Kuntouttava työtoiminta/Siun sote

Luotu 15.06.2021
Kuntouttava työtoiminta/Siun sote
Kuntouttava työtoiminta/Siun sote

Tiivistelmä

Yhteistyön rakenteen luominen: 

Saatetaan olennaiset ihmiset yhteen. Tässä tilanteessa Pohjois-Karjalan 13 kunnan työllisyystoimijat, Siun soten työikäisten sosiaalipalvelut sekä Hyvinvointialueen valmistelijat.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle -valmistelutyön onnistumiseksi on luotu yhteistyörakenne ja sovitut tapaamiset 4 kertaa vuonna 2022.

Siun soten työkykyohjelma -hanke on tukenut yhteistyörakenteen luomista ja toimintamallin toteutusta. Liitteenä tarkempi kuvaus kuntouttavan työtoiminnan osalta toteutetusta kehittämistyöstä ja tilanteesta 11/2022.

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

https://www.siunsote.fi/hankkeet

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Vahvuutena Siun soten alueella on pitkä kokemus sosiaali-, työllisyys- ja TE-palveluiden yhteisen kuntouttavan työtoiminnan palvelun toteuttamisesta. Alueella on vahvat verkostotyön perinteet ja tahtotila tehdä asioita yhdessä.

Siun soten alueella roolit asiakasprosessin osalta vaihtelevat. TE-palveluiden ja kunnan työllisyyspalveluiden roolit vaihtelevat eri kuntien alueella riippuen onko kyseessä kuntakokeilukunta tai onko alueella työllisyyshankkeita. Siun soten Työikäisten sosiaalipalveluiden rooli vaihtelee alueiden ja kuntien yhteistyörakenteen mukana.

Hankkeen alkaessa Pohjois-Karjalassa kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä tapahtuu paikallisella tasolla ja maakunnallisesti yhteisesti sovittuja asioita ei juurikaan ole.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu jakautuu Siun sotessa on 13 kunnan työllisyyspalveluiden, TE-palveluiden ja Siun soten Työikäisten sosiaalipalveluiden välillä. (Siun sote = Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä).

Siun soten alueella sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu on muutoin siirretty kunnilta Siun sotelle, paitsi kuntouttavan työtoiminnan ja maahanmuuttajapalveluiden osalta. Toimintaympäristö muuttuu hyvinvointialueiden myötä, kun kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta lähtien.

Liitteenä tarkempi kuvaus kuntouttavan työtoiminnan toimintaympäristön lähtötilanteesta keväältä 2021.

Liitteenä tarkempi kuvaus kuntouttavan työtoiminnan osalta toteutetusta kehittämistyöstä ja tilanteesta 11/2022.



1.12.2022 Diasarjaan päivitys: kuntouttavan työtoiminnan yksittäisten työtoimintatehtävien järjestäminen kunnan tai seurakunnan toiminnoissa on mahdollista

1) Tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä järjestämisvastuun siirtyminen tarkoittaa ja sopia, että miten ajantasainen tieto jaetaan - rakenteista ja tiedottamisen tavoista sopiminen 

2) Tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, mitkä kenenkin roolit on kehittämisen suhteen. Esim. mitkä tehtävät/vastuut kuuluvat hyvinvointialueen valmistelijoille ja mitkä tehtävät/vastuut puolestaan sosiaalipalveluille. Mikä rooli on hyvinvointialueen eri työryhmillä suhteessa kuntouttavan työtoiminnan palvelun järjestämisvastuun siirtymiseen konkreettisella tasolla niin Siun sotessa kuin kuntien toiminnoissa.

3) Tarvitaan yhteistyön ja tiedonvaihtamisen rakenteet Siun soten työikäisten sosiaalipalveluiden, kuntien työllisyystoimijoiden ja hyvinvointialueen valmistelijoiden välille, jotta tieto välittyy aidosti ja tiedetään esim. mitä henkilöstöä, tiloja ja järjestökumppanuuksia on olemassa ja mahdollisesti ajateltu siirtyväksi. 

4) Tarvitaan yhtenäinen kuntouttavan työtoiminnan sosiaalipalvelun prosessin ja sisällön suunnitteleminen Siun soten sisäisesti 13 kunnan alueella toimivien sosiaalipalvelun työntekijöiden kanssa. Asiakkaan sujuvasti etenevän palvelupolun luomiseksi tulee huomioida myös kuntien muuttuva rooli ja rakentaa yhteistyötä sopien työtavoista ja käytänteistä.

Hankkeen alussa toteutetussa nykytilan kuvauksessa tunnistettiin myös, että kuntouttavan työtoiminnan palvelussa on asiakkaita, jotka voisivat ”kuulua” selkeämmin jonkin muun sosiaalipalvelun kohderyhmään, kuten:​

•sosiaalisen kuntoutuksen (sosiaalihuoltolaki 20.12.2014/1301, 17§) ​

•työllistymistä tukevan toiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 d)  ​

•työtoiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 e §) tai​

•kehitysvammalain (519/1977) mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaisiin



5) Tarvitaan Siun soten sosiaalipalveluiden sisäistä tiiviimpää yhteistyötä työllistymistä tukevia sosiaalipalveluita tarjoavien palvelualueiden kesken, jotta tunnistettaisiin mitä työllistymistä tukevia sosiaalipalveluita meillä Siun sotessa toteutetaan ja osattaisiin ohjata asiakkaat aina toimintakykynsä mukaisesti oikeaan palveluun. Lue tästä kehittämistyöstä lisää Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku / Siun sote -osiosta | Innokylä (innokyla.fi).

Kehittämistyön ensisijaisena kohderyhmänä on Siun soten työikäisten sosiaalipalveluiden ja kuntien työllisyyspalveluiden esimiehet ja palvelusta vastaavat henkilöt sekä hyvinvointialueen valmistelutyötä tekevät henkilöt.

Kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus 5/2021 (461.67 KB)
Kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus 11/2022 (854.74 KB)
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Meillä on yhteinen ymmärrys siitä, mitä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueelle tarkoittaa ja miten se vaikuttaa kunkin toimijan rooleihin sekä esimies- että työntekijätasolla.

Meillä on yhteinen ymmärrys siitä, mitä kuntouttavan työtoiminnan resursseja tulevalla hyvinvointialueella on käytettävissä ja yhteinen ymmärrys siitä, miten toimintaa kyseisillä resursseilla voidaan toteuttaa.

Meillä on yhteisesti sovitut uudistuneet ja selkeät roolit sosiaalipalveluiden, TE-palveluiden ja kuntien työllisyyspalveluiden osalta ja yhteistyötä jatketaan yhteisten asiakkaiden asioiden edistämiseksi.

Meillä on kuntouttavan työtoiminnan palvelun yhtenäinen prosessi sosiaalipalveluiden sisällä kaikkien 13 kunnan alueella huomioiden uudistunut sosiaalihuollon asiakirjarakenne​.

Toiveena olisi, että voisimme varmistaa asiakkaalle palvelun jatkumisen mahdollisimman pienillä muutoksilla. Ettei kuntouttavan työtoiminnan palvelun laatu, määrä ja asiakkaiden tilanne heikkenisi tämän muutoksen myötä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Yhteisen ymmärryksen saavuttamista ja järjestämisvastuun siirtymiseen liittyvien resurssien suunnittelun toteutusta seurataan yhteistyötapaamisissa. 

Kuntouttavan työtoiminnan palvelun sisällön yhteneväisen prosessin rakentamista seurataan sosiaalipalveluiden sisäisessä yhteistyötapaamisissa.

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

- Alustetaan jokainen tilaisuus ja tuodaan esille esim. faktat, jotta voidaan luoda yhteinen ymmärrys asiasta, mitä ollaan käsittelemässä. Kirkastetaan kyseisen työryhmän tarkoitus ja tavoite. Esim. tässä tilanteessa ajankohtaisen tiedon jakaminen sen hetkisestä tilanteesta yhteinen keskusteleminen/kysyminen, joilla varmistetaan sitä, että oikeasti ymmärretään mitä tuleva muutos tarkoittaa ja mitä konkreettisia asioita valmistelussa on huomioitava. 

- Sovitaan siitä, missä roolissa kukakin ryhmässä on esim. koollekutsumisen, alustamisen tai osallistumisen osalta. Erityisesti tärkeää on sopia roolista suhteessa oman organisaatioon suuntaan tapahtuvasta tiedottamisen velvoitteesta. Esim. työryhmässä esille nousseiden ajankohtaisen tiedon tai kysymysten välittäminen niille henkilöille, jotka osallistuvat hyvinvointialueen valmistelutyöryhmiin. Tiedottamisvelvoite myös oman organisaation työntekijöille ja sitä kautta palvelussa oleville asiakkaille.  

--- Varmistetaan, että ollaan sovittu yleisestä tiedottamisesta ja siitä, kenen vastuulle se tällaisessa tilanteessa kuuluu!!! Hanketyöntekijöillä voi olla isokin rooli siinä, että varmistetaan yleisen tiedottamisen toteutumista

- Kiteytetään tapaamisesta esille nousseet olennaiset asiat ja kehittämisehdotuksien osalta sovitaan, ketkä jatkavat ja miten jatketaan. Esim. kuntakohtaisten tapaamisten osalta kuka kutsuu koolle, millä aikataululla ja kuka suunnittelee asialistan tapaamisille, jotta jokaisen kunnan kanssa muistetaan käydä läpi samat asiat. 

- Selvitetään työryhmätyöskentelyn jatkotarve ja jos sille on tarve, niin sovitaan aikataulut ja mahdollisesti jo asiasisällöt sekä kuka alustaa seuraavan tilaisuuden. 

Toimintamallin ydinsisältö

Yhteistyön rakenteen luominen: 

Saatetaan olennaiset ihmiset yhteen. Tässä tilanteessa Pohjois-Karjalan 13 kunnan työllisyystoimijat, Siun soten työikäisten sosiaalipalvelut sekä Hyvinvointialueen valmistelijat.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle -valmistelutyön onnistumiseksi on luotu yhteistyörakenne ja sovitut tapaamiset 4 kertaa vuonna 2022.

Siun soten työkykyohjelma -hanke on tukenut yhteistyörakenteen luomista ja toimintamallin toteutusta. Liitteenä tarkempi kuvaus kuntouttavan työtoiminnan osalta toteutetusta kehittämistyöstä ja tilanteesta 11/2022.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pohjois-Karjalassa saatiin yhteistyörakenteen ja toimintamallin avulla luotua yhteinen ymmärrys järjestämisvastuun muutoksesta eikä asiat tulleet kenellekään yllätyksenä. Valmistautumista pystyttiin toteuttamaan yhteistyön hengessä ja mm. haasteet resurssien riittävyydestä ja kilpailutuksen uudistuksesta tunnistettiin ja todettiin yhteisesti. Avoimen ja yhteisen keskustelun avulla epätietoisuus väheni ja olettamukset ja toiveet toisten organisaatioiden toiminnalle olivat ja ovat realistisempia.

Hankkeen tehtävänä oli vahvistaa ja tukea yhteistyörakenteen syntymistä yllä mainituilla keinoilla. Tärkeää on huomioida, ettei hankkeen työntekijöiden tarvitse olla tilaisuuden vetäjinä, vaan tukea toimijoita toteuttamaan tämänkaltaista toimintaa, jolloin hyvän toimintatavan juurtuminen toteutuu luontevasti, koska he ovat sitä jo itse toteuttaneet. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on sovellettavissa useaan tilanteeseen, jossa eri toimijoiden kesken lähdetään valmistautumaan muutokseen.

-mikäli tilaisuuksissa olisi haluttu toteuttaa pienryhmäkeskusteluja (esim. aluekohtaisia keskusteluja), niin hyväksi malliksi on koettu se, että jokaisessa ryhmässä on etukäteen sovitut fasilitoijat, joiden tehtävänä on pitää keskustelu aiheessa, tukea hiljaista tuomaan äänensä kuuluviin ja mahdollisesti rajata äänekkäintä. Fasilitoijan isona tehtävänä on myös vetää yhteen pienryhmässä esille nousseet asiat ja vastaukset esitettyihin aiheisiin sekä esitellä ne pienryhmien purkuhetkessä

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Siun sote
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)