Tiekarttaprojektiin ja palvelukennoston ja yhteystietolistojen laatimiseen ryhdyttiin, sillä lähtötilannetta kartoittaessa kuntoutumista tukevat palvelut eivät olleet riittävän näkyvä osa palvelukokonaisuutta. Kuntoutus ja kuntoutumista tukevat palvelut näyttäytyivät pistemäisinä, ja kuntoutuminen ei näkynyt systemaattisesti palveluissa, palveluketjuissa tai asiakasprosesseissa. Lisäksi lähetekäytänteet koettiin epäselviksi, yhteyden saaminen haastavaksi ja näkyvyys toisen organisaation toimintaan vähäiseksi. Kehittäminen rajattiin kokonaisuuden selkiyttämiseksi erityisesti ikääntyneisiin ja paljon kuntoutumista edistäviä palveluja tarvitseviin asiakasryhmiin.
Kuntoutumista tukevat palvelut käsittää monitoimijaisen verkoston, jonka yhteiseksi kehittämistyön selkiyttämiseksi ja tavoitteiden asettamiseksi laadittiin yhdessä tuleville vuosille kehittämisen tiekartta. Samaan aikaan poistettiin mahdollisesti päällekkäistä kehittämistyötä sekä selkiytettiin eri palveluiden ydintoimintaa ja vastuunjakoa osana asiakkaan ja potilaan kuntoutumista tukevaa palvelukokonaisuutta ja -polkua. Tämä voi näkyä yhteiskunnallisesti niin, että asiakkaan ohjaaminen palvelusta toiseen sujuvoituu sekä asiakkaan kokemana että henkilöstön työn sujuvoitumisen näkökulmasta. Myös siirtoviivemaksut erikoissairaanhoidon ja hyvinvointialueen välillä vähenevät kun palveluista toiseen siirtyminen osana kuntoutumisen prosessia on selkeämpi ja eri kehittämisen osa-alueita on edistetty.