käytetään ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin, tukeviin perustason palveluihin ja kuinka paljon resursseja erikoissairaanhoito ja ympärivuorokautiset palvelut vievät. Työkalu mahdollistaa myös tarkemman palvelunkäyttödatan analyysin ikäryhmittäin: alle kouluikäiset (0-6-vuotiaat), alakouluikäiset (7-12 vuotiaat), yläkouluikäiset (13-15 vuotiaat), toisen asteen opiskelijat (16-17 v) sekä täysi-ikäiset palveluiden käyttäjät (18+). Lisäksi palvelunkäyttöä voidaan tarkastella kuntakohtaisesti.
Lisäksi lapsibudjetoinnin työkalun hyötynä on tiedon keskittyminen yhteen paikkaan. Työtä tehdessä on huomattu, että tietoa on hyvinvointialueella paljon, mutta osa on vaikeasti löydettävissä tai jaoteltu esimerkiksi tulosyksiköittäin. Lapsibudjetoinnin raportissa pystytään pureutumaan yksittäisiin palveluihin, mutta pääpainopiste on kokonaisuuden seurannassa. Tämän toivotaan ehkäisevän siiloutumista ja edistävän yhteistyötä eri toimialojen välillä.
Lasten palveluihin liittyvä palveluiden käyttö, kustannukset, diagnoosit, vertailu ennaltaehkäisevien, peruspalveluiden ja erityistason palveluiden välillä on helposti löydettävissä. Mahdollistaa kokemustiedon, ilmiötiedon ja datan yhdistämisen. Parantaa lapsiperheiden hyvinvoinnin arvioinnin laatua.
Täydentyy myöhemmin.
Parantaa lapsierheiden hyvinvoinnin arvioinnin laatua ja tukee palveluiden suunnittelua ja ohjaa budjetointia tarvelähtöiseen suuntaan.
täydentyy myöhemmin
Työkalu on mahdollista toteuttaa ja muokata hyvinvointialueen muiden ikäryhmien tarpeisiin. On hyödynnettävissä myös kansallisessa kehittämistyössä.
Johdon sitouttaminen. Käyttöönoton vahva tuki ja käytön vuosikelloin rakentaminen. Talouden vastuualue tiiviisti mukana kehittämis ja juurruttamistyössä.