Satakunnan tul.sote -hankkeen julkaisu LAPE-sanomat julkaistiin hankkeen aikana 4 kertaa. Julkaisuformaatti oli pdf, jota lähetettiin sähköpostitse valikoidulle ryhmälle. Julkaisussa esiteltiin HA:n lasten, nuorten ja perheiden palveluja.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
LAPE-sanomat tuki hyvinvointialueen tiedotustarpeita. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja järjestävät tahot kokivat suuria muutoksia hyvinvointialueille siirryttäessä. Uudella hallituskaudella laNuPe-palveluihin kohdistuu muutoksia edelleen. Näistä tiedottaminen niin ammattilaisille , päättäjille kuin tavallisille kuntalaisillekin koettiin tärkeäksi.
Oleellinen, jopa megatrendimäinen muutos tulevaisuuden toimintaympäristössä on tekoäly. Korkeakoulut ovat keskustelleet Chat GPT -tekoälysovelluksen ja muiden vastaavien tekoälyohjelmien käytöstä. Vaikutukset ulottuvat kaikkiin mainittuihin osa-alueisiin. Samalla pohdittavaksi tulee tiedonvälityksen eettisyys ja inhimillisyyden aspekti. Kehittämistyössä yhdistettiin viestinnän ja sote-kehitätmisen osaamista tuotteistamalla LAPE-sanomat. Poliittisesti sanomat on neutraali viestintäkanava. Kehittäminen sisältyy hallituksen muutosohjelmaan alkaen Sipilän hallituskaudesta Marinin hallituskauteen asti. LAPE-sanomat tuottaa tietoa muutoksesta ja omanlaisensa ajankuja myös myöhemmin Satakunnan hyvinvointialueen ensimmäisestä vuodesta. LAPE-sanomat lisää ja tukee hyvinvointialueen yhteistä narratiivia ja luo yhteisöllisyyttä yli organisaatiorajojen. Asiakaslähtöisyys oli tekstinmuodostamisessa ja juttujen teossa ensisijainen arvo. Lainsäädännöllisesti elettiin isoja muutoksia myös lanupe kehittämisalueen sisällä esimerkiksi perhehoitolaki muuttui.
Muuttuvassa maailmassa asiallisen ja ajankohtaisen tiedon saaminen on tärkeää kaikille. LAPE-sanomat tiedotti perheiden palveluista, mikä on tärkeää kuntalaisille. Toisaalta, esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuloksista tiedottaminen tarjosi tärkeää tietoa niin ammattilaisille kuin päättäjillekin. Samoin tieto esim. uusista terapiamenetelmistä on niin ikään tarpeellista, niin palvelujen käyttäjille, ammattilaisille kuin päättäjillekin. Tarpeellista on kuulla myös palvelujen käyttäjien mielipiteitä ja näkökulmia, näistä esimerkkinä nuorten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi nuoren itsensä kertomana.
Kohderyhminä ovat paitsi ko. julkaisun lukijat, mutta samalla myös tiedon antajat. Osallistuttaminen on tapahtunut pitkälti tehtyjen haastattelujen ja tiedonkeruun pohjalta. Tulevien numeroiden sisältöön on annettu mahdollisuus vaikuttaa juttuvinkein. On pohdittava, kyettäisiinkö tutkimustiedolla määrittämään paremmin asiakasymmärrystä. Asukasosallisuutta saatiin lisättyä mm. nuoren haastattelun kautta.
LAPE-sanomat pysyväksi tiedotuskanavaksi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ehkä myös printtiversiona jaettavaksi mm. perhekeskuksissa. Sisällössä voisi keskittyä vielä enemmän ajankohtaisuuteen. Tärkeää olisi selkeyttää myös kohderyhmä(-t) paremmin ja luoda sen mukaan esim. palstat tulevista tapahtumista.
Arvion tekemisen pohjana VOISI pitää perinteistä SWOT-analyysiä, joka kyetään soveltamaan tiimiarvioinnilla oikeisiin vahvuuksiin ja kipukohtiin. Pohdittavaksi tulevat oikean kohderyhmän saavutettavuus, työn laatu, tiedon ajankohtaisuus, panos-tuottosuhde ja motivaatio tehdylle työlle.
SWOT-analyysin lisäks voitaisiin toteuttaa kohdistettu kysely käyttäjäkunnalle, jonka hedelmällisin osuus on omaehtoinen ja vapaamuotoinen arviointi. Tämän lisäksi kannattaa rakentaa 1-5 -periaatteella mitattava arviointi, jota voitaisiin hyödyntää jatkossa vertailutietona.
Satakunnan tul.sote -hankkeen julkaisu LAPE-sanomat julkaistiin hankkeen aikana 4 kertaa. Julkaisuformaatti oli pdf, jota lähetettiin sähköpostitse valikoidulle ryhmälle. Julkaisussa esiteltiin HA:n lasten, nuorten ja perheiden palveluja.
Konsepti on tehty lapsi- ja perhepalvelujen toimialueella. Satakunnassa verkostoyhteistyötä on tehty pitkään, joten vastaanotta kehittämistyölle oli varsin hyvä lape-kehittämisen osa-alueella. Yllättävää oli yhdistää some- ja paperimuotoista tuotetta. Moni haluaa tuotteen käteen. Digitaalisen ja paperisen tuotteen yhdistäminen sopii LAPE-sanomien konseptiin. Toimintakulttuurin muutoksen myötä myös kieli muuttuu, juttuja tehdessä tälle annettiin kehittämistyössä aikaa, jotta LAPE-sanomat osaltaan tukee sote-uudistuksen linjaa noudattavaa kieltä: esimerkiksi asiakaslähtöisyys, monialainen yhteistyöstyö ja organisatorisesta ajattelusta poisoppiminen. Haastatteluissa sujuvasti kerrottiin hyvinvointialueen kehittämistyöstä.
LAPE-sanomat pureutui suunnitelmallisen viestinnän aukkoon. Tämä aukko oli sopiva täytettäväksi Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämistyössä. LAPE toimialue ja sidosryhmät olivat tähän valmiit. Kokemusten nojalta elämänkaarimalliviestintää kannattaisi laajentaa hyvinvointialueen sisällä. Kirjoittaminen ja haastattelut on myös interventio haastateltavalle, kun miettii omaa rooliaan yhteisesssä lape-työssä.