Kolarissa aloitettiin keväällä 2024 pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidosta. Sairaanhoidon tiimin toimintamalli on uudenlaisen palvelukokonaisuuden rakentaminen, jota Lapin hyvinvointialueella ei ole ennen ollut. Sairaanhoidon tiimi toimintamalli korvaa perinteisen vuodeosastotoiminnan. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävän toimintamallin kehittämisen ja pilotoinnin tavoitteena on turvata lähipalvelut kunnissa. Pilotin aikana kehitettiin toimintamalli, jolla vastataan sairaanhoidollisiin tarpeisiin ilman erillistä vuodeosastoa yhdistämällä 24/7 kotihoito +kotisairaala = sairaanhoidontiimi, palveluasuminen ja ensihoito saumattomaksi kokonaisuudeksi, joka vastaa potilaiden sairaanhoidollisiin ja hoivan tarpeisiin heidän kotipaikkakunnallaan – ilman erillistä vuodeosastoa.
Ratkaisun tavoitteena on tarjota muun muassa tilapäistä ympärivuorokautista hoitoa, suonensisäistä lääkehoitoa ja saattohoitoa potilaan kotiympäristössä, sairaanhoidon tiimin tiloissa tai palveluasumisen yksiköissä. Tämä mahdollistaa palvelujen jatkuvuuden ja saatavuuden myös pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole vuodeosastotoimintaa.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston potilasmäärät olivat vähentyneet vähitellen jo ennen Lapin hyvinvointialueelle siirtymistä. Kolarin vuodeosasto suljettiin 13.12.2023 alkaen. Epävarma tilanne vuodeosaston jatkon suhteen aiheutti huolta sekä asukkaissa, että henkilöstössä ja haittasi myös henkilöstön rekrytointia ja pysyvyyttä.
Lapin hyvinvointialue vastaa Lapin julkisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä.
Lapin hyvinvointialueen yli 8000 työntekijää huolehtivat yli 176 000 lappilaisen arjen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Lisäksi turvaamme tarvittaessa kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Lapin matkoja.
Lapin hyvinvointialue toimii 21 kunnan alueella, jotka jaettu neljään eri palvelualueeseen:
Hyvinvointialue on itsehallinnollinen alue, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jossa on 59 jäsentä eri puolilta Lappia. Valtuusto päättää muun muassa, miten palvelut järjestetään ja varat käytetään.
Lapin hyvinvointialue tarkoituksena on sovittaa palveluja yhteen siten, että asiakkaat ja asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut joustavasti ja yhteensovitettuna kokonaisuutena. Kohdistaa voimavarat tunnistettuihin väestön palvelutarpeisiin ja tutkittuun tietoon. Tunnistamme väestöryhmittäiset ja alueittaiset erot ja huomioimme ne hyvinvointialueen toiminnan suunnittelussa.
Kolari on noin 4 000 asukkaan kunta Tunturi-Lapissa, aivan Ruotsin rajan tuntumassa. Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston potilasmäärät olivat vähentyneet vähitellen jo ennen Lapin hyvinvointialueelle siirtymistä. 10-paikkaisen vuodeosaston potilasmäärä oli vuoden 2023 aikana ollut 4 - 6 potilasta, joista osa oli palveluasumispaikan odottajia.
Kohderyhmänä ovat Kolarin kunnan alueella asuvat henkilöt, jotka tarvitsevat sairaanhoidollista hoivaa kotona tai kotiin verrattavassa paikassa– erityisesti ikääntyneet, pitkäaikaissairaat ja toipilasvaiheessa olevat potilaat, jotka aiemmin olisivat mahdollisesti olleet vuodeosaston asiakkaita. Myös heidän omaisensa ja hoivasta huolehtivat läheiset kuuluvat epäsuorasti kohderyhmään.
Kohderyhmään sisältyy eri elämäntilanteissa olevia kuntalaisia:
Työntekijöitä on otettu mukaan suunnitteluun ja palveluiden kehittämiseen:
Kehittämistyön tavoitteena on tuottaa Kolarin kuntaan uudenlainen lähipalveluratkaisu korvaamaan lakkautetun vuodeosaston palvelut. Tavoitteena on turvata kuntalaisten pääsy perustason sairaanhoitoon oman kunnan alueella ja vastata paikallisesti seuraaviin hoidon tarpeisiin:
Tavoitteena on lisäksi tuottaa mallinnus ja ohjeistuksia muille kunnille, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, mutta joilla on tarve järjestää vastaavanlaista palvelua lähipalveluna.
Sairaanhoidon tiimin toiminnan vakiinnuttaminen ja käytännön juurruttaminen jatkuu sairaanhoidon tiimin omalla vastuulla esihenkilöiden tuen antamana. Sairaanhoidon tiimin sairaanhoitajien kehittyminen, vastuunottaminen ja itseohjautuvuus korostuu varsinkin kun hankkeen antama tuki päättyy.
Kolarissa aloitettiin keväällä 2024 pilottitoiminta sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävästä toimintamallista perusterveydenhuollon sairaalahoidosta. Sairaanhoidon tiimin toimintamalli on uudenlaisen palvelukokonaisuuden rakentaminen, jota Lapin hyvinvointialueella ei ole ennen ollut. Sairaanhoidon tiimi toimintamalli korvaa perinteisen vuodeosastotoiminnan. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävän toimintamallin kehittämisen ja pilotoinnin tavoitteena on turvata lähipalvelut kunnissa. Pilotin aikana kehitettiin toimintamalli, jolla vastataan sairaanhoidollisiin tarpeisiin ilman erillistä vuodeosastoa yhdistämällä 24/7 kotihoito +kotisairaala = sairaanhoidontiimi, palveluasuminen ja ensihoito saumattomaksi kokonaisuudeksi, joka vastaa potilaiden sairaanhoidollisiin ja hoivan tarpeisiin heidän kotipaikkakunnallaan – ilman erillistä vuodeosastoa.
Ratkaisun tavoitteena on tarjota muun muassa tilapäistä ympärivuorokautista hoitoa, suonensisäistä lääkehoitoa ja saattohoitoa potilaan kotiympäristössä, sairaanhoidon tiimin tiloissa tai palveluasumisen yksiköissä. Tämä mahdollistaa palvelujen jatkuvuuden ja saatavuuden myös pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole vuodeosastotoimintaa.
Pilotin myötä kehittämisen kohteena olleen toiminnan tilanne on parantunut selkeästi. Sairaanhoidon tiimi on ollut aktiivisesti mukana kehittämisessä alusta asti, ja hyvä yhteistyö sekä kehittämismyönteinen ilmapiiri ovat tukeneet onnistumista. Sairaanhoitajien näkemyksiä ja toiveita on kuunneltu, ja tämä on lisännyt sitoutumista. Tiimi palkittiin Kiehinen-tunnustuksella syksyllä 2024 osoituksena kehittämismyönteisyydestä. ( Lapin hyvinvointialue palkitsee hyvistä työsuorituksista ja kehitystyöstä. Kannustavan palkkion nimi on Kiehinen.)
Toimintamallin myötä on ratkaistu useita ongelmakohtia yhteistyössä lähiesihenkilön ja muiden tahojen kanssa. Sairaanhoitajien vastuu oman työnsä kehittämisestä, kokonaisuuden hallinnasta ja itseohjautuvuudesta korostuu jatkossa entistä enemmän, kun hanke päättyy eikä ulkoista tukea ole enää saatavilla. Pilotista saadulla tuella on ollut merkittävä rooli muutoksen onnistumisessa.
Pilotin ydintiimi ja ohjausryhmä ovat kokoontuneet säännöllisesti, mikä on edistänyt tavoitteiden saavuttamista. Jatkossa kotihoidon asiakaskäyntien suunnitteluun, vuosikontrolleihin ja tarkastuskäynteihin kiinnitetään erityistä huomiota. Perehdytys jatkuu edelleen työtehtävien mukaisesti.
Yllättäviä haasteita on noussut erityisesti lääkäreiden näkökulmasta: kotisairaalan, kotisairaanhoidon ja kotihoidon väliset rajat koetaan epäselviksi. Konsultaatioissa on esiintynyt puutteita taustatiedoissa ja valmistelussa, ja vastuunjaossa on epäselvyyttä etenkin lupapaikka-asioiden osalta. Näihin liittyvää keskustelua ja yhteisten toimintatapojen kehittämistä jatketaan.
Lääkärien toiveena on, että vastuulääkäri hoitaisi jatkossakin oman alueensa kotisairaalakonsultaatiot hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi. Kritiikistä huolimatta yhteistyötä halutaan jatkaa rakentavassa hengessä potilaiden parhaaksi.
Hyviä käytäntöjä:
Resurssit ja osaaminen
Sovellettavuus eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin
Tunnistetut sudenkuopat
