Ensimmäisenä vaiheena pilottialueilla pidettiin ns. vaikuttajapalaverit, joissa keskusteltiin siitä, miten yhteiskehittämistä alueella voidaan hankkeen päättymisen jälkeen jatkaa. Keskeisenä juurtumiseen vaikuttavana tekijänä pidettiin koordinaattorista sopiminen alueella.
Ikäihmisten ruokaan liittyvien palveluiden kehittämiseen tarvitaan alueellista koordinointia. Koordinaattorin roolissa tärkeää on ”pitää lankoja käsissä”, mikä käytännössä tarkoittaa ennen kaikkea viestinnästä ja tiedottamisesta vastaamista kehittämisen eri vaiheissa. Koordinaattori voi olla kunnan toimihenkilö, jonka tehtävänkuvaan ruokaan liittyvien palvelujen kehittämisyhteistyön koordinointi sopii tai järjestötoimija, alueen aktiivinen ikäihminen tai monitoimijainen työryhmä.
Keskeisinä toimijoina toimintamallin juurtumiseksi ja jäämisessä käyttöön ovat myös mallin toimijat, jotka on kuvattu toimintamallikuvan osiossa "kehittämisen tuki". Kunnan toimihenkilöt, sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät henkilöt sekä ikäihmisiä edustava vanhusneuvosto tukevat ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen kehittämistä. Hyvinvointikoordinaattori on keskeinen kunnan eri toimialoja yhdistävä ja alueellista yhteistyötä koordinoiva toimija. Hän voi vastata myös tiedottamiseen liittyvistä asioista, kuten kunnan verkkosivustolla olevista tiedoista ikäihmisten yhteisöllisistä ruokailusta ja muista ruokaan liittyvistä palveluista. Ravitsemusterapeuttien ja -asiantuntijoiden, ruokapalvelupäälliköiden sekä ikääntyneiden ennaltaehkäisevien palveluiden henkilöstön osaaminen ikäihmisten ravitsemuksesta, ruokapalveluista ja alueen ikäihmisten muista palveluista tukevat paikallistason toimijoita ruokaan liittyvien palvelujen kehittämisessä.
Keskeisinä toimijoina "ruohonjuuritason" käytännön kehittämistyössä ovat eri yhdistyksissä toimivien ikäihmisten lisäksi yhdistysten työikäisiä vapaaehtoisia sekä järjestöjen ja seurakuntien henkilöstöä. On tärkeää, että ikäihmisten ruokaan liittyviä palveluita tuottavat yritykset sekä julkisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat osallistuvat kehittämisyhteistyöhön. Ikäihmisten ja palvelujen tuottajien vuoropuhelun, keskinäisen ymmärryksen lisääntymisen, yhteisen ideoinnin ja kokeilujen tuloksena syntyvistä houkuttelevista, ikäystävällisistä palveluista hyötyvät sekä asiakkaat että palvelujen tuottajat.
Alueella toimivat neuvonta- ja ruoka-alan järjestöt, kansanterveysjärjestöt, urheilu- ja harrastusseurat, seurakunnat ja kansalaisopistot ovat kehittäjäkumppanuuden lisäksi potentiaalisia ruokaan – suoraan tai välillisesti – liittyvien palvelujen tuottajia. Järjestöissä, seurakunnissa ja muissa yleishyödyllisissä yhteisöissä työskentelevät asiantuntijat voivat olla palvelujen tuottajina järjestämässä esimerkiksi yhteisöllisiä ruokailuja, ravitsemusneuvontaa ja ruokakoulutuksia sekä muuta ikäihmisten terveyttä, osallisuutta ja toimijuutta tukevaa ohjausta tai ruokailujen oheisohjelmaa.
Ikäihmisten aktiivinen osallistuminen auttaa tunnistamaan ja priorisoimaan alueen kehittämisen tarpeita ja tuo palvelujen tuottajille tärkeää asiakastietoa ja -ymmärrystä kehittämisen tueksi. Ikäihmiset antoivat prosessiin asiantuntemuksensa, kokemuksena ja hyödynsivät verkostojaan mm. kehittämisryhmien osallistujien rekrytointiin, yhteisöllisten ruokailujen markkinointiin ja paikallismedialle tiedottamiseen. Vanhusneuvoston ja eri yhdistysten kautta verkostoituneet henkilöt olivat keskeisiä ”sanansaattajia” alueillaan.
Ruoka- ja kauppapalveluita sekä muita ruokaan liittyviä palveluita tarjoavat yritykset ovat ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja yhteisöllisyyttä edistävän palvelukehityksen oleellinen osapuoli. Palvelujen tuottajat pääsevät kehittämisyhteistyön kautta suoraan vuoropuheluun ikäihmisten kanssa, saavat asiakastietoa uusien ja olemassa olevien palvelujen kehittämisen tarpeista sekä ymmärrystä siitä, millaisista tekijöistä palvelun arvo ja laatu ikäihmisten mielestä muodostuu. Yritykset hyötyvät asiakaslähtöisestä kehittämisestä mm. pystymällä sen tuloksena tarjoamaan asiakkaille laadukkaampia, houkuttelevampia palveluita. Ikäihmisille kehittämisyhteistyö palvelujen tuottajien kanssa näkyy aitona mahdollisuutena vaikuttaa omiin palveluihin ja saada toivottuja, tarpeisiin vastaavia, kätevästi käytettäviä ja kiinnostavia palveluita.
Kunnan ja hyvinvointialueen terveydenedistämisen toimijat ja työkalut tukevat paikallistason kehittämisyhteistyötä. Eri osapuolten välinen tiivis viestintä ja sujuva tiedonkulku varmistavat, että kehittämisessä hyödynnettäväksi saadaan myös kansallisen ja aluetason ravitsemusterveyden edistämisen tukimateriaalit, asiantuntijuus, verkostot ja resursseja.
Vaikuttajaviestinnällä tehdään ikäihmisten ruokaan liittyvien palveluiden kehittäminen näkyväksi ja edistetään hyvien käytänteiden juurtumista. Päättäjille annetaan tietoa ikäihmisten terveellisen ravitsemuksen ja ruokaan liittyvien palvelujen tärkeydestä sekä palvelujen kehittämisen tarpeista, haasteista ja toimivista toimintatavoista.
On tärkeää, että päättäjät saavat faktatietoja ja perusteluja näkemyksiä siitä, miksi ikäihmisten ravitsemusterveyden edistäminen on merkityksellistä niin yksilön, ikäihmisen lähiyhteisön, kunnan kuin yhteiskunnankin kannalta. Viestinnän tukena voi hyödyntää mm. Ruokaviraston Ravitsemuksella hyvinvointia -sivustoa. Yksikin äänestäjän poliitikolle lähettämä viesti on tärkeää vaikuttajaviestintää.
