Lääkinnällisen kuntoutuksen vaikutuksia todentavien toimintakykymittareiden työkalupakki, Keski-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Luotu 04.03.2026
Lääkinnällisen kuntoutuksen vaikutuksia todentavien toimintakykymittareiden työkalupakki, Keski-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Lääkinnällisen kuntoutuksen vaikutuksia todentavien toimintakykymittareiden työkalupakki, Keski-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Koostettiin kuntoutuspalvelujen asiakastyötä tekevän henkilöstön kanssa kuntoutuksen vaikutuksia todentavia toimintakykymittareita ja koostettiin niistä työkalupakki. Tämä kooste hyödyttää tulevaa kehittämistyötä kohti kuntoutuksen vaikuttavuusmittariston rakentamista sekä vaikuttavuuden todentamista. 

Osana Keusoten Kestävä kasvu (RRP2) -hankkeen investointi 3:n vaikuttavuuspilottien kehittämistyötä tunnistettiin muita vaikuttavuuden todentamiseen tarvittavia mittareita, jotka todentavat vaikuttavuutta henkilöstön, asiakastyytyväisyyden, elämänlaadun, prosessien ja kustannusten näkökulmasta. Näitä organisaatiota läpileikkaavia mittareita tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa kuntoutuksen vaikuttavuusmittariston rakentamisessa. 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lääkinnällisen kuntoutuksen sekä kuntoutumisen prosessien vaikutuksia ja vaikuttavuutta haluttiin todentaa, jolloin alkuperäinen tavoite oli määritellä ja rakentaa kuntoutuksen ja kuntoutumisen vaikuttavuusmittaristo osaksi palveluketjujen vaikuttavuusperustaista ohjausta. Samaan aikaan tiedostettiin, että kuntoutusprosessin vaikutukset ja vaikuttavuus ei ole yksiselitteisesti todennettavissa, koska kuntoutuksen lopputulemaan ja kuntoutumiseen voi vaikuttaa moni muu elämän osa-alue.  

Kehittämistyön alussa tavoitettiin jo realiteetti, että vaikka teoreettinen vaikuttavuusmittaristo saataisiin rakennettua sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen että ikääntyneiden kuntoutumista tukevien palvelujen prosessiin, ei tietojärjestelmät kykene tuottamaan tavoiteltua mittaritietoa niin että se saataisiin kytkettyä diagnoosiin, interventioon ja tiettyyn asiakkaaseen hetu-tasolla eikä ikääntyneiden kuntoutumista tukevien palvelujen prosessiin kuuluvien palvelujen välillä tunnistettu yhtenäisiä mittareita riittävästi. Lisäksi arjen työn mittauskäytännöissä oli vielä kehitettävää. Näin ollen kehittämisyössä tyydyttiin rakentamaan kuntoutuksen toimintakykymittareista koostuva työkalupakki, jossa on lääkinnällisen kuntoutuksen interventioiden vaikutuksia osoittavia mittareita. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hyvinvointialueen strategiassa 2023-2025 yhtenä kannattelevana arvona sekä kärkitavoitteina on palveluiden laatu ja vaikuttavuus. Vaikuttavuudella tarkoitetaan strategiassa sitä, että ammattilaisilla on hyvä ymmärrys asiakkaista ja organisaatio kykenee tarjoamaan entistä laadukkaampia palveluita juuri oikeaan aikaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että kuntoutus ei pysty itsenäisesti tuottamaan asiakkaan toimintakykyyn muutoksia, vaikutuksia ja vaikuttavuutta. 

Toimintamallin osalta pyrittiin kehittämään vaikuttavuustiedon saatavuutta osaksi palveluketjujen vaikuttavuusperusteista johtamista, mutta organisaation kyvykkyys esimerkiksi tiedolla johtamisen järjestelmien osalta ei ollut tähän valmis. Näin ollen päätettiin ryhtyä koostamaan toimintakykymittareita, jotka voisivat ensin todentaa kuntoutusprosessin vaikutuksia ja sisältyä myöhemmin tulevaisuudessa vaikuttavuusmittareiden kokoelmaan - sitten kun vaikuttavuuden kehittämiselle on otollisempi maaperä. Myöskään hankeajan lyhyys lukuisien muiden tavoitteiden ohella ei olisi antanut mahdollisuutta kehittää alkuperäistä tavoitetta onnistuneesti, koska vaikuttavuuden todentamisen kehittäminen vaatii yleensä useamman vuoden.  Haasteita kehittämistyöhön aiheutti myös se, että valtakunnallisia linjauksia ei ollut vaikutuksia ja vaikuttavuutta todentavista mittareista. Esimerkiksi valtakunnalliseksi elämänlaatumittariksi valittavaa mittaria jouduttiin odottamaan hankeaikana hyvin pitkälle hankeajan loppupuolelle. 

