Elämme aikaa, jossa lasten, nuorten ja perheiden arkeen rakentuu helposti erilaisia haasteita. Nämä voivat heijastua arkeen monenlaisilla tavoilla. Muun muassa Hilli kollegoineen (2017) ja Ristikari kollegoineen (2019) ovat tutkimusjulkaisuissaan tuoneet esiin, ettei kyse ole niinkään ennalta määrätystä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta tai riskitekijöiden kasaantumisesta vaan itse asiassa suhteellisen tavallisesta monelle perheelle tutusta ilmiöstä. Tutkimukset osoittavat myös, että arjen vastoinkäymisistä huolimatta iso osa perheistä pärjää.
Pitkään pärjäävyyttä tutkinut Ungar (2012) toteaa, että pärjäävyys rakentuu vuorovaikutuksessa yksilön ja hänen ympäristönsä välillä. Merkityksellistä on se, miten lapsen ja perheen ympärillä olevat ihmiset pystyvät toiminnallaan turvaamaan lapsen arjen sujuvuutta. Lasten pärjäävyyttä voidaan parhaiten vahvistaa tukemalla häntä hänen omissa kehitysympäristöissään (koti, varhaiskasvatus ja koulu sekä vapaa-ajan monenlaiset ympäristöt) tarvittavien palveluiden lisätuella. Yhteistyössä voidaan saavuttaa enemmän ja tähän työhön Lapset puheeksi -työ sopii hyvin.
Varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön on olemassa vahva tuki myös lainsäädännön näkökulmasta. Muun muassa sosiaalihuoltolaki §44 ja terveydenhuoltolaki §70 korostavat lapsen huomioon ottamisen tärkeyttä aikuisille suunnatuissa moninaisissa palveluissa ja arkea kuormittavissa tilanteissa. Varhaiskasvatuksen ja koulun lait luovat hyvät puitteet sekä varhaiseen että intensiivisempään tukeen.
Valtioneuvoston julkaisussa 2020:21 ”Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa” esitetään, että heti syksyllä käytäisiin varhaiskasvatuksessa ja koulussa jokaisen lapsen ja nuoren pärjäävyyttä kartoittava ja vahvistava keskustelu. Tavoitteena olisi tunnistaa ne toimintatavat ja teot, joilla lapsen ja nuoren läheiset aikuiset voisivat pärjäävyyttä edistää. Keinona voisi esityksen mukaan olla esim. Lapset puheeksi -menetelmä.
Lapset puheeksi-työ kehitettiin alun perin tarpeeseen tukea vanhemmuutta aikuisille suunnatuissa palveluissa - etenkin aikuispsykiatriassa. Taustalla oli sekä ymmärrys potilaiden vanhemmuuden merkityksestä sekä halu ennalta ehkäistä lasten mahdollisia ongelmia. Tästä työstä toteutettiin myös vaikuttavuustutkimus 2000-luvun alkupuolella (ks alla).
Myönteiset kokemukset LP-menetelmästä aikuispsykiatrian piirissä kannustivat myös muita toimialoja mukaan preventiotyöhön. Nykyään menetelmä on käytössä moninaisissa (lasten, nuorten, perheiden ja aikuisten) palveluissa sekä järjestöissä. Se on laajentunut myös lasten kehitysympäristöihin mm. varhaiskasvatukseen, kouluun ja vapaa-ajan ympäristöihin.
Menetelmän avulla pyritään tukemaan lasten ja nuorten pärjäävyyttä ja ehkäisemään mahdollisia ongelmia räätälöimällä lapsen/nuoren arkipäivä juuri häntä tukevaksi.
Lapset puheeksi-keskustelulla on kaksi toteuttamistapaa. Toteuttamistapaan vaikuttaa se missä keskustelu käydään.
Aikuisten ja perheen palveluissa lapset eivät yleensä osallistu itse Lapset puheeksi-keskusteluun. Näissä tilanteissa lapset tulevat osallisiksi vanhempiensa kautta, vanhempien käydessä LP-lokin teemoja läpi perheen piirissä ja toteuttaessaan itse keskustelussa suunniteltuja tekoja. Työskentely voi johtaa siihen, että tavataan myös lasta myöhemmässä vaiheessa
Lapsen omissa kehitysympäristöissä, etenkin koulussa, ovat lapset ja nuoret pääsääntöisesti osallisena keskustelussa ja voivat myös tuoda esiin omia ajatuksia arjen näkökulmasta.
Seuraavaksi kuvataan Lapset puheeksi -menetelmän kehittelyn tarvetta lasten, perheen, ammattilaisten ja organisaatioiden tasolla.
Lapset ja nuoret tuovat esiin tarpeen puhua tuttujen aikuisten kanssa omissa kehitysympäristöissään, kuten koulussa. Luotettavien aikuisten läsnäolo arjen ympäristöissä voi tutkitusti suojata lasta tai nuorta silloin kun elämässä on vaikeuksia. Kun vaikeudet ovat kotona, korostuu lapsen tai nuoren muiden kehitysympäristöjen tuen merkitys - ja päinvastoin.
Vanhemmille työskentely antaa mahdollisuuden pysähtyä perheen asioiden äärelle, tulla kuulluksi ja pohtia lapsen ja perheen arkeen vaikuttavia asioita kiinnostuneen ihmisen kanssa. Keskustelu avaa mahdollisuuden pohtia arjen vahvuuksia ja haavoittuvuuksia ja tunnistaa niitä seikkoja, joihin on tärkeää panostaa omien ja muiden ihmisten teoin. Tavoitteena on näin vahvistaa perheen omaa toimijuutta ja pärjäävyyttä.
Monilla kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan toimialoilla on jo oman työtehtävänsä kautta käytössä keskusteluun ohjaavia käytänteitä ts. rakenteita kohtaamisiin. LP -menetelmä tarjoaa tähän lapsilähtöisen ja perhekeskeisen käytännön tasolla tutkitusti vaikuttavan menetelmän.
Organisaatioiden tasolla näyttöön perustuvan menetelmän käyttö varmistaa lapsi- ja perhetyön laatua. LP- menetelmä tarjoaa toimivan työtavan esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Tätä menetelmää voidaan hyödyntää myös lapsi- ja perhepalveluiden suuntaamisessa perhelähtöiseen suuntaan sekä organisaatiorajoja ylittävän yhteistyön kehittämisessä.
Lapset puheeksi -työ on tarkoitettu avuksi vanhemmille ja muille lapsen arjen tärkeille aikuisille tukemaan lasta erilaisissa elämäntilanteessa. Lapset, nuoret, vanhemmat ja perheet ovat työskentelyn keskeiset osapuolet (kohderyhmä), päämääränä on suunnitella konkreettisia keinoja lapsen ja nuoren arkipäivän sujumiseen ja pärjäävyyden vahvistamiseen.
LP-työllä pyritään myös varmistamaan lapsen arjen muiden tärkeiden aikuisten (esim. opettaja) tarvittava tuki sujuvan arjen ja yhteistoiminnan mahdollistamiseksi.
Lapset puheeksi -palvelumallissa voidaan ajatella maakunnan/kunnan tai kaupungin palvelukentän olevan kohderyhmänä. Yhteisen päämäärän ja agendan (lapsen/nuoren hyvä arki) myötä pyritään suuntaamaan toimintaa varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn suuntaan.
