Kehittämistyön eteneminen
Fokusryhmähaastatteluiden yhteenveto
Kehittämisen tavoitteeksi oli hankehakemusvaiheessa asetettu erikoissairaanhoidon, lastensuojelun ja koulun yhteistyön mallintaminen. Tavoitetta konkretisoitiin syksyllä 2022 Etelä-Suomen OT-keskushankkeen projektipäällikön, HUS lastenpsykiatrian linjajohdon ja Espoon (1.1.2023 alkaen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue) lapsiperheiden erityispalvelujen johdon kanssa. Tarkennetuksi tavoitteeksi asetettiin kehittää dialogisuuteen perustuva, integratiivinen valmentavan tuen malli, jonka avulla voidaan tukea erityisen vaikeassa tilanteessa olevan lapsen siirtymistä lastenpsykiatrian akuuttiosastolta omaan arkiympäristöönsä (koti, sijaisperhe tai lastensuojelulaitos).
Kehittämisprosessin alussa haluttiin kuulla kentän toimijoilta, miten monialainen yhteistyö toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen yhdyspinnoilla ja erityisesti tilanteessa, kun lapsi kotiutuu lastenpsykiatrian akuuttiosastolta. Kehittämisen onnistumisen kannalta nähtiin tärkeänä, että kehittämisen kohdeympäristössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset, joiden työhön kehittäminen kohdentuu, osallistuvat kehittämisprosessiin.
TAVOITELTU MUUTOS
- Monialaisen yhteistyön sujuminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen vaativissa palveluissa.
- Lasten ja nuorten hoidon ja tuen vaikuttavuuden paraneminen.
- Käytäntötieto OT-keskuksen toiminnan ja koordinaatiorakenteen kehittämisen tueksi.
- Monialaisen yhteistyön sujuminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen vaativissa palveluissa.
- Lasten ja nuorten hoidon ja tuen vaikuttavuuden paraneminen.
- Käytäntötieto OT-keskuksen toiminnan ja koordinaatiorakenteen kehittämisen tueksi.
Pilotissa toteutettiin fokusryhmähaastatteluita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun avo- ja laitoshoidon työntekijöille, HUS:n lastenpsykiatrian työntekijöille, Espoon alueen koulujen henkilökunnalle sekä kokemusasiantuntijavanhemmille, joilla oli kokemusta lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja koulun välisestä yhteistyöstä. Haastatteluissa kartoitettiin toimijoiden välistä tiedonkulkua, yhteistyötä, kotiutumiseen liittyviä prosesseja sekä toiveita tulevaisuuden yhteistyölle. Haastatteluja tehtiin vuoden 2023 maalis-kesäkuussa yhteensä 20 kappaletta ja haastateltuja oli yli 60.
Haastatteluissa saatua tietoa on hyödynnetty KOKO-toimintamallin kehittämisessä sekä muussa Etelä-Suomen OT-keskuskehittämisessä. Lisäksi haastatteluista tehty yhteenveto on välitetty kaikille haastatteluihin osallistuneilla ja näin pyritty mahdollistamaan materiaalin hyödyntäminen työyhteisöjen omassa kehittämisessä ja yhteiskehittämisessä.
Haastatteluissa tuli esille ammattilaisten:
- halu parantaa yhteistyötä yhdyspinnoilla,
- halu oppia ymmärtämään paremmin toisten toimijoiden työtä ja sen lainalaisuuksia,
- arvostus toinen toisensa työtä kohtaan,
- tarve vastavuoroiseen tietoon ja
- tarve oman työn tukeen.
Turhautumista ja huolta ammattilaisissa aiheuttavat:
- terveydenhuollon ja sosiaalitoimen resurssipula,
- tilanteet, joissa palveluita ei ole saatavilla tarvittavassa aikataulussa,
- tilanteet, joissa olemassa olevat palvelut eivät vastaa lasten ja perheiden tarpeisiin
- tilanteet, joissa työtä ohjaava lainsäädäntö ei riittävän selkeästi tue monialaista yhteistyötä ja
- tilanteet, joissa yhteisymmärrystä lapsen tilanteesta tai tuen painopisteestä ei saavuteta.
Näissä tilanteissa on riski sille, että lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea ja apua, tai sen saaminen viivästyy.
Haastetta yhdyspintatyöskentelyyn tuo myös lasten akuuttipsykiatrian nopeatempoisuus ja lastensuojelun perustyön hektisyys sekä se, ettei kotiutumisen vaiheeseen ole olemassa yhdessä sovittuja toimintamalleja ja yhteistyö on riippuvaista esimerkiksi työntekijästä, kiireestä tai asiakastilanteen kompleksisuudesta.
Lapsen ja perheen kokonaistilanteen ymmärtäminen ja riittävän tuen varmistaminen kotiutumisen vaiheessa edellyttäisi aikaa, toimijoiden välistä dialogia ja systemaattisesti toteutettua yhteistä tilannearviota ja lapsen tarvitseman tuen suunnittelua. Tällä hetkellä työtä tehdään kuitenkin enemmän vuorotellen tai rinnakkain kuin yhdessä.
Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteisasiakkuudessa olevan lapsen tilanne on lähes poikkeuksetta vaativa ja edellyttää toimijoilta vahvaa yhteistyötä.
Haastatteluissa tuli esiin, että yhdessä tekemistä toivotaan pääsääntöisesti lisää. Yhteistyön koettiin olevan helpompaa jos:
- yhteistyökumppani oli entuudestaan tuttu ja
- jos näkemys lapsen tilanteesta ja tarvittavista toimista oli yhteinen.
KOKO-tiimin pilotointi
Moniammatillisen KOKO-tiimin tavoitteena on ollut tukea ammattilaisia monialaisessa yhteistyössä sekä kehittää kotiutumisvaiheen integratiivista KOKO-toimintamallia.
Tavoitteena on ollut tuoda lapsen monialaista auttajaverkostoa yhteen akuuttitilanteessa, luoda avointa dialogia toimijoiden välille sekä tiivistää verkostoyhteistyötä kotiutumisvaiheen tueksi.
KOKO-tiimiä on pilotoitu kahden projektisuunnittelijan toimesta puolen vuoden ajan (kesä-marraskuu 2023). KOKO-tiimi on työskennellyt lapsen ja vanhempien suostumuksella.
Kehittämiskauden aikana pilotoinnissa mukana olleilla toimijoilla on ollut mahdollisuus jälkikäteen arvioida verkostotyön onnistumista ja haasteita yhdessä sekä reflektoida yhteistyötä.
Pilotointiin on osallistunut 5 länsiuusimaalaista lasta perheineen. KOKO-tiimi on osallistunut lasten akuuttiosastojakson aikaisiin hoito- ja verkostoneuvotteluihin sekä kotiutumista seuraavaan verkostoneuvotteluun. Asiakastapausten monialaista yhteistyötä on suunniteltu, tarkasteltu ja arvioitu yhteisissä keskusteluissa lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja koulun ammattilaisten kanssa. Yhdessä on kehitetty kotiutumisvaiheen toimintamallia monialaisen työn tueksi.
Kehittämisen tulokset
Lyhyellä hankekaudella on saatu luotua ensimmäinen versio toimintamallista.
Seuraavaksi toimintamallia on kokeiltava ja jatkokehitettävä käytännössä (OT-keskushankkeen aikana keskusteltiin alustavasti toimintamallin jatkopilotoinnista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella).
Uuden toimintamallin pilotointi/juurruttaminen vaatii aikaa ja selkeää koordinointia.
Lapsen kokonaistilanteen hahmottaminen kompleksisissa akuuttitilanteissa voi olla haastavaa. Ammattilaisten työn yhteensovittaminen tarvitsee tuekseen yhdessä sovittuja toimintatapoja, jossa monialaiseen yhteistyöhön keskittyvä ulkopuolinen tuki voi hyödyttää ammattilaisia. Verkostoyhteistyön koordinoinnille, ammattilaisten dialogille ja laaja-alaisemmalle toimintatapojen yhtenäistämiselle on tarvetta.
Monialaista yhteistyötä halutaan tehdä hyvin. Pilotointi on osoittanut, että pienilläkin muutoksilla esimerkiksi tiedonkulussa on mahdollista parantaa yhteistyötä. KOKO-tiimin toiminta on mahdollistanut ammattilaisille tilaisuuksia yhteiselle dialogille, toisilta oppimiselle ja ymmärrystä lisääville keskusteluille toisten toimijoiden työkentästä ja työtä ohjaavasta lainsäädännöstä.
