Kouluille jalkautuva psykiatrinen sairaanhoitaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, Inv. 1)

Kouluille jalkautuva psykiatrinen sairaanhoitaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, Inv. 1)

Kouluille jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan-toimintamalli on määräaikainen kokeilu, jolla pyritään tarjoamaan peruskouluikäisille tarpeenmukaisia mielenterveyspalveluita arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä.

Toimintamallin nimi
Kouluille jalkautuva psykiatrinen sairaanhoitaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, Inv. 1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kouluille jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan-toimintamalli on määräaikainen kokeilu, jolla pyritään tarjoamaan peruskouluikäisille tarpeenmukaisia mielenterveyspalveluita arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä.

Toteutuspaikka
Limingan, Tyrnävän, Lumijoien ja Hailuodon kunnat
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
NextGenerationEU-logo

Tekijä

Tekijä

Sanna Iisakka

Luotu

Luotu

11.11.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

15.12.2025
Ratkaisun perusidea

Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee tilanteissa, joissa opiskeluhuollon tuki ei riitä ja oppilaalla on pitkittyneitä mielenterveyden ongelmien oireita, jotka heikentävät toimintakykyä kotona tai koulussa. Sairaanhoitaja kutsutaan yhteistyöhön sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen tekemän arvion ja konsultoinnin pohjalta, ja hän voi osallistua myös moniammatilliseen arviointiin. Hoidon tarpeen arviointi tehdään yhdessä opiskeluhuollon ammattilaisen kanssa, jolla huoli on herännyt, ja perhe on aktiivisesti mukana lapsen tai nuoren hoidossa. Yläkouluikäisten kohdalla arvioinnissa hyödynnetään interventionavigaattoria ja ensijäsennystä. Psykiatrinen sairaanhoitaja toteuttaa jalkautuvana palveluna määrämittaisia interventioita, jotka tukevat nopeaa ja vaikuttavaa hoitoa arjen ympäristössä.

Toimintaympäristö

Kouluille jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan toiminta  tukee sote-integraatiota, jossa perustason mielenterveyspalvelut ja opiskeluhuoltopalvelut muodostavat yhtenäisen ja saumattoman kokonaisuuden asiakkaalle. Pohteen strategia painottaa ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja sekä tarvetta yhdenmukaistaa käytäntöjä niin, että palvelut voidaan tarjota ilman perinteisiä lähettämisen käytänteitä. Tämä tukee lasten ja nuorten nopeaa avunsaantia arjen ympäristöissä ja vähentää hoitoon pääsyn viiveitä. Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 korostaa varhaista tunnistamista ja monialaista yhteistyötä, mikä vahvistuu, kun psykiatrinen sairaanhoitaja toimii tiiviissä yhteistyössä opiskeluhuollon, opettajien ja perheiden kanssa. Terapiatakuu lainsäädäntö myös asettaa palveluiden järjestämiselle velvoitteita, joissa eri ammattilaisten vastuut ja roolit terapiatakuun toteuttamiseksi on määritelty. Kouluun jalkautuva psykiatrinen sairaanhoitaja tukee tätä kokonaisuutta tarjoamalla joustavaa ja saavutettavaa tukea lähellä nuorten arkea, vahvistaen ammattilaisten välistä yhteistyötä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat peruskouluikäiset lapset ja nuoret, joilla on mielenterveyden tuen tarvetta, sekä heidän perheensä. Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee  tilanteissa, joissa oppilas- ja opiskeluhuollon tuki ei ole riittävä ja oppilaalla on pitkittyneitä mielenterveyden ongelmien oireita, jotka heikentävät toimintakykyä kotona tai koulussa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Toimintamallin kuvaus – tavoitteet, sisältö ja periaatteet selkeästi dokumentoituna  
  • Työtehtävien avaaminen – roolit ja vastuut eri toimijoille
  • Kirjaamisen ja tilastoinnin ohjeistus
  • Henkilöstön koulutus ja viestintä – perehdytys ja tiedonkulun varmistaminen  
  • Lähiesihenkilöiden tuki – aktiivinen ohjaus ja sitouttaminen vastuuyksiköissä
  • Seuranta ja jatkuva palaute – mittarit, aikataulut ja palautteen keruu pilotin aikana
  • Seurantaryhmä – arviointi, ongelmien ratkaisu ja kehittämisehdotusten käsittely

Toimintamallia ei vakiinnuteta. Kokeilusta saatuja tuloksia hyödynnetään Pohteen lasten ja nuorten palvelujen kehittämistyöhön ja integroimiseen osaksi perhekeskuspalveluita Terapiatakuu-lainsäädäntö huomioiden.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotointi vahvisti verkostomaista ja perhekeskeistä työskentelyä, nopeutti hoitoon pääsyä ja paransi tiedonkulkua. Psykiatriset sairaanhoitajat kokivat työn merkitykselliseksi ja joustavaksi, ja nuoret sekä perheet antoivat positiivista palautetta. Haasteita oli alkuvaiheessa työnjaossa, mutta roolit selkeytyivät pilotin edetessä. Malli koettiin tarpeelliseksi erityisesti kouluympäristössä ja pitkien etäisyyksien alueilla. Alueelliset erot korostivat verkostotyön merkitystä.​

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Sitouta henkilöstö: Kerro tavoitteet ja hyödyt, osallista suunnitteluun.
  • Panosta viestintään: Selkeä, toistuva ja monikanavainen viestintä vähentää epävarmuutta.
  • Varaa riittävästi aikaa: Pilotointi kannattaa suunnitella pidemmäksi, sillä uuden käytännön omaksuminen vie aikaa.
  • Kerää ja hyödynnä palautetta: Luo helppo tapa antaa palautetta ja reagoi siihen nopeasti.  
  • Esihenkilöiden tuki: Lähiesihenkilöiden aktiivinen ohjaus ja läsnäolo ovat ratkaisevia pilotin onnistumiselle
Kansikuva
Lapset seisovat punaisen rakennuksen ulko-ovella.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt