Suomalaisnuorten vähäinen yhteiskunnallinen osallistuminen herättää huolta. Osallistuminen on alhaista huolimatta siitä, että kansainvälisessä vertailussa suomalaiset nuoret tuntevat yhteiskuntamme toimintaperiaatteet erittäin hyvin. Samalla nuorten kokema huoli ja ahdistus esimerkiksi ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta ovat lisääntyneet (Nuorisobarometri 2016). Nuoret tarvitsevat kasvunsa tueksi myönteisiä tulevaisuusvisioita, samaistumisen kohteita ja toimintamahdollisuuksia.
Maankäyttö ja rakennuslaki turvaa osallistumismahdollisuuden rakennetun ympäristön suunnitteluun. Kuntalain mukaan kuntien vastuulla on huolehtia kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista (Kuntalaki 2015/410). Perusopetuslain mukaan kouluissa on oltava oppilaskunta oppilaiden ja opetuksen järjestäjän yhteistyön mahdollistamiseksi ja nuorisolain § 24 mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.
Lainsäädäntö antaa siis nuorten osallistumiselle kattavat raamit. Tästä huolimatta lapset ja nuoret ovat usein aliedustettuina maankäyttöä ja alueiden kehittämistä koskevassa osallistumisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa. Systemaattinen ja pitkäjänteinen toimintatapa nuorten kuulemiseen kaupunkiympäristöön liittyvissä asioissa puuttuu.
Kaikkien kaupunki! -hankkeen kohderyhmänä toimivat (noin 14–25 vuotiaat) nuoret ja nuoret aikuiset. Nuoret tavoitettiin yläkouluissa, nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnan kautta. Nuoret osallistuivat hankkeen aikana erilaisiiin kaupunkiympäristön muutosta käsitteleviin työpajoihin (ks. liite: Kohti kaikkien kaupunkia!). Kohderyhmänä toimivat lisäksi myös osallisuuden, kaupunkiympäristön ja kulttuuriperintöalan asiantuntijat sekä yläkoulujen opetushenkilökunta.
