Muistisairaudet Käypä hoito -suositus 2017 mukaan Suomessa on arviolta 200 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Vuonna 2013 noin 100 000 kärsi lievästä ja 93 000 vähintään keskivaikeista muistisairauden oireista. Vuosittain Suomessa noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen.
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa toteutetun Hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksen aineiston perusteella useampi kuin joka kolmas vastaaja katsoi, että muistisairauksien osalta tilanne kehittyy ongelmaksi seuraavan neljän vuoden kuluttua. Lähes vastaavat olivat luvut yksinäisyyden osalta. Asiantuntijoiden mukaan yksinäisyydestä on muodostumassa ongelma, joka on yhteydessä myös muuhun hyvinvointiin.
Taiteen ja kulttuurin merkitys ihmisen psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on tunnistettu ja tunnustettu. WHO:n raportin 2019 mukaan taiteella voi olla positiivista merkitystä mm. sairauksien ehkäisemisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Sosiaalisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan merkittävästi terveyteen, taide- ja kulttuuriharrastuksiin osallistumisen mahdollistamisen on havaittu mm. vähentävän yksinäisyyttä ja lisäävän sosiaalista pääomaa.
Ihmisellä on oikeus kulttuuriin ja taiteeseen. Tämä oikeus on julistettu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja se on kirjattu kuntien kulttuuritoimintalakiin. Jokaisella tulisikin olla mahdollisuus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin elämäntilanteesta riippumatta ja saada näin mahdollisuuden toimia aktiivisesti omassa elämässään tavoilla, jotka synnyttävät hyvinvointia ja mielekästä elämää. Ensisijaisen tärkeää on kehittää ja löytää keinoja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivinen kulttuuriharrastaminen lisää niin henkistä kuin fyysistä hyvinvointia. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät harrastukset ylläpitävät aivojen toimintakykyä ja vaikuttavat positiivisesti muistiin. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee olla monipuolisia keinoja, joihin ryhmäpainotteinen kulttuuritoiminta tarjoaa oivallisia keinoja.
Asiakasnäkökulma:
Ihmisellä tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen, mielekkääseen tekemiseen sekä taide- ja kulttuuriharrastusten tarjoamaan hengen ravintoon säilyy läpi elämän. Ikääntyminen voi tuoda näiden tarpeiden täyttymiseen esteitä ja syitä palveluiden pariin pääsemisen esteisiin voi olla monia. Mm. fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, psyykkiset esteet tai välimatka palveluiden pariin voivat olla kynnyksiä osallistumiseen. Erityisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa oleville ikäihmisille tulee tarjota matalan kynnyksen palveluja: toiminnan tulee tapahtua mahdollisimman lähellä osallistujan omaa kotia, päivänvalon aikaan, sen tulee olla osallistujalleen mielekästä ja osallistujalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön.
Ammattinäkökulma:
Ikäihmiset asuvat kotonaan entistä pidempään ja mm. hoivapalveluihin pääsemisen kynnys on korkealla toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Ammattilaisten parissa tarve löytää uusia keinoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä sitä kautta sairauksien ennaltaehkäisyyn on suuri. Ennaltaehkäisevä toiminta on todettu kustannustehokkaaksi ja sillä on havaittu saavutettavan terveydenhuollon kustannuksissa myös säästöjä. Ennaltaehkäisevän toiminnan edistämiseen tarvitaan verkostomaista, yli sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä.
Etelä-Pohjanmaan alueen ikääntyneiden asiakasohjaajien ja kotihoidon henkilökunnan mukaan ensiarvoisen tärkeää on tarjota kotona asuville ikäihmisille matalan kynnyksen toimintaa: toiminta tulee olla mahdollisimman lähellä osallistujan omaa kotia ja kokoontumisajan tulee olla sopiva. Kokoontumisaikoja tulee suunnitella mm. palveluliikenteen aikataulujen mukaan, mikäli välimatka kasvaa kävelymatkaa pitemmäksi, muutoin haasteellisessa elämäntilanteessa olevat ikäihmiset eivät pääse osallistumaan.
Organisatorinen näkökulma:
Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksessä tehdään pitkäjänteistä ja monipuolista muistityötä. Työtä ei tehdä vain muistisairaiden ja muistisairaiden omaisten parissa, vaan myös aivoterveyttä ja hyvinvointia edistävästä näkökulmasta. Ikääntyneiden sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen, sosiaalisen pääoman lisääminen, monipuolisen kulttuuriharrastustoiminnan ja mielekkään arjen tarjoaminen edistävät sekä aivoterveyttä että kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. Toiminta tarjoaa samalla kanavan mm. muistitiedon levittämiseen.
Yhteiskunnallinen näkökulma:
Ikäihmiset asuvat kotonaan yhä pidempään. Tarvitaan yli sektorirajojen tapahtuvaa monialaista kehittämisnäkökulmaa, suunnittelussa ja toiminnassa tulee huomioida ikääntyvän väestön tarpeet, jotta kotona asuvien ikäihmisten elämänlaatu pysyy hyvänä ja mielekkäänä. Kotona asuville ikäihmisille hyvän elämänlaadun takaaminen vähentää yhteiskunnalle koituvia hoitokustannuksia.
Kortteleihin kulttuuria -toiminnan kohderyhmänä ovat eteläpohjalaisten kaupunkien ja suurimpien kuntien taajamissa asuvat eläkeikäiset, erityisesti haasteellisissa elämäntilanteissa olevat ikäihmiset.
Etelä-Pohjanmaalla väestö ikääntyy muuta maata keskimäärin nopeammin. Etelä-Pohjanmaalla 65 vuotta täyttäneiden määrä vuoden 2017 lopussa oli 45 983 eli 24,1 prosenttia väestöstä. Suurimmissa keskustaajamissa asuu karkean arvion mukaan noin 24 000 65 vuotta täyttänyttä.
Myös muistisairaiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maan korkeimpia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksilan mukaan vuonna 2014 muistisairauteen maakunnassa oli sairastunut noin 6500 yli 65-vuotiaista ja ennuste tälle ikäryhmälle vuodelle 2030 on yli 9000 muistisairauteen sairastunutta.
Toimintamalliin kehittämistyön taustoituksessa kehittäjät ovat keskustelleet mm. Seinäjoen terveyskeskuksen psykiatrian työryhmän sekä FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n henkilökunnan kanssa toiminnan tarpeellisuudesta ikäihmisten mielen hyvinvoinnin edistämisessä sekä nykyisistä haasteista liittyen mm. ikäihmisten yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Ymmärrys on yhteinen: matalankynnyksen toiminnan tarjoaminen ikääntyneille on tärkeää yksinäisyyden lieventämiseksi ja arjen mielekkyyden lisäämiseksi ja sitä kautta henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kortteleihin kulttuuria -toiminnan asiakkaat eli ikääntyneet ovat parhaita asiantuntijoita toimintamallin kehittämisessä. Jokaiselta toimintaan osallistuvalta kysytään toiveet ryhmän aikataulutuksesta sekä toiminnan sisällöstä ja he myös itse tuottavat toimintaan tekemistä ja sisältöä. Asiakkaat voivat toimia myös ryhmätoiminnan vertaisohjaajina.
Asiakkailla on mahdollista esittää toiveita, mihin kortteliin tai asuinalueille omassa kotikaupungissa tai -kunnassa ryhmätoimintaa erityisesti toivotaan. Asiakaskyselyjä tehdään mm. Kortteleihin kulttuuria -hankkeen popup-tapahtumissa.
