Kotoa kouluun -toiminta

Luotu 02.12.2020
Kotoa kouluun -toiminta
Kotoa kouluun -toiminta

Tiivistelmä

Kotoa kouluun on Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kehittämä toimintamalli kouluakäymättömyyden ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. Kotoa kouluun toiminnan kohderyhmänä ovat alakouluikäiset lapset, joilla on koulupoissaoloja, myöhästelyjä, vaikeuksia lähteä kouluun tai he ovat kokonaan poissa koulusta. Kotoa kouluun toimintamallissa lastensuojelujärjestössä työskentelevät perhevalmentajat jalkautuvat lasten koteihin selvittämään yksilöllisesti syitä koulupoissaolojen taustalla ja auttamaan näiden syiden korjaamiseksi ja koulunkäynnin mahdollistamiseksi. Asiakkaaksi tullaan joko koulun tai muun ammattilaisen ohjaamana tai vanhemman omalla yhteydenotolla. Työskentelyssä tuetaan eri tavoin lasta ja hänen vanhempiaan sekä tarpeen mukaan koko perhettä. Tuen tiheys ja intensiteetti arvioidaan ja räätälöidään kunkin lapsen ja perheen mukaan tapauskohtaisesti. Perhevalmentajien työotteessa keskeisinä elementteinä
ovat rinnallakulkijuus, kokonaisvaltaisuus ja systeemisyys. Työmenetelminä perhevalmentajilla ovat kotikäynnit, asiakastapaamiset, vertaisryhmät, yhteydenpito ja verkostotyö. Kotoa kouluun perhevalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä lapsen opettajan ja koulun oppilashuollon henkilöstön kanssa sekä muiden lapsen ja perheen tukena olevien ammattilaisten kanssa (mm. lapsiperhesosiaalityö, lastensuojelun avohuolto, erikoissairaanhoito). He myös ohjaavat perheen tarvittaviin palveluihin ja johtavat tarvittaessa perheen kanssa työskentelevää verkostoa samaan suuntaan systeemisellä otteella.
Kotoa kouluun toiminta on perheille maksutonta ja vapaaehtoista.

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Kotoa kouluun verkkosivut

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kotoa kouluun toiminnan kehittäminen käynnistyi vuonna 2021, kun Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry yhdessä Turun kaupungin kanssa tunnisti kouluakäymättömyyden kasvavaksi ongelmaksi. Erityisen huolestuttavaksi ilmiöksi todettiin alakouluikäisten lisääntyneet ja kroonistuneet poissaolot, joita koronapandemia näytti lisänneen. Kehittämistyön käynnistyessä vuonna 2021 Turussa tunnistettiin olevan noin 80 alakouluikäistä oppilasta, joiden koulupoissaoloista oli vakava huoli. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Koulutuksen puuttuminen on merkittävä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta lisäävä riskitekijä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, joilla jo peruskoulun suorittaminen on haasteellista. Ongelmalliset koulupoissaolot peruskoulussa ovat lisääntyneet viime vuosina. Kyseessä on vakavasti otettava ongelma, sillä runsaat koulupoissaolot peruskouluaikana ovat riskitekijä varhaisaikuisuuden psyykkiselle pahoinvoinnille ja toisen asteen opintojen keskeytymiselle. Pahimmillaan koulupoissaolot ennustavat koulupudokkuutta (Schoeneberger 2012), työttömyyttä (Attwood & Croll 2006), toimeentulotuen varaan jäämistä (Hotulainen ym. 2024) ja jopa ylisukupolvista huono-osaisuutta (Kallio & Hakovirta 2020). Tutkimusten mukaan poissaolo-ongelmat alkavat usein jo alakouluiässä eivätkä useinkaan poistu itsestään vaan pitkät poissaolot vahvistavat välttämiskäyttäytymistä ja kynnys kouluun paluuseen kasvaa. Koulupoissaolojen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan varhaisia interventioita, sillä inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta kouluakäymättömyyteen avun saaminen mahdollisimman aikaisin on tärkeää. 

Valtaosa Suomen kasvaneesta kouluakäymättömien joukosta on ns. koulukieltäytyjiä. Koulukieltäytyjä eroaa yleisimmin tunnetusta poissaolijatyypistä lintsaajasta siinä, että lapsi haluaisi voida käydä koulua, mutta ei esimerkiksi ahdistuksen tai stressin vuoksi siihen kykene. Noidankehä syntyy, kun koulupoissaolot lisäävät kouluun liittyvää ahdistusta ja stressiä, mikä entisestään nostaa kouluun paluun kynnystä. Kouluakäymättömyyden taustalla voi olla myös perheeseen liittyviä pulmia. Myös lapsen huoli perheenjäsenestä saattaa vaikeuttaa kouluun lähtemistä, kun lapsi valitsee jäädä pitämään huolta omasta vanhemmastaan tai sisaruksestaan koulunkäynnin sijasta.

