Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Perheiden matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen, oikea-aikaisempia ja vaikuttavampia palveluja perheiden tarpeisiin.
Kohtaamisen käsikirja lapsiperheiden avoimet kohtaamispaikat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Tiivistelmä
Kohtaamisen käsikirja toimii perehdytyksen tukena tuottamaan toimijoille selkeän kuvan siitä, miten toimimme yhdessä kohtaamispaikoissa sekä minkälaisia toimintamalleja meillä on työn onnistumisen tueksi. Yhteisöllisyyden ja vertaistuen toteutuminen edellyttää kohtaamispaikoissa, että toiminnallamme luodaan edellytykset lasten, nuorten ja perheiden kohtaamiseen, kuulemiseen, kunnioitukseen ja osallisuuteen perustuvalle toimintakulttuurille. Käsikirjan avulla rakennamme toimijoiden välille aktiivista yhteistoimintaa.
Kohtaamispaikka toimintaa on kehitetty MLL Uudenmaan piirin Perheitä kohtaamassa -hankkeessa sekä Keravan rahoittamassa Onnilassa että Vantaan rahoittamassa Hakunilan lasten ja perheiden yhteisötalolla ja toiminnasta on luotu kokemusten perusteella käsikirja yhdessä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeen kanssa.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lapsiperheiden avoimet kohtaamispaikat sijaitsevat eri puolilla hyvinvointialuettamme lähellä ihmisiä. Osa kohtaamispaikoista ovat Vantaan varhaiskasvatuksen ja siellä järjestettävän kerhotoiminnan toimintayksiköitä, joihin jalkautuvat eri toimijat. Osa kohtaamispaikoista ovat järjestövetoisia toimipisteitä, joiden rahoitus mahdollistuu kuntien puolelta. Ja yksi suurin toimipisteistämme on hyvinvointialueen toimipiste, jossa järjestö koordinoi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tuotetaan yhteistoiminnallisesti toimintaa yhteistoimijuuden ja yhteisjohtajuuden mallilla. Toimitilat ovat hyvin erilaisia; kerrostalojen yhteydessä, omana toimitilanaan tai esimerkiksi päiväkodin yhteydessä. Suurimmassa osassa toimintaympäristö mahdollistaa eri toimijoiden samanaikaisen läsnäolon ja jalkautumisen kohtaamispaikkaan, osassa toimipisteissä on mahdollisuus myös ryhmämuotoiselle toiminnalle.
verkostomaisen työskentelyn vahvistaminen, monitoimijuuden lisääminen, yhteiskehittämisen vahvistaminen ja lisääminen, osallisuuden lisääminen, perheille palvelut lähelle, perhekeskustoimintamallin kehittämisen osana, yhteistoimijuuden vahvistaminen perheiden palvelujen saannin edistämiseksi
Kohtaamispaikan toiminnan kohderyhmänä on alueen lapsiperheet. Käsikirjan kohderyhmänä ovat hyvinvontialueellamