Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva osana Hoidon jatkuvuus -tiimimallia, Etelä-Pohjanmaan HVA

Luotu 17.06.2025
Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva osana Hoidon jatkuvuus -tiimimallia, Etelä-Pohjanmaan HVA

Tiivistelmä

Hoidon jatkuvuus -tiimimalli muodostettiin neljästä isommasta tiimistä A-D (+ Seinäjokeen kuuluva Isokyrö omana tiiminään), joiden mukaan asiakkaat ottavat yhteyttä omaan tiimiinsä. Jokaisen tiimin sisälle luotiin edelleen vastuutiimit, joihin kuuluu vastuulääkäri + YEK- tason lääkäri apuna sekä 3–4 vastuuhoitajaa. Asiakkaat jaettiin vastuutiimeihin sukunimen alun mukaisesti; yhdessä vastuutiimissä on noin 4000 kpl asiakasta. Ikäjakauma vastuutiimeissä on hyvin samanlainen: suurin ikäluokka on 15–49-vuotiaat työikäiset ja seuraavaksi suurimmat ikäryhmät ovat 50–64- vuotiaat sekä 65–74-vuotiaat. Suurimmat ikäluokat ovat siis opiskelu/työikäisiä joilla ei ole perusterveydenhuoltoon kovin suurta kuormitusta. 

Lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat päätettiin aluksi sijoittaa siten, että jokaisella isommalla tiimillä on yksi oma lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja, jonka vastaanotolle voi varata kiireettömiä vastaanottoaikoja. Jatkossa kun valmistuu lisää lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia, heitä kohdennetaan vastuutiimeihin. Lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat pitävät sekä kiireetöntä - että kiirevastaanottoa. 

Lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille luotiin oma ajanvarauskirja, vastaanottolaji sekä nimikkeet. Vastaanottojen lopuksi lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat tilastoivat käynnin, johon tulee LMEP-hoitajan oman ajanvarauskirjan perusteella valmiiksi kontaktilaji, vastaanottolaji ja käyntityyppi. Kiireellisyysluokka vaihdetaan tarvittaessa. Kirjauksen perusteella tilastointiin tulee valmiiksi käyntisyy sekä tehdyt toimenpiteet ja käytetyt mittarit. Lisäksi tilastointiin lisätään jatkohoitoluokitus ja tarvittaessa sisältömerkintä reseptin määräämisestä, uusimisesta tai reseptipyynnöstä lääkäriltä. 

  • Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva kiirevastaanotolla:

Lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille luotiin kiirevastaanotolle oma ajanvarauskirja ja vastaanottolaji, jonka kautta LMEP- hoitaja työskentelee itsenäisesti. Kiirevastaanotolla työskentelee joka päivä yksi LMEP-hoitaja. Oma ajanvarauskirja auttaa kohdentamaan asiakkaat paremmin oikealle ammattilaiselle. Vastaanotolla LMEP-hoitaja tekee huolellisen anamneesin, tutkimukset, johtopäätökset, reseptien ja todistusten kirjoitukset, lääke- ja itsehoitovalmisteiden sekä omahoito -ohjaukset ja tarvittaessa lääkärin konsultaation. LMEP -hoitajan kiirevastaanoton ajanvarauskirjalle luotiin myös puhelinaikoja 18–65 v naisten virtsatietulehdusten hoitamista varten. Kirjaamista helpottamaan ja yhtenäistämään luotiin oma fraasipohja koko hyvinvointialueen kiirevastaanottoa pitäville sairaanhoitajille.

Hoidon jatkuvuus huomioidaan asiakkaiden ohjauksessa ja tarvittaessa asian siirtämisessä omaan vastuutiimiin laajempia lisäselvittelyjä varten. Otetut tutkimukset ja määrätyt verikokeet seurataan itse ja ilmoitetaan asiakkaalle jatkohoito näiden suhteen. Mahdolliset kontrollivastaanotot pyritään ottamaan samalle hoitajalle, joka asiakkaan on aiemmin jo tutkinut. Jos asiakas tarvitsee ajan toiselle ammattilaiselle, varataan se vastaanoton yhteydessä, ja näin ollen huolehditaan, että hoito jatkuu seuraavan ammattilaisen kanssa. 