 

 

Toimintamallille asetetut tavoitteet
  • lasten poissaolot ja/tai myöhästymiset vähenevät
  • lapsen kokemus koulunkäynnistä helpottuu 
  • lapsen kokemus kuulluksi tulemisesta vahvistuu 
  • lapsen hyvinvointi lisääntyy
  • vanhempien kokema huoli lapsesta ja tämän koulunkäynnistä vähenee
  • vanhempien ymmärrys lapsen koulupoissaolojen syistä lisääntyy
  • vanhempien keinot tukea lapsen koulunkäyntiä lisääntyvät
  • vanhempien voimavarat ja kyvykkyyden tunne vanhempana vahvistuvat 
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Valteri-koulunkäyntikyvyn arviointiseula, vanhempien, lasten ja ammattilaisten palautelomakkeet. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on kehittänyt Kotoa kouluun toimintamallin tiiviissä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Kotoa kouluun toiminnassa työskentelee tällä hetkellä kolme päätoimista perhevalmentajaa kolmessa eri kunnassa. Perhevalmentajilla on sosiaali- tai terveysalan koulutus sekä lastensuojelun, neuropsykiatrian ja erikoissairaanhoidon osaamista. Vuosittainen asiakasmäärä yhdellä perhevalmentajalla on noin 45 lasta perheineen. Asiakkuuden kesto on keskimäärin 7-12 kuukautta. Työ on liikkuvaa ja töitä tehdään joustavasti eri paikoissa, myös ilta-aikaan. Asiakkailta ja ammattilaisilta saadun palautteen mukaan toiminta sopii erityisen hyvin kolmannen sektorin järjestämäksi. 

Toimintamallin ydinsisältö

Kotoa kouluun on Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kehittämä toimintamalli kouluakäymättömyyden ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. Kotoa kouluun toiminnan kohderyhmänä ovat alakouluikäiset lapset, joilla on koulupoissaoloja, myöhästelyjä, vaikeuksia lähteä kouluun tai he ovat kokonaan poissa koulusta. Kotoa kouluun toimintamallissa lastensuojelujärjestössä työskentelevät perhevalmentajat jalkautuvat lasten koteihin selvittämään yksilöllisesti syitä koulupoissaolojen taustalla ja auttamaan näiden syiden korjaamiseksi ja koulunkäynnin mahdollistamiseksi. Asiakkaaksi tullaan joko koulun tai muun ammattilaisen ohjaamana tai vanhemman omalla yhteydenotolla. Työskentelyssä tuetaan eri tavoin lasta ja hänen vanhempiaan sekä tarpeen mukaan koko perhettä. Tuen tiheys ja intensiteetti arvioidaan ja räätälöidään kunkin lapsen ja perheen mukaan tapauskohtaisesti. Perhevalmentajien työotteessa keskeisinä elementteinä
ovat rinnallakulkijuus, kokonaisvaltaisuus ja systeemisyys. Työmenetelminä perhevalmentajilla ovat kotikäynnit, asiakastapaamiset, vertaisryhmät, yhteydenpito ja verkostotyö. Kotoa kouluun perhevalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä lapsen opettajan ja koulun oppilashuollon henkilöstön kanssa sekä muiden lapsen ja perheen tukena olevien ammattilaisten kanssa (mm. lapsiperhesosiaalityö, lastensuojelun avohuolto, erikoissairaanhoito). He myös ohjaavat perheen tarvit

Toimintamallin aikaansaama muutos

Koulupudokkuus ja siihen liittyvät negatiiviset kehityskulut (työttömyys, mielenterveyshaasteet, huono-osaisuus, rikollisuus, syrjäytyminen) vähenevät. Vanhempien ja opettajien uupumus vähenee, työkyky paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Palvelujen tarve vähenee kaikilla osapuolilla, jonka myötä yhteiskunnan kustannukset pienenevät. 

 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Valteri-koulunkäyntikyvyn arviointiseulan perusteella koulunkäyntikyky vahvistui asiakkuuden aikana 78 %:lla lapsista ja 66 %:lla muutos oli merkittävä. Lapsista 91 % koki palautekyselyn perusteella saaneensa perhevalmentajalta apua paljon tai erittäin paljon. 83 % arvioi koulunkäynnin olevan nyt helpompaa. 93 % koki tulleensa kuulluksi ja että häntä ymmärretään nyt paremmin.  Vanhemmista 83 % arvioi huolensa lapsesta ja tämän koulunkäynnistä vähentyneen Kotoa kouluun -toiminnan myötä. 76 % vastasi lapsen koulunkäynnin helpottuneen ja 67 % ilmoitti poissaolojen ja/tai myöhästymisten vähentyneen. (Toiminnan tilastot v. 2024)

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Kotoa kouluun toiminnasta on valmistunut tutkimus, jota varten erikoistutkija Anna-Maria Isola haastatteli 12 Kotoa kouluun asiakaslasten vanhempaa ja 7 yhteistyökumppania. Haastateltujen vanhempien ja koulunkäynnin ammattilaisten mielestä toiminta vastaa monialaisen yhteistyön tarpeeseen rakentamalla koulun ja kodin yhteistyötä ja kokoamalla perheen eri ammattilaisverkostot yhteen. Toiminta on vaikuttavaa, koska se perustuu myönteiseen tunnistamiseen, ripeään tarpeisiin vastaavaan reagointiin, myötäelävään vuorovaikutukseen perheen arjessa, kodin ja koulun yhteistyöhön ja systeemiseen työtapaan. Toiminta sopii erityisesti kolmannen sektorin järjestettäväksi yhtäältä siksi, että vaikeuksien keskellä vanhemman on helppo luottaa julkisen sektorin ulkopuoliseen ammattilaiseen ja toisaalta sik

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Mitä varhaisemmin koulupoissaoloja taklataan, sitä todennäköisemmin ne vähenevät ja siten myös ongelmallisten koulupoissaolojen ratkaisemisen kustannukset (esim. joustava perusopetus) jäävät pienemmiksi. Joissain tapauksissa voidaan välttyä myös lastensuojelun sijoitukselta. Jo 2-3 lapsen puolivuotisen sijoituksen ehkäiseminen tuottaa säästöä Kotoa kouluun toiminnan tämänhetkisen vuosibudjetin verran. Kotoa kouluun tuella voidaan myös ehkäistä vanhempien väsymistä, tukea työkykyisyyttä ja sitä kautta vähentää sairauslomia. Päivän sairauspoissaolosta aiheutuu n. 370 euron kulu työnantajalle (Tanskanen 2022). Pitkään jatkuessaan sairauslomien tiedetään ennustavan työkyvyttömyyseläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeestä puolestaan syntyy keskiasteen käyneen kohdalla noin 42000€ menetys (Rissanen&Kaseva 2014).

Vaikutusten analyysi Kotoa kouluun -toiminnasta : Systeemisellä otteella vähennetään koulupoissaoloja.  Pysyvä osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-267-9

 

 

 

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kotoa kouluun toimintamalli on Suomessa ainutlaatuinen ja siinä on saatu hyviä tuloksia. Selvityksemme perusteella koulupoissaolojen puuttumiseen tähtäävät interventiot kohdentuvat yleisesti yläkouluikäisiin lapsiin, kun taas Kotoa kouluun toiminta ulottuu jo 1. ja 2. luokan oppilaisiin ja on siten hyvin varhaisen vaiheen interventio kouluakäymättömyyden ehkäisemiseksi. Koulupoissaoloihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on perusteltua, sillä tutkimusten mukaan koulupoissaolo-ongelmat alkavat jo alakouluiässä eivätkä useinkaan poistu itsestään. 

Kotoa kouluun on uudenlainen, järjestölähtöinen toimintamalli koulupoissaoloihin puuttumiseksi. Koulupoissaoloilla on usein moninaisia taustasyitä, mistä syystä niiden ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä ja verkoston kokoamista lapsen ja perheen ympärille. Ongelmien ratkominen vaatii lapseen ja perheeseen tutustumista, kotiin jalkautuvaa työtä, rinnallakulkijuutta ja pitkäkestoista, monialaista tukea. Tästä syystä se soveltuu erityisen hyvin kolmannen sektorin toteuttamiksi toiminnaksi. Kotoa kouluun toiminnasta tehdyn analyysin perusteella toiminta on vaikuttavaa, koska se perustuu myönteiseen tunnistamiseen, ripeään tarpeisiin vastaavaan reagointiin, myötäelävään vuorovaikutukseen perheen arjessa, kodin ja koulun yhteistyöhön ja systeemiseen työtapaan.

 

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lieto
Raisio
Turku
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Toimintamallin tyyppi
Palvelu
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Säätiöt ja rahastot