Koordinointimalli – Mielenterveysosaamisen vahvistaminen

Luotu 09.03.2022
Koordinointimalli – Mielenterveysosaamisen vahvistaminen
Koordinointimalli – Mielenterveysosaamisen vahvistaminen

Tiivistelmä

  • Mielenterveys on terveyden ja hyvinvoinnin perusta, jota voi ja kannattaa vahvistaa.
  • Alueelle nimetään vastuuhenkilö, mielenterveyden edistämisen koordinaattori, joka koordinoi alueen mielenterveysosaamista.
  • Alueelle perustetaan monialainen työryhmä (esim. hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, järjestöjen, seurakuntien edustaja), joka kokoontuu säännöllisesti ja toteuttaa mielenterveyden ajankohtaisen tiedon ja mielenterveyden edistämisen viestintää. 
  • Mielenterveyden ensiapu* 1 ja 2 -koulutukset sekä nuoren mielen ensiapu-koulutus tarjoavat tutkittua tietoa mielenterveydestä ja sen vahvistamisesta sekä valmiuksia auttaa ja tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevia. (Mieli ry.) Alueelle on koulutettu keväällä 2023 yhteistyössä Mieli ry:n kanssa Mielenterveyden ensiapu 2 ja Nuoren mielen ensiapu -ohjaajia yhteensä  12. Alue on siten osittain omavarainen mielenterveyden ensiapukoulutusten järjestämisessä ja ohjaajista.
  • Mielenterveyden edistämisen koordinaattori tiedottaa ja viestii yhdessä monialaisen työryhmän kanssa mielenterveyden ensiapukoulutuksista, jotka ovat mm. osana kansalaisopistojen ja eri organisaatioiden koulutuspalveluiden vuosikellojen mukaisia aikatauluja.

     

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Keski-Pohjanmaan toimialueella on koulutettu aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä ja muita toimijoita mielenterveyden ensiavun osaajiksi ja ohjaajiksi, mutta MTEA-osaamisen jalkauttamista ja ohjaustoimintaa ei ole koordinoitu systemaattisesti. Tämän vuoksi toiminta ei ole kehittynyt tavoitteellisesti ja MTEA-osaamisen hyödyntäminen alueen väestön tueksi ja palveluissa on jäänyt liian vähäiseksi.

Mielenterveys- ja riippuvuusstrategian avulla edistetään mielenterveyttä, vähennetään päihdehaittoja ja linjataan alueella tarvittavia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Hanke on antanut mahdollisuuden strategisten tavoitteiden jalkauttamiseksi ja saavuttamiseksi.

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Koronatilanteen jälkeen hyvän mielenterveyden edistäminen on entistä tärkeämpää. Hyvän arjen ja osallisuuden kokeminen yhteiskunnan muutosten myötä auttaa ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmia.

Toimintaympäristössä meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus antaa hyvän mahdollisuuden mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisäämiseen. Alueella on käynnistynyt Soite 2.0 Sotekeskus ja Soite 2.0 Rakenneuudistus – hankkeet toteuttamaan sote-uudistusta. Hankkeet antavat nyt mahdollisuuden mm. elintapaohjaukseen sekä nuorten psykososiaalisten palveluiden
kehittämiseen.

Hyvinvointiklinikka jakaa ajankohtaista tietoa mielenterveydestä säännöllisesti esim. viestinnän avulla alueen väestölle, kunnille, järjestöille, seurakunnille ja työntekijöille.

 

 

Asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat edelleen osittain kielteisiä. Mielenterveyden vaaliminen ja ongelmien ehkäisy tulisi olla osana arkipäivän normaalia toimintaa. Positiivinen suhtautuminen mielenterveysongelmiin sekä oikea-aikainen avun saaminen lisää osallisuutta yhteiskunnan toimintaan; tuottavuus paranee hyvän arjen toteutuessa.

Mielenterveystaitojen osaaminen ammattilaisten ja väestön keskuudessa toimii myös ennaltaehkäisevänä työnä ja auttaa tunnistamaan mielenterveyteen liittyvät ongelmat. 

 

Hankkeessa sovittavan ja käyttöön otettavan mielenterveysosaamisen edistämisen rakenteellisen toimintamallin juurruttaminen on pitkä prosessi, jota myös koronavirus on osaltaan hidastanut. Tavoitteenamme on juurruttaa myös mielenterveyden ensiapukoulutukset sote-palveluiden rakenteisiin yhtä vahvasti kuin ensiapukoulutukset. Toiminta tukee toimintamallin juurruttamista Keski-Pohjanmaalla. 

 Stigman vähentäminen on myös yksi hankkeemme tavoitteista, jota hankkeessa pyritään vähentämään osallistamalla väestöä ja muita hankkeeseen oleellisesti liittyviä toimijoita.
 

Toimintamallille asetetut tavoitteet
  • edistetään alueen väestön mielenterveyttä
  • mielenterveys nähdään osana hyvää arkea ja osallisuuden tukena
  • esimiesten sekä työntekijöiden mielenterveysosaaminen kasvaa
  • vähennetään mielenterveysongelmien stigmaa ja ennakkoluuloja sekä lisätään yhdenvertaisuutta (yhdenvertaisuussuunnitelman hyödyntäminen)
  • alueen väestö, seurakunnat ja järjestöt saavat säännöllisesti ajankohtaista tietoa mielenterveydestä esim. kuntatiedotteet ym.
  • matalan kynnyksen toimintamallilla voidaan ennaltaehkäistä sairastuminen vakavammin, jolloin erikoissairaanhoidon tarve vähenee

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

 

  •  terveyskysely psyykkisestä huvinvoinnista ja päihteiden väärinkäytöstä
  •  keskustelutilaisuudet; ideapaja toiminnan kehittämiseksi

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamalli on koettu tärkeäksi ja ajankohtaiseksi alueella. Alueelle nimetään vastuuhenkilö,  mielenterveyden koordinaattori, joka koordinoi alueen mielenterveysosaamista ja perustetaan säännöllisesti kokoontuva, monialainen työryhmä. 

Hankkeen aikana on tehty hyvä pohja toimintamallille, jonka jatkokehittäminen ja juurruttaminen alueella jatkuu. Hyvinvointialueen päättäjät sitoutetaan seuraamaan ja budjetoimaan toimintamallin toteutusta varten tarvittavat menoerät.

Toimintamallin ydinsisältö
  • Mielenterveys on terveyden ja hyvinvoinnin perusta, jota voi ja kannattaa vahvistaa.
  • Alueelle nimetään vastuuhenkilö, mielenterveyden edistämisen koordinaattori, joka koordinoi alueen mielenterveysosaamista.
  • Alueelle perustetaan monialainen työryhmä (esim. hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, järjestöjen, seurakuntien edustaja), joka kokoontuu säännöllisesti ja toteuttaa mielenterveyden ajankohtaisen tiedon ja mielenterveyden edistämisen viestintää. 
  • Mielenterveyden ensiapu* 1 ja 2 -koulutukset sekä nuoren mielen ensiapu-koulutus tarjoavat tutkittua tietoa mielenterveydestä ja sen vahvistamisesta sekä valmiuksia auttaa ja tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevia. (Mieli ry.) Alueelle on koulutettu keväällä 2023 yhteistyössä Mieli ry:n kanssa Mielenterveyden ensiapu 2 ja Nuoren mielen ensiapu -ohjaajia yhteensä  12. Alue on siten osittain omavarainen mielenterveyden ensiapukoulutusten järjestämisessä ja ohjaajista.
  • Mielenterveyden edistämisen koordinaattori tiedottaa ja viestii yhdessä monialaisen työryhmän kanssa mielenterveyden ensiapukoulutuksista, jotka ovat mm. osana kansalaisopistojen ja eri organisaatioiden koulutuspalveluiden vuosikellojen mukaisia aikatauluja.

     

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • toimintamallin suunnittelu on lisännyt yhteistyötä eri toimijoiden kanssa  
  • mielenterveyteen liittyvä stigma on vähentynyt
  • mielenterveystaidot ovat lisääntyneet 
  • toimintamalli toteuttaa osaltaan mielenterveysstrategiaa

 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • toimintamalli on vapaasti toteutettavissa ja soveltuu lähes kaikkiin toimintaympäristöihin.
  • toimintamallin suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman monet organisaatiot; moniammatillinen yhteistyö alusta alkaen
  • jatkuva viestintä mielenterveydestä, tilaisuuksista, indikaattoreiden julkaisut
  • kaikkien eri toimijoiden positiivinen asenne toiminnassa yhteistyötahojen kanssa ja usko toimintamallin toteutumiseen
  • huomioitava, että toimintamallin juurruttaminen on pitkä prosessi

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Keski- Pohjanmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)