Toimintamalliin ei ollut tarkoituksenmukaista tässä kohtaa sisällyttää asiakasymmärrystä vaan vaikuttavuustiedon on tarkoitus palvella ennen kaikkea johtoa, asiantuntijoita ja henkilöstöä. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitetta tarkennettiin palvelutoiminnan tarpeiden näkökulmasta siten, mitä oli mahdollista edistää järjestelmien osalta. Ikääntyneiden kuntoutumista tukevat palvelut jätettiin tavoitteen kohderyhmästä ja keskityttiin lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin. Tarkennettu tavoite oli laatia lääkinnällisen kuntoutuksen vaikutusmittaristo, jonka avulla voidaan lähitulevaisuudessa todentaa annetun kuntoutuksen vaikutuksia, kun järjestelmien kyvykkyys riittää. Lopullisena kehittämistyönä luotiin mittareiden kokoelma, joka mahdollistaa jatkossa vaikutustiedon todentamisen, mutta luo pohjaa myös vaikuttavuuden mittaamiselle.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimenpidemittarein: "Toteutettu: kyllä/ei"

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintakykymittarit ovat olleet asiakastyössä käytössä ja ne koostettiin eheäksi kokonaisuudeksi palvelemaan vaikutustiedon systemaattista keräämistä sekä myöhempää vaikuttavuuden kehittämistyötä. 

Toimintamallin ydinsisältö

Koostettiin kuntoutuspalvelujen asiakastyötä tekevän henkilöstön kanssa kuntoutuksen vaikutuksia todentavia toimintakykymittareita ja koostettiin niistä työkalupakki. Tämä kooste hyödyttää tulevaa kehittämistyötä kohti kuntoutuksen vaikuttavuusmittariston rakentamista sekä vaikuttavuuden todentamista. 

Osana Keusoten Kestävä kasvu (RRP2) -hankkeen investointi 3:n vaikuttavuuspilottien kehittämistyötä tunnistettiin muita vaikuttavuuden todentamiseen tarvittavia mittareita, jotka todentavat vaikuttavuutta henkilöstön, asiakastyytyväisyyden, elämänlaadun, prosessien ja kustannusten näkökulmasta. Näitä organisaatiota läpileikkaavia mittareita tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa kuntoutuksen vaikuttavuusmittariston rakentamisessa. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Lopputuotoksena syntynyt lääkinnällisen kuntoutuksen vaikutuksia todentavien toimintakykymittareiden työkalupakki sisälsi kuvaukset mittareista, niiden käyttötarkoituksesta, merkitsemisohjeista järjestelmään ja tietoa tuottavan arvon. Työkalupakki yhtenäisti mittareiden ja testien käyttöä sekä varmisti tiedon oikean kirjaamisen. Hanketuella tehdyn työn tuloksena luotiin kuitenkin pohja lähitulevaisuudessa (toivottavasti) toteutuvalle vaikutusten ja vaikuttavuuden todentamiselle. Toimintamalli sisälsi digitaalisena ratkaisuna lähinnä potilastietojärjestelmän sisältöjen kehittämistä. Kehittämistyö palvelee myöhempää kuntoutuksen vaikuttavuuden kehittämistyötä. 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
  • Lääkinnällisen kuntoutuksen interventioiden mittaamiskäytänteiden systematisoituminen.
  • Lääkinnällisen kuntoutuksen interventioiden ja prosessin vaikutusten todentaminen toimintakykymittareiden kautta. 
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
  • Kuntoutuksen vaikutusten todentaminen asiakkaan ja potilaan toimintakykyyn 
  • Tiedolla johtamisen kyvykkyyksien kasvu > päätöksenteko esim. kuntoutuksen toteutuksen tavoista (painotetaanko menetelmissä esim. yksilö-, ryhmä- tai etäterapiaa)
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Ei pystytä arvioimaan eikä todentamaan tässä kohtaa 

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Lääkinnällisen kuntoutuksen interventioiden ja prosessien vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamista määrittävät mittarit ovat määriteltävissä jokaisessa organisaatiossa organisaatiokohtaisten mittareiden kautta. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Vaikuttavuuden kehittämiseksi tulee olla organisaatiossa aikaa, resursseja ja tietojärjestelmiin liittyvä kyvykkyys, jotta kehittämistyö onnistuu. Vaikutuksia on hyvä pohtia ensin ja rakentaa vaikutuksia todentavat mittarit. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimiala
Digitaaliset palvelut / terveysdata
Toimintaympäristö
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Keusote
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus