Tunnistetaan alueen kulttuuripalveluita ja yhteisöllistä toimintaa tarjoavat tahot ja paikat, ja verkostoidutaan monitoimijaisesti: kunnat, hyvinvointialue, järjestöt ja vapaan kentän kulttuuritoimijat muodostavat verkoston, jolla on yhteinen tavoite vahvistaa alueen kulttuurihyvinvointia, edistää terveyttä ja vähentää ajautumista raskaampien palveluiden pariin. Kulttuurihyvinvoinnin verkosto voi toimia myös osana muita alueellisia verkostorakenteita.
Määritellään kulttuurihyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja budjetti, tunnistetaan ostopalveluiden tarve ja toteuttajat etsivän kulttuurisen vanhustyön tapahtumien laadukkaan toteuttamisen mahdollistamiseksi, arvioidaan toimintaa sopivilla työkaluilla, esim. positiivisen mielenterveyden mittarilla ennen ja jälkeen toiminnan vaikuttavuuden seuraamiseksi.
Koetun hyvinvoinnin vahvistuminen positiivisella mielenterveyden mittarilla tarkasteltuna. Ohjautuminen ryhmätoiminnan jälkeen muihin kulttuuripalveluihin kuten kunnan tapahtumiin, kansalaisopistojen avoimiin ryhmiin ja järjestöjen kulttuuritoimintaan.
Toiminta näkyy alueella sosiaali- ja terveyspalveluiden raskaiden tukipalveluiden kysynnän pysymisenä entisellä tasollaan (=aleneminen ei voi olla tavoite jos alueella runsaasti ikääntyneitä).
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Ennaltaehkäistään raskaampien palveluiden piiriin ajautumista ja sotepalveluiden ruuhkautumista kulttuurihyvinvoinnin keinoin. Vastataan ikääntyneiden yksinäisyyteen, madalletaan osallistumisen kynnystä kulttuuritoimintaan.
Yhteiskunnallisella tasolla hankkeessa tavoitellaan muutosta yli 65-vuotiaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Erityisesti silloin kun ollaan elämän muutosvaiheessa, riskit passivoitumiseen ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle jäämiseen kasvavat. Esimerkkejä ikääntyneitä koskevista muutosvaiheista voivat olla esimerkiksi leskeytyminen, sairastuminen, tai esimerkiksi muutto kotikylältä kaupunkiin. Myös eläkkeelle jääminen on monille muutosvaihe, jolloin kaivataan elämään uudenlaisia merkityksiä työelämän jälkeen.
Tavoitteena on ennaltaehkäisevä toiminta, joka vahvistaa arjen toimintakykyä ja aktiivisuutta.
Toiminnalla vahvistetaan etsivän vanhustyön verkostoa Lapin Kaakkoisella alueella (Rovaniemi, Ranua, Posio), ja luodaan ryhmätoiminnan malli, joissa yhdistetään ammattilaisten toteuttamia kulttuurisisältöjä hyvinvoinnin edistämiseen. Ryhmiin ohjaamiseksi tehdään etsivää kulttuurista vanhustyötä verkostojen avulla sekä järjestämällä tapahtumia ja mahdollisuuksia tutustua kulttuurihyvinvointiin jo ennen ryhmään sitoutumista. Näin madalletaan kynnystä tulla mukaan uuteen toimintaan uudessa toimintaympäristössä.
Asiakkaan näkökulmasta toiminta tuo piristystä ja kipinää sekä rytmiä arkeen, antaa mahdollisuuden uusien sosiaalisten suhteiden luomiseen ja itsensä kehittämiseen, elinikäiseen oppimiseen ja luovuuden heräämiseen.
Ennaltaehkäistään raskaampien palveluiden piiriin ajautumista ja sotepalveluiden ruuhkautumista kulttuurihyvinvoinnin keinoin. Vastataan ikääntyneiden yksinäisyyteen, madalletaan osallistumisen kynnystä kulttuuritoimintaan.
Tietoisuus omasta kulttuurihyvinvoinnin tarpeesta vahvistuu. Tunnistetaan oma kulttuurihyvinvoinnin tilanne ja tarve.
Ryhmään osallistuneiden osallisuus vahvistuu, toimintakyky edistyy. Tietoisuus kulttuuripalveluista omalla alueella lisääntyy, ohjataan eteenpäin esim. kunnan, kansalaisopiston, kolmannen sektorin palveluihin, esteiden madaltaminen.
Ikääntyneiden parissa työskentelevien ammattiryhmien yhteinen ymmärrys kulttuurihyvinvoinnista lisääntyy verkostotoiminnan, koulutusten ja yhdessä toteutettujen luovien ryhmien kautta. Tieto kulttuurihyvinoinnista muokkaa rakenteita ja toiminnan sisältöjä sosiaali-ja terveyspalveluissa, kuntapalveluissa ja järjestöissä.
Laadulliset ryhmätoiminnassa: Positiivinen mielenterveyden mittari, THL:n pienet onnistumistarinat, avoin laadullinen palaute jälkikyselyissä. Määrälliset ryhmätoiminnassa: kohtaamisten lukumäärä, toteutettujen ryhmäkokonaisuuksien lukumäärä.
Tapahtumissa: koettu muutos hyvinvoinnissa ja sosiaalisessa aktiivisuudessa viisiportaisella likert-asteikolla. Tapahtumien lukumäärä, tavoitettujen henkilöiden lukumäärä.
Palvelupolku toimii, kun eri tahot ovat määritelleet ja nimenneet mukana olevat tahot ja sitoutuvat toimintaan omalta osaltaan. Toimintaa voidaan toteuttaa nykyisten henkilöstöresurssien puitteissa kunnan kulttuuritoimen, hyvinvointialueen palveluohjauksen sekä avoimen järjestökentän toimijoiden yhteistyönä. Taideasiantuntemuksen mukana oleminen vaatii sitä, että mukana toteutuksessa on taiteen ja kulttuurin ammattilaisia. Tässä voidaan tehdä yhteistyötä avoimen kentän kulttuuritoimijoiden kanssa ostamalla palveluja, kuten työpajoja ja osallistavia esityksiä ammattilaisilta. Tässä tarvitaan kuntiin ja hyvinvointialueille ostamisen osaamista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen budjettia, jossa huomioidaan kulttuurihyvinvoinnin edistämisen laajempi vaikuttavuus.
Tunnistetaan alueen kulttuuripalveluita ja yhteisöllistä toimintaa tarjoavat tahot ja paikat, ja verkostoidutaan monitoimijaisesti: kunnat, hyvinvointialue, järjestöt ja vapaan kentän kulttuuritoimijat muodostavat verkoston, jolla on yhteinen tavoite vahvistaa alueen kulttuurihyvinvointia, edistää terveyttä ja vähentää ajautumista raskaampien palveluiden pariin. Kulttuurihyvinvoinnin verkosto voi toimia myös osana muita alueellisia verkostorakenteita.
Määritellään kulttuurihyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja budjetti, tunnistetaan ostopalveluiden tarve ja toteuttajat etsivän kulttuurisen vanhustyön tapahtumien laadukkaan toteuttamisen mahdollistamiseksi, arvioidaan toimintaa sopivilla työkaluilla, esim. positiivisen mielenterveyden mittarilla ennen ja jälkeen toiminnan vaikuttavuuden seuraamiseksi.
Täydennetään myöhemmin.
Koetun hyvinvoinnin vahvistuminen positiivisella mielenterveyden mittarilla tarkasteltuna. Ohjautuminen ryhmätoiminnan jälkeen muihin kulttuuripalveluihin kuten kunnan tapahtumiin, kansalaisopistojen avoimiin ryhmiin ja järjestöjen kulttuuritoimintaan.
Täydennetään myöhemmin.
Täydennetään myöhemmin.