Etelä-Suomen OT-keskushanke (2022-2023)

Luotu 05.12.2022
Etelä-Suomen OT-keskushanke (2022-2023)

Lyhyt kuvaus

Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) ovat uusi suunnitteilla oleva integratiivinen palvelurakenne. OT-keskusten on tarkoitus mahdollistaa vaativaa erityisosaamista sekä monitieteisyyttä ja integraatiota edellyttävät palvelut, joita tarvitaan eri puolilla maata ja joita yksittäisen hyvinvointialueen ei ole toiminnallisesti eikä taloudellisesti mahdollista järjestää itse. 

Etelä-Suomen OT-keskushanke (2022-2023) jatkaa aikaisempaa kehittämistä keskittymällä OT-keskuksen rakenteisiin. Hankkeessa ovat mukana Uudenmaan alueen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson  ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet sekä Helsinki ja HUS. 

Toimijat

Hanke kattaa Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen (YTA), johon kuuluvat Helsinki, HUS sekä Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet. Hanketta koordinoi Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca.

Toimiaika

8/2022-12/2023. Päättynyt.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset, lyhyemmin OT-keskukset, ovat yhteistyöalueille (YTA) suunnitteilla oleva integratiivinen palvelurakenne (Halila ym. 2021; THL). 

OT-keskusten tehtävänä on mahdollistaa vaativinta erityisosaamista sekä monitieteisyyttä ja integraatiota edellyttävät palvelut. Keskeistä on sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja sen toimiva yhdyspinta sivistystoimen sekä muiden oleellisten toimijoiden kanssa (mm. järjestöt ja oikeuslaitos). OT-keskuksia koskevissa valmisteluraporteissa sen toiminta kuvataan verkostomaisena, hallinnonalarajat ylittävänä kokonaisuutena, jossa tuki kohdentuu ensisijaisesti ammattilaisille. (Emt.)

Etelä-Suomen OT-keskushanke (2022-2023) jatkaa toiminnan kehittämistä keskittymällä OT-keskuksen rakenteiden kehittämiseen aiempien mallinnusten (Turkia ja Yliruka, toim., 2020; Halila ym., toim., 2021) pohjalta. Tavoitteena on kehittää aiemmin suunniteltua OT-keskustoiminnan koordinaatiorakennetta alueen nykyisiä tarpeita vastaavaksi ja suunnitella sen hallinnollista sijoittumista. Tavoitteena on lisäksi suunnitella alueellisia tutkimus- ja kehittämisrakenteita (erityisesti sosiaalihuoltoon) sekä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämistä koko Etelä-Suomen alueelle.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on myöntänyt (4/2022) HUS-yhtymälle 500 000 euron valtionavustuksen Etelä-Suomen OT-keskushankkeen toteuttamiseksi ajalla 2022-2023. Hanke käynnistyi elokuussa 2022. OT-keskushanke on Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa (TULSOTE) toteutettaviin hankekokokonaisuuksiin liittyvä koordinaatiohanke. Hanke on toteutettu Etelä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän yhteistyönä. 

Hankkeessa toteutetun kehittämisen koordinoinnista vastaa Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Hankehallinnosta vastaa HUS Terapiat etulinjaan-koordinaatiohanke. 

Etelä-Suomen OT-keskushanke on yksi viidestä OT-keskustoimintaa kehittävästä hankkeesta. Kansallisen tason ohjauksesta vastaa STM:n asettama ja johtama kansallinen koordinaatioryhmä. 

Lähteet: 

Halila R., Hoikkala S., Malja M. ja Tapiola M. toim., (2021) Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:18.

THL. Osaamis- ja tukikeskukset. (Luettu 31.1.2024)

Turkia, T. ja Yliruka, L., toim., (2020) Etelä-Suomen lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskuksen (OT) jatkovalmistelu 2019–2020. Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Työpapereita 2020:2.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

OT-keskusten valtakunnallinen kehittämis- ja suunnittelutyö alkoi vuonna 2016 Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE) vuonna 2016. LAPE-muutosohjelman aikana OT-keskuksille annettiin maakuntien sote-suunnitteluun kohdentavien LAPE-teesien mukaiset kansalliset linjaukset (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2018). Myöhempi kehittäminen on ollut pitkälti näiden linjausten mukaista, ja kehittämisen keskiössä on ollut erityisesti verkostomainen ja integratiivinen erityisasiantuntijuuden hyödyntäminen (Halila ym. 2021).  

Etelä-Suomen OT-keskustoimintaa on kehitetty ja suunniteltu Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE) vuosina 2016–2019 sekä kuntien ja HUSin jatkohankkeessa vuosina 2019–2020. Valmisteluun on osallistunut laajasti alueen toimijoita. Valmistelutyön tuloksena Etelä-Suomen OT-keskukselle kuvattiin verkostomainen rakenne ja pilottivaiheen henkilöstörakenne (Turkia ja Yliruka, toim., 2020). 

Tämä hanke jatkaa kehittämistä aiemman valmistelun pohjalta. 

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhdessä tunnistamiin, vaativaa monialaista erityisosaamista edellyttäviin kehittämiskärkiin. 

Lähteet:

Halila R., Hoikkala S., Malja M. ja Tapiola M. (2021) Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:18.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2018). Lape- teesit maakuntien sote-suunnitteluun. Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset). Kansalliset linjaukset.  

Turkia, T. ja Yliruka, L., toim. (2020). Etelä-Suomen lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskuksen (OT) jatkovalmistelu 2019–2020. Soccan työpapereita 2020:2. 

 

Päämäärä ja päätavoite

Etelä-Suomen OT-keskushankkeelle (2022-2023) asetetut tavoitteet: 

  • Muokata Etelä-Suomen OT-keskusvalmistelussa suunniteltu rakenne alueen nykyisiä tarpeita vastaavaksi, suunnitella keskuksen hallinnollinen sijoittuminen ja käynnistää toiminta.
  • Kehittää lasten, nuorten ja perheiden vaativan tason palveluja ja kokeilla OT-keskuksen rakenteen toimintaa.
  • Suunnitella ja tukea hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämistä koko Etelä-Suomen alueella.
  • Vahvistaa alueellisia tutkimus- ja kehittämisrakenteita erityisesti sosiaalihuollon osalta ja rakentaa OT-keskustoimintaa tukevaa tutkimus- ja kehittämistyön mallia.
  • Sopia kansallisesta yhteistyöstä ja alueellisten OT-keskusten profiloitumisesta.

Kehittämistyö rakentuu kahdesta toisiinsa kytkeytyvästä osa-alueesta: 

  • OT-keskuksen koordinaatiorakenteen kehittämisestä ja 
  • OT-keskuksen toiminnan konkreettisesta kokeilemisesta asiakastyön pilottien avulla. 

Asiakastyön pilottien tavoitteina on: 

  • Kuvata alueen sote-toimijoiden yhteistyötä vaativan tason palvelujen järjestämisessä huomioiden yhteistyö sivistystoimen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
  • Koota OT-tason toimijoiden verkostoa ja kehittää konsultaatiokäytäntöjä vaativinta osaamista edellyttäviin tilanteisiin alueen toimijoiden yhteistyönä.
  • Kehittää toimintamalleja OT-tasoisten palvelutarpeiden ja ilmiöiden tunnistamiseen ja yhteistyön käynnistämiseen näissä tilanteissa.
  • Kokeilla tutkimuksen kytkemistä OT-keskuksen toimintaan.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeen tuloksena Etelä-Suomen OT-keskustoiminnoille on kuvattu malli ja hallinnollinen sijoittuminen, joka on mahdollista kirjata alueen yhteistyösopimukseen. Lisäksi on kehitetty toimintamalleja vaativan tason monitoimijaista tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi sekä toimivimpien mallien levittämiseksi koko Etelä-Suomen alueelle.  OT-keskusten kansallisesta työnjaosta on tehty suunnitelma

Hankkeessa toteutettavien pilottien avulla vaativan tason palveluja tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet saavat avun tarpeisiin vastaavaa tukea eri toimijoiden yhteistyönä. Tämän avulla voidaan välttää vaativinta tukea tarvitsemien putoaminen palvelujen väliin. Piloteissa tehtävän kehittämisen avulla luodaan toimintamalleja, joiden avulla voidaan: 

  • ehkäistä lastensuojelun sijoituksia,
  • ehkäistä vaativaa hoitoa ja tukea tarvitsevien lasten ja nuorten siirtymistä sijaishuoltopaikkojen ja psykiatrian osastohoidon välillä ja
  • tunnistaa OT-tasoisia monitoimijaisia palveluja tarvitsevat asiakkaat ja tarjota tukea nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

Tuotokset ja tulokset

Hankekokonaisuus kuvataan tiivistetysti hankeraportissa

Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa syntyi selvitys- ja katsaustietoa sekä välineitä monialaisen yhteistyön ja sen kehittämisen tueksi, joista kerrotaan hankeraportissa (ks. liitteet): 

Rantalaiho, Minna ja Blom, Nora, Koskelainen, Minna, Koskinen, Tanja, Mäkelä, Milla, Petrelius, Essi (2024). Etelä-Suomen osaamis- ja tukikeskushanke (OT) 2022–2023. Kehittämisen tuloksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen tueksi. Soccan työpapereita 2024:1. 

Alla kuvataan keskeisimmät tulokset ja tuotokset, joita on avattu tarkemmin edellä mainitussa raportissa, myöhemmin julkaistavissa artikkeleissa sekä kehittämistoimenpiteiden toimintamallikuvauksissa muualla Innokylässä.  

Toimintamallit ja työn tukivälineet

KOKO-toimintamalli: monialainen yhteistyö lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkaan kotiutumisen tueksi 

Toimintamalli tukee monialaista yhteistyötä lapsen kotiutuessa lastenpsykiatrian akuuttiosastojaksolta omaan arkiympäristöönsä. Se ohjaa ammattilaisia tuen tarpeen yhteiseen arviointiin sekä suunnitellusti tiivistämään yhteistyötä lapsen tueksi.

Toimintamalli kehitettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle kohdentuvassa asiakastyön pilotissa. Tavoitteena oli mallintaa erikoissairaanhoidon, lastensuojelun ja muun verkoston yhteistyötä tilanteessa, jossa lapsella on vaikeita psyykkisiä oireita, samanaikainen lastensuojelun vaativan tason toimenpiteiden tarve ja vaativan koulunkäynnin tuen tarve. Kehittäminen rajattiin lastenpsykiatrian, lastensuojelun ja koulun monialaiseen yhteistyöhön tilanteessa, jossa lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkuudessa oleva lapsi kotiutuu lastenpsykiatrian akuuttiosastolta. Kehittäminen toteutui tiiviissä monialaisessa yhteistyössä ammattilaistoimijoiden kanssa. 

Dialogisella otteella toteutetun kehittämisen tuloksena syntyi ammattilaisille suunnattu KOKO-toimintamalli. Kyseessä on geneerinen toimintamalli, johon on kuvattu lastenpsykiatrian, lastensuojelun ja koulun välisen yhteistyön keskeiset vaiheet ja niiden sisältöjä. 

Toimintamalli herätti jo hankkeen aikana paljon kiinnostusta sekä Etelä-Suomen alueella että sen ulkopuolella. 

Kehittämisen prosessia avataan artikkelissa:

Koskinen, Tanja, Blom, Nora ja Mäkelä, Milla (tulossa). Tukea ammattilaisille monialaiseen yhteistyöhön kompleksisissa tilanteissa. Teoksessa: THL:n työpapereita 2024, tulossa.

MORE - monialaisen reflektion tukiväline 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle sijoittuvassa OT-seulan pilotoinnissa tietopohja vaativiksi koetuista asiakastilanteista ja ammattilaisten tuen tarpeista kasvoi. Lisäksi pilotissa kehitettiin MORE - monialaisen reflektion tukiväline. Kyseessä ei ole seula, vaan työn tukiväline, joka auttaa jäsentämään ammattilaisten välistä keskustelua ja lapsen tilanteen tarkastelua, kun lapsella on vaativan monialaisen tuen tarve. MORE on malliltaan geneerinen ja muokattavissa monialaisen yhteistyön tilanteisiin myös muissa asiakasryhmissä.

Tietoa monialaisen yhteistyön ja osaamisen kehittämisen tueksi

Selvitys Etelä-Suomen yhteistyöalueen lastensuojelun moniammatillisista asiantuntijaryhmistä

Kolmeen kyselyaineistoon perustuva selvitys tarkastelee lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien rakennetta, toimintamallia ja toimintaa Etelä-Suomen yhteistyöalueella 2023. Lisäksi selvitykseen on koottu perustietoja lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän lakiperustasta ja tarkoituksesta sekä aikaisempien selvitysten tuloksia. 

Selvitys osoittaa asiantuntijaryhmien toiminnassa useita kehittämiskohteita ja tarjoaa kehittämisehdotuksia. Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän toiminta on vaativaa konsultaatiota ja selvitystieto tukee OT-tasoisen konsultaatiotoiminnan kehittämistä. Aihetta ei ole aiemmin tarkasteltu yhtä kattavasti.

Selvityksen tuloksia raportoidaan artikkelissa: 

Koskelainen, Minna ja Rantalaiho, Minna (tulossa). Moniammatilliset asiantuntijaryhmät ammattilaisten tukena: selvitys lastensuojelun asiantuntijaryhmien toiminnasta Etelä-Suomessa. Teoksessa: THL:n työpapereita 2024, tulossa. 

Kirjallisuuskatsaus lastensuojelun ja lastenpsykiatrian välisen yhteistyön toimintamalleista erityisen vaativissa asiakastilanteissa

Kirjallisuuskatsaus kokoaa kansainvälistä tutkimustietoa lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteistyöstä, organisaatioiden yhteistyörakenteista ja -toimintamalleista. Aineiston tiedonhaku toteutettiin systemaattisena hakuna sosiaali- ja terveysalan keskeisissä tietokantoissa sekä monitieteisissä tietokannoissa. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitä tutkimusta on tehty lastensuojelun ja lastenpsykiatrian välisen yhteistyön toimintamalleista vaativissa asiakasprosesseissa? Lopulliseen aineistoon valittiin viisi tutkimusartikkelia, jotka käsittelevät kolmea lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyön toimintamallia. Kuvaileva katsaus tarkastelee toimintamalleja lasten ja perheiden, työntekijöiden sekä organisaation näkökulmista, ja nostaa esiin monialaista yhteistyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä. 

Kirjallisuuskatsauksen tulokset raportoidaan artikkelina:

Petrelius, Essi, Koskinen, Tanja ja Rantalaiho, Minna (tulossa). Kirjallisuuskatsaus toimintamalleista lastensuojelun ja lastenpsykiatrian monialaiseen yhteistyöhön. Teoksessa: THL:n työpapereita 2024, tulossa.

Integratiivisen kehittämisen ja tutkimuksen edistäminen ja OT-keskuksen rooli

Helsingin lastensuojelun ja perhesosiaalityön sekä HUS lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteiskehittämän Hehku-toimintamalliin liittyvässä pilotissa oli tutkimuksen näkökulma. OT-hanke osallistui integratiivista toimintaa koskevan seuranta- ja arviointitiedon keräämisen tapojen ja menetelmien suunnitteluun. Lisäksi edistettiin Hehku-toimintamallin tutkimusta. Vuoden 2023 syksyllä viisi maisterivaiheen opiskelijaa aloitti Hehku-toimintamalliin liittyvän opinnäytetyön. Opiskelijat tulevat sosiaalityön ja psykologian oppianeista. 

Hanke järjesti avoimen webinaarisarjan (syksy 2023) integratiivisesta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, toiminnan rakenteista ja OT-keskuksen tehtävästä ja roolista. Yhteistyökumppanina oli Helsinki Practice Research Centre (HPRC). Webinaarit olivat monitieteisiä ja alustukset koskivat integratiivista tutkimusta, kehittämistä ja niiden vuoropuhelua kentän kanssa. Webinaarisarja mahdollisti verkostoitumista sekä eteenpäin vievää keskustelua OT-keskuksen roolista ja tehtävistä integratiivisen kehittämisen ja tutkimuksen kentässä.  

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Kaiken hankkeessa toteutetun kehittämisen tavoitteena on ollut edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden kaikkein vaativimpien palvelujen toteutumista ja kehittämistä Etelä-Suomen alueella eri toimijoiden yhteistyönä. 

Hankkeen läpileikkaavana ajatuksena on ollut, että kun lapset, nuoret ja perheet saavat tarpeisiin vastaavaa tukea eri toimijoiden yhteistyönä, se auttaa välttämään vaativinta tukea tarvitsevien putoamista palvelujen väliin. Hankkeessa on myös pyritty kuuntelemaan tarkasti kentän ammattilaisia, joille OT-keskuksen tukea on suunniteltu kohdennettavan. 

Hankkeen tuotoksia ei ehditty hankeaikana pilotoimaan, eikä hankkeessa ole ollut ulkopuolista arviointia. 

Keskeiset hyödyt ja hyötyjen kohdentuminen

Hankkeen keskeisimmät hyödyt liittyvät OT-keskustoiminnan kokeiluihin asiakastyön piloteissa, jotka konkretisoivat monialaisen yhteistyön edistäviä ja haastavia tekijöitä sekä osoittivat paremman yhteistyön mahdollisuuksia. 

Integratiivisuuden merkitystä OT-keskuksen toiminnassa alleviivaa kaikki hankkeen aikana kertynyt tieto. Kohtaamamme ammattilaiset kertoivat tunnistavansa vaativat tilanteet, mutta tilanteiden ratkaisemiseksi tarvittavat palvelut ja yhdessä tekemisen rakenteet puuttuvat. Hankkeen aikana vahvistui ajatus, että monialaisen yhteistyön sujuessa erityisen vaativista tilanteista selvitään paremmin, ja lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemaansa palvelua. 

KOKO ja MORE ovat heti käyttöön otettavissa olevia työn tukivälineitä, jotka helpottavat monialaista yhteistyötä vaativissa tilanteissa. Ne ovat geneerisiä ja siten muokattavissa useisiin toimintaympäristöihin. 

Lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien toiminnasta tehty selvitys tarjoaa tärkeää tietoa ammattilaisten osaamisen tuen kehittämiseksi, ja selvityksen pohjalta on mahdollista ryhtyä koko Etelä-Suomen yhteistyöalueen kattavaan yhteiskehittämiseen. Koska lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän toiminta on vaativaa konsultaatiota, selvitystieto tukee suoraan myös OT-tasoisen konsultaatiotoiminnan kehittämistä. Tätä tukee myös kirjallisuuskatsauksen tuottama tieto lastensuojelun ja lastenpsykiatrian monialaisesta yhteistyöstä erityisen vaativissa asiakastilanteissa.

Hankkeen tuotosten ja tulosten hyötyjen kohdentuminen riippuu siitä, miten niitä otetaan käyttöön hyvinvointialueilla ja kansallisesti. Niissä on potentiaalia edistää monialaista yhteistyötä, ja johtaessaan toimivampiin palveluihin, ovat loppuhyötyjiä lapset, nuoret ja lapsiperheet. 

Hankkeessa kerättiin ammattilaisilta useita kysely- ja haastatteluaineistoja, joita hyödynnettiin hankkeen kehittämisessä tarkasti. Tiimi näki aineistojen "kertakäyttöisyyden" kysymyksenä, joka tulisi ratkaista kestävällä tavalla. Kehittämisessä kerättyjä aineistoja tulisi voida hyödyntää myöhemmin, esimerkiksi opinnäytetöiden aineistoina. Tähän tarvitaan kuitenkin toimivat käytännöt. Toteutuessaan OT-keskus voisi olla toimija, joka ottaa tämän tehtävän vastuulleen.

Tässä raportoitu hanke on yksi viidestä OT-keskushankkeesta. OT-keskusten kansallisen verkoston kehittämisen näkökulmasta on tärkeää yhdistää kaikkien viiden hankkeen tuotokset ja jatkaa toiminnan tavoitteiden ja rakenteiden kansallista kirkastamista.

Liitetiedostot ja linkit
Kartta Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueesta (YTA) ©Tilastokeskus 2021 ©Kuntaliitto 2021
Etelä-Suomen OT-keskuksen alue/Etelä-Suomen yhteistyöalue (YTA). Alueella asuu noin 2,2 miljoonaa asukasta, mikä vastaa 40 prosenttia koko Suomen väestöstä.
Etelä-Suomen OT-keskushankkeen 2022-2023 raportti. (1.43 MB)

Liitetiedostot ja linkit
Hankehakemuksen täydennys_Etelä-Suomen OT-keskus.pdf (428.36 KB)
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-ohjelma
Etelä-Suomen osaamis- ja tukikeskus-hanke (2022-2023)
Etelä-Suomen OT-keskushankkeen 2022-2023 raportti.pdf (1.43 MB)
Loppuraportti.
Linkki Etelä-Suomen OT-keskushankkeen (2022-2023) loppuraporttiin yllä.