Lääkinnällisen kuntoutuksen vaikutuksia todentavien toimintakykymittareiden työkalupakki, Keski-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Lääkinnällisen kuntoutuksen vaikutuksia todentavien toimintakykymittareiden työkalupakki, Keski-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Kooste hyvinvointialueella käytössä olevista toimintakykymittareista ja arviointimenetelmistä osaksi tulevaisuudessa rakennettavaa vaikuttavuusmittaristoa. Mittareita tarkasteltiin kuntoutuspalvelujen sisällä ammattiryhmittäin ja palveluittain.
Toimintamallin nimi
Kooste hyvinvointialueella käytössä olevista toimintakykymittareista ja arviointimenetelmistä osaksi tulevaisuudessa rakennettavaa vaikuttavuusmittaristoa. Mittareita tarkasteltiin kuntoutuspalvelujen sisällä ammattiryhmittäin ja palveluittain.
Koostettiin kuntoutuspalvelujen asiakastyötä tekevän henkilöstön kanssa kuntoutuksen vaikutuksia todentavia toimintakykymittareita ja koostettiin niistä työkalupakki. Tämä kooste hyödyttää tulevaa kehittämistyötä kohti kuntoutuksen vaikuttavuusmittariston rakentamista sekä vaikuttavuuden todentamista.
Osana Keusoten Kestävä kasvu (RRP2) -hankkeen investointi 3:n vaikuttavuuspilottien kehittämistyötä tunnistettiin muita vaikuttavuuden todentamiseen tarvittavia mittareita, jotka todentavat vaikuttavuutta henkilöstön, asiakastyytyväisyyden, elämänlaadun, prosessien ja kustannusten näkökulmasta. Näitä organisaatiota läpileikkaavia mittareita tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa kuntoutuksen vaikuttavuusmittariston rakentamisessa.
Hyvinvointialueen strategiassa 2023-2025 yhtenä kannattelevana arvona sekä kärkitavoitteina on palveluiden laatu ja vaikuttavuus. Vaikuttavuudella tarkoitetaan strategiassa sitä, että ammattilaisilla on hyvä ymmärrys asiakkaista ja organisaatio kykenee tarjoamaan entistä laadukkaampia palveluita juuri oikeaan aikaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että kuntoutus ei pysty itsenäisesti tuottamaan asiakkaan toimintakykyyn muutoksia, vaikutuksia ja vaikuttavuutta.
Toimintamallin osalta pyrittiin kehittämään vaikuttavuustiedon saatavuutta osaksi palveluketjujen vaikuttavuusperusteista johtamista, mutta organisaation kyvykkyys esimerkiksi tiedolla johtamisen järjestelmien osalta ei ollut tähän valmis. Näin ollen päätettiin ryhtyä koostamaan toimintakykymittareita, jotka voisivat ensin todentaa kuntoutusprosessin vaikutuksia ja sisältyä myöhemmin tulevaisuudessa vaikuttavuusmittareiden kokoelmaan - sitten kun vaikuttavuuden kehittämiselle on otollisempi maaperä. Myöskään hankeajan lyhyys lukuisien muiden tavoitteiden ohella ei olisi antanut mahdollisuutta kehittää alkuperäistä tavoitetta onnistuneesti, koska vaikuttavuuden todentamisen kehittäminen vaatii yleensä useamman vuoden. Haasteita kehittämistyöhön aiheutti myös se, että valtakunnallisia linjauksia ei ollut vaikutuksia ja vaikuttavuutta todentavista mittareista. Esimerkiksi valtakunnalliseksi elämänlaatumittariksi valittavaa mittaria jouduttiin odottamaan hankeaikana hyvin pitkälle hankeajan loppupuolelle.
Toimintamalliin ei ollut tarkoituksenmukaista tässä kohtaa sisällyttää asiakasymmärrystä vaan vaikuttavuustiedon on tarkoitus palvella ennen kaikkea johtoa, asiantuntijoita ja henkilöstöä.
Toimintakykymittarit ovat olleet asiakastyössä käytössä ja ne koostettiin eheäksi kokonaisuudeksi palvelemaan vaikutustiedon systemaattista keräämistä sekä myöhempää vaikuttavuuden kehittämistyötä.
Lopputuotoksena syntynyt lääkinnällisen kuntoutuksen vaikutuksia todentavien toimintakykymittareiden työkalupakki sisälsi kuvaukset mittareista, niiden käyttötarkoituksesta, merkitsemisohjeista järjestelmään ja tietoa tuottavan arvon. Työkalupakki yhtenäisti mittareiden ja testien käyttöä sekä varmisti tiedon oikean kirjaamisen. Hanketuella tehdyn työn tuloksena luotiin kuitenkin pohja lähitulevaisuudessa (toivottavasti) toteutuvalle vaikutusten ja vaikuttavuuden todentamiselle. Toimintamalli sisälsi digitaalisena ratkaisuna lähinnä potilastietojärjestelmän sisältöjen kehittämistä. Kehittämistyö palvelee myöhempää kuntoutuksen vaikuttavuuden kehittämistyötä.
Kansikuva