Apuna kiirevastaanotolla on kaksi konsultoitavissa olevaa lääkäriä, joita myös muut sairaanhoitajan kiirevastaanottoa pitävät hoitajat voivat konsultoida. Konsultoitavat lääkärit ei pidä omaa vastaanottoa, vaan toimivat 3–4 sairaanhoitajan konsulttiapuna. Tämän mallin myötä hengitystieoireisten vaivojen hoitaminen on nopeampaa ja kustannustehokkaampaa. Jatkossa kun lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia valmistuu, lisätään resurssia kiirevastaanotolle, jonka myötä arvioidaan, voidaanko toisen konsultoitavissa olevan lääkärin työpanosta siirtää toisaalle. 

  • Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva kiireettömällä vastaanotolla:

Lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja pitää kiireetöntä vastaanottoa oman tiimin asiakkaille. Asiakkaat ohjautuvat vastaanotolle vastuutiimeistä joko suoraan puhelimesta varattuna aikana tai konsultaation kautta. Lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja voi myös itse varata aikoja kirjalleen, esim. kontrollikäynnille. Ajanvarauskirjalta varataan sopivan mittainen aika asiakkaan vaivaan nähden; lääkkeen anto voi hoitua 15 minuutissa, kun taas määräaikaistarkastukselle on hyvä varata 60 minuutin aika.

Kiireettömän vastaanoton yhteydessä käydään läpi anamneesi tai pitkäaikaissairauksien nykytilanne. Tarkistetaan elintavat, vointi, etukäteismittaukset ja verikokeet, suoristetaan tarvittavat tutkimukset asiakkaalle ja tehdään/päivitetään hoitosuunnitelmaa. Vastaanotolla tarkistetaan käytössä olevat lääkkeet ja niiden annostukset asiakkaan kanssa ja uusitaan lupien mukaiset pitkäaikaissairauksien reseptit. Tarvittaessa vastaanoton yhteydessä tai sen jälkeen konsultoidaan asiakkaan oman vastuutiimin lääkäriä jatkoista tai varataan aika toiselle moniammatillisen tiimin ammattilaiselle. Jos vastaanotto tai konsultaatio poikii lisätutkimuksia, huolehditaan näiden ajanvarauksesta ja ilmoitetaan ne asiakkaalle. 

Lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja toimii omassa tiimissään myös muiden hoitajien konsultaatioapuna esim. erilaisissa vaivoissa, hoidon tarpeen arviossa tai tutkimuksissa. 

  • Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva etävastaanotoilla:

Pilotissa on jo valmisteltu lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien etävastaanottoja, liittyen lupien laajenemiseen etävastaanottoihin. Lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille on järjestetty koulutusta etävastaanottojen pitämisestä.

Pilotissa on pohdittu vaivoja, joita olisi mahdollista hoitaa etänä, ilman fyysisen tutkimisen tarvetta. Näille vaivoille on määritelty valmiiksi OmaEP-sovellukseen taustat ja palvelukuvaukset, jotta toiminta voitaisiin aloittaa, kun etävastaanotoille saadaan luvat ja näihin liittyviä mahdollisia rajoituksia on käyty läpi. Valmistelu etenee, kun etäluvista saadaan tarkempaa tietoa. Naisten virtsatietulehdusten suhteen on jo otettu käyttöön netistä varattava puhelinaika lääkkeitä määräävälle sairaanhoitajalle. 

Lisäksi chat-palveluissa työskentelee jo lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia, ja tämän toimintaa on myös suunniteltu päivitettävän etävastaanottojen lupien saamisen jälkeen.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Seinäjoen vastaanottopalveluissa on kokeiltu menneinä vuosina omalääkäri- omahoitaja -työparimallia sekä tiimimallia. Molemmissa malleissa on ollut haasteita, mutta myös paljon hyviä toimintatapoja. Näistä malleista päädyttiin kokoamaan välimalli, jossa on molemmista työskentelytavoista kerätty parhaat toimintatavat nyt kehitettyyn Hoidon jatkuvuus -tiimimalliin.

Hyvinvointialueella on ollut lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia 12 vuoden ajan, toimintatavat kuitenkin vaihtelivat laajasti joten työnkuvan yhtenäistämiselle oli tarvetta. Seinäjoelle saatiin ensimmäiset LMEP-hoitajat keväällä 2025, joten heidän toiminnan soveltamista uuteen tiimimalliin päästiin suunnittelemaan jo tiimimallin suunnitteluvaiheessa. Koko hyvinvointialueella lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia on 28 kpl ja koulutuksen myötä heitä saadaan lisää.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Etelä- Pohjanmaan hyvinvointialue (HyvaEP) vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Alueeseen kuuluu 8 sotekeskusta: Kauhava, Lapua, Alajärvi, Alavus Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka ja Kauhajoki. Hyvinvointialueen keskeisellä sijainnilla Seinäjoella sijaitsee laajan päivystyksen keskussairaala. Kokonaisväestö on noin 190 000 asukasta ja ammattilaisia on reilu 10 000.  Seinäjoella, mihin tämän toimintamallin tiimimalli kohdistuu, on väestömäärä noin 70 000.

Järjestämme palvelut asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Kunnioitamme ja kuuntelemme asiakkaan ja potilaan tarpeita. Hyvinvointialueen strategian painopisteinä ovat mm. palvelujen turvaaminen, ennakoiva toimintatapa, henkilöstön hyvinvointi, digitalisaatio ja edunvalvonta. ”Palvellen parasta – vierelläsi, kun tarvitset”. 

Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan roolin mukauttaminen Seinäjoella käyttöön otettuun Hoidon jatkuvuus -tiimimalliin. Lisäksi koko hyvinvointialueen LMEP-hoitajien työnkuvan yhtenäistäminen sekä toiminnan laajentaminen etävastaanottoihin. 

Seinäjoen sote-keskuksessa on aiemmin ollut käytössä omalääkäri- työparimalli sekä moniammatillinen tiimimalli. Jälkimmäisessä sote-keskus oli jaettu viiteen eri tiimiin, jotka yhdessä vastasivat Seinäjoen ja Isonkyrön asukkaiden sairaanhoitopalveluista. Kussakin tiimissä oli omat erikseen listautetut potilaat (n. 1500/per tiimi), jotka koostuivat lähinnä paljon palveluja tarvitsevista, pitkäaikaissairaista ja iäkkäistä asiakkaista. Työparimallista tiimimalliin siirtyessä hoidon jatkuvuus huonontui, eikä asiakas kovin usein päässyt samalle ammattilaiselle kuin aiemmin. Tämän vuoksi alettiin suunnitella uutta toimintamallia, joka perustuisi jo kokeiltujen toimintamallien hyviin käytäntöihin. 

Toimintamallin kohderyhmään kuuluu Seinäjoen vastaanottopalveluiden henkilöstö sekä koko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat. Mukana kehittämisessä on ollut sairaanhoitajia, lääkäreitä sekä hoitotyön esimiehiä ja johtoa. Toimintamallien kautta kohderyhmiin kuuluvat myös niistä hyötyvät asiakkaat.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Pilotoinnin avulla kehitettiin hoidon jatkuvuutta uuden tiimimallin pohjalta. Uudessa Hoidon jatkuvuus tiimimallissa pyritään parantamaan hoidon jatkuvuutta pientiimi- vetoisesti, mikä on joustavampi malli henkilöstön vaihtuvuuden/poissaolojen suhteen. Lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuvaa pyritään sisällyttämään osaksi Hoidon jatkuvuus -tiimimallia sekä mm. määritetään kriteerit lääkkeenmääräämishoitajan vastaanotolle ohjattavista potilasryhmistä. Tavoitteena oli luoda yhtenäisen käytännöt lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien työhön ja selvittää, millaisia asioita ja potilasryhmiä voisi olla mahdollista hoitaa lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien etävastaanottojen kautta, ja kehittää myös tämän osalta digitaalisia palveluja.

Tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla pystyttäisiin edelleen kehittää ja mahdollisesti myös yhtenäistää koko hyvinvointialueen muiden sote-keskusten lääkkeenmääräämishoitajien työnkuvaa. Lisäksi tavoitteena oli lähteä laajentamaan mallia Seinäjoen sotekeskuksen sisällä kouluttamalla nykyisistä sairaanhoitajista lisää lääkkeenmääräämishoitajia.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Pilotoinnissa luotiin lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille oma nimike, vastaanottolaji sekä sisältömerkintöjä tilastointiin; reseptin määräämisestä ja uusimisesta. Lisäksi otettiin kokeiluun Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa tehty ohje, jossa on määritelty lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien vastaanotoille ohjattavat asiakasryhmät. 

Kesällä 2025 pilotoitiin lääkkeenmääräämistyössä hoidon ohjautuvuutta, vastaanottolajia sekä tilastointia ja näistä saatiin hyviä tuloksia; asiakkaat ohjautuivat paremmin lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien vastaanotolle ja sisältömerkintöjen avulla saatiin vedettyä tilastoja määrättyjen ja uusittujen reseptien määristä. Lääkkeenmääräämishoitajien oman vastaanottolajin perusteella saatiin tilastoja myös käyntimääristä. 

Syksyllä pilotoitu käytäntö laajennettiin koskemaan koko hyvinvointialueen lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien toimintaa. Pilotoinnin jälkeen luotiin vielä reseptipyyntö lääkäriltä -sisältömerkintä mittaamaan, kuinka monta pyyntöä ohjautuu lääkäreille silloin kun lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien luvat eivät riitä. Tästä saadut tilastot tukevat selvästi tarvetta, miten lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien lupia tulisi lisätä. 

Hoidon jatkuvuus -tiimimallin suhteen on seurattu tilastoja vastuulääkärien kiireettömistä vastaanottokäynneistä omaan asiakasryhmään nähden, hoidon jatkuvuutta ajatellen. Vastuulääkärin hoitamat asiakkaat olivat pääosin omia vastuutiimin asiakkaita, mutta luonnollisesti lääkäreiden vaihtuvuuden tai kesällä lomien vuoksi tilastot olivat matalampia. Lisäksi hoidon jatkuvuusmallin kehittämisryhmä on seurannut tiimien ja vastuutiimien toimintaa ja tarvittaessa käytäntöjä on muokattu sujuvammiksi. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hoidon jatkuvuusmallia pilotoidaan Seinäjoen vastaanottopalveluissa, ja vasta tämän jälkeen sen laajentamista harkitaan muualla hyvinvointialueella. Mallin käyttöönotto muissa toimipisteissä vaatii soveltamista, sillä asiakasmäärät ja resurssit vaihtelevat suuresti.

Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien tehtävänkuva on otettu käyttöön koko hyvinvointialueella ja sen soveltaminen eri toimipisteissä on aloitettu syksyn 2025 aikana. Tehtävänkuvan ja tulevien etävastaanottojen juurruttaminen vaatii toimipisteissä mahdollisesti työn uudelleen järjestelyä.

Toimintamallin ydinsisältö

Hoidon jatkuvuus -tiimimalli muodostettiin neljästä isommasta tiimistä A-D (+ Seinäjokeen kuuluva Isokyrö omana tiiminään), joiden mukaan asiakkaat ottavat yhteyttä omaan tiimiinsä. Jokaisen tiimin sisälle luotiin edelleen vastuutiimit, joihin kuuluu vastuulääkäri + YEK- tason lääkäri apuna sekä 3–4 vastuuhoitajaa. Asiakkaat jaettiin vastuutiimeihin sukunimen alun mukaisesti; yhdessä vastuutiimissä on noin 4000 kpl asiakasta. Ikäjakauma vastuutiimeissä on hyvin samanlainen: suurin ikäluokka on 15–49-vuotiaat työikäiset ja seuraavaksi suurimmat ikäryhmät ovat 50–64- vuotiaat sekä 65–74-vuotiaat. Suurimmat ikäluokat ovat siis opiskelu/työikäisiä joilla ei ole perusterveydenhuoltoon kovin suurta kuormitusta. 

Lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat päätettiin aluksi sijoittaa siten, että jokaisella isommalla tiimillä on yksi oma lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja, jonka vastaanotolle voi varata kiireettömiä vastaanottoaikoja. Jatkossa kun valmistuu lisää lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia, heitä kohdennetaan vastuutiimeihin. Lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat pitävät sekä kiireetöntä - että kiirevastaanottoa. 

Lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille luotiin oma ajanvarauskirja, vastaanottolaji sekä nimikkeet. Vastaanottojen lopuksi lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat tilastoivat käynnin, johon tulee LMEP-hoitajan oman ajanvarauskirjan perusteella valmiiksi kontaktilaji, vastaanottolaji ja käyntityyppi. Kiireellisyysluokka vaihdetaan tarvittaessa. Kirjauksen perusteella tilastointiin tulee valmiiksi käyntisyy sekä tehdyt toimenpiteet ja käytetyt mittarit. Lisäksi tilastointiin lisätään jatkohoitoluokitus ja tarvittaessa sisältömerkintä reseptin määräämisestä, uusimisesta tai reseptipyynnöstä lääkäriltä. 

  • Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva kiirevastaanotolla:

Lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille luotiin kiirevastaanotolle oma ajanvarauskirja ja vastaanottolaji, jonka kautta LMEP- hoitaja työskentelee itsenäisesti. Kiirevastaanotolla työskentelee joka päivä yksi LMEP-hoitaja. Oma ajanvarauskirja auttaa kohdentamaan asiakkaat paremmin oikealle ammattilaiselle. Vastaanotolla LMEP-hoitaja tekee huolellisen anamneesin, tutkimukset, johtopäätökset, reseptien ja todistusten kirjoitukset, lääke- ja itsehoitovalmisteiden sekä omahoito -ohjaukset ja tarvittaessa lääkärin konsultaation. LMEP -hoitajan kiirevastaanoton ajanvarauskirjalle luotiin myös puhelinaikoja 18–65 v naisten virtsatietulehdusten hoitamista varten. Kirjaamista helpottamaan ja yhtenäistämään luotiin oma fraasipohja koko hyvinvointialueen kiirevastaanottoa pitäville sairaanhoitajille.

Hoidon jatkuvuus huomioidaan asiakkaiden ohjauksessa ja tarvittaessa asian siirtämisessä omaan vastuutiimiin laajempia lisäselvittelyjä varten. Otetut tutkimukset ja määrätyt verikokeet seurataan itse ja ilmoitetaan asiakkaalle jatkohoito näiden suhteen. Mahdolliset kontrollivastaanotot pyritään ottamaan samalle hoitajalle, joka asiakkaan on aiemmin jo tutkinut. Jos asiakas tarvitsee ajan toiselle ammattilaiselle, varataan se vastaanoton yhteydessä, ja näin ollen huolehditaan, että hoito jatkuu seuraavan ammattilaisen kanssa. 

Apuna kiirevastaanotolla on kaksi konsultoitavissa olevaa lääkäriä, joita myös muut sairaanhoitajan kiirevastaanottoa pitävät hoitajat voivat konsultoida. Konsultoitavat lääkärit ei pidä omaa vastaanottoa, vaan toimivat 3–4 sairaanhoitajan konsulttiapuna. Tämän mallin myötä hengitystieoireisten vaivojen hoitaminen on nopeampaa ja kustannustehokkaampaa. Jatkossa kun lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia valmistuu, lisätään resurssia kiirevastaanotolle, jonka myötä arvioidaan, voidaanko toisen konsultoitavissa olevan lääkärin työpanosta siirtää toisaalle. 

  • Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva kiireettömällä vastaanotolla:

Lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja pitää kiireetöntä vastaanottoa oman tiimin asiakkaille. Asiakkaat ohjautuvat vastaanotolle vastuutiimeistä joko suoraan puhelimesta varattuna aikana tai konsultaation kautta. Lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja voi myös itse varata aikoja kirjalleen, esim. kontrollikäynnille. Ajanvarauskirjalta varataan sopivan mittainen aika asiakkaan vaivaan nähden; lääkkeen anto voi hoitua 15 minuutissa, kun taas määräaikaistarkastukselle on hyvä varata 60 minuutin aika.

Kiireettömän vastaanoton yhteydessä käydään läpi anamneesi tai pitkäaikaissairauksien nykytilanne. Tarkistetaan elintavat, vointi, etukäteismittaukset ja verikokeet, suoristetaan tarvittavat tutkimukset asiakkaalle ja tehdään/päivitetään hoitosuunnitelmaa. Vastaanotolla tarkistetaan käytössä olevat lääkkeet ja niiden annostukset asiakkaan kanssa ja uusitaan lupien mukaiset pitkäaikaissairauksien reseptit. Tarvittaessa vastaanoton yhteydessä tai sen jälkeen konsultoidaan asiakkaan oman vastuutiimin lääkäriä jatkoista tai varataan aika toiselle moniammatillisen tiimin ammattilaiselle. Jos vastaanotto tai konsultaatio poikii lisätutkimuksia, huolehditaan näiden ajanvarauksesta ja ilmoitetaan ne asiakkaalle. 

Lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja toimii omassa tiimissään myös muiden hoitajien konsultaatioapuna esim. erilaisissa vaivoissa, hoidon tarpeen arviossa tai tutkimuksissa. 

  • Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva etävastaanotoilla:

Pilotissa on jo valmisteltu lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien etävastaanottoja, liittyen lupien laajenemiseen etävastaanottoihin. Lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille on järjestetty koulutusta etävastaanottojen pitämisestä.

Pilotissa on pohdittu vaivoja, joita olisi mahdollista hoitaa etänä, ilman fyysisen tutkimisen tarvetta. Näille vaivoille on määritelty valmiiksi OmaEP-sovellukseen taustat ja palvelukuvaukset, jotta toiminta voitaisiin aloittaa, kun etävastaanotoille saadaan luvat ja näihin liittyviä mahdollisia rajoituksia on käyty läpi. Valmistelu etenee, kun etäluvista saadaan tarkempaa tietoa. Naisten virtsatietulehdusten suhteen on jo otettu käyttöön netistä varattava puhelinaika lääkkeitä määräävälle sairaanhoitajalle. 

Lisäksi chat-palveluissa työskentelee jo lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia, ja tämän toimintaa on myös suunniteltu päivitettävän etävastaanottojen lupien saamisen jälkeen.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hoidon jatkuvuusmallin myötä omaan tiimiin ohjautuminen ja vastuulääkärille pääseminen on helpottunut. Saatujen tilastojen mukaan vastuulääkärin kiireettömällä vastaanotolla käyneet asiakkaat ovat kohdistuneet oman vastuutiimin asiakkaista pääosin 80-90 prosenttisesti.

Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien vastaanotoille ohjattavien asiakasryhmien kohdentaminen on helpottanut hoidon tarpeen arviota ja asiakkaan vaivan kohdentamista oikealle ammattilaiselle. Oikeanlainen asiakasmateriaali vähentää lääkärin konsultaatiotarvetta. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan rooli Hoidon jatkuvuusmallissa on alkanut juurtua käytäntöön.

LMEP-hoitajan kiireettömien vastaanottojen käyntisyyt 2025

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Hoidon jatkuvuus -tiimimallin soveltaminen ja käyttöön vieminen vaatii vähintään 6kk aikaa ja vaatii yhteistyötä eri ammattilaisten, johdon, viestintätiimin ja mahdollisesti puhelinoperaattorin kanssa.  Malli on sovellettavissa sote-keskusten vastaanottopalveluihin ja vaatii riittävän henkilöstön.  Henkilöstön säännöllinen ja varhain aloitettu tiedottaminen helpottaa henkilöstön ja asiakkaiden mukautumista uuteen malliin.

Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan tehtävänkuva Hoidon jatkuvuusmallissa on sovellettavissa toimintaympäristöissä joissa toteutetaan omalääkäri tai tiimimallia. Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien määrä sotekeskuksissa ei usein riitä vastuuhoitajaksi/omahoitajaksi nimeämiseen, mutta tällöin LMEP-hoitajien resursseja voidaan jakaa useamman vastuutiimin/työparin avuksi.  LMEP-hoitajien työn yhtenäistämisen apuna voi ottaa käyttöön heille suunnatun vastaanottolajin, nimikkeen sekä oman ajanvarauskirjan, joka auttaa kohdistamaan oikeanlaiset asiakkaat LMEP-hoitajille. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Seinäjoen vastaanottopalvelut
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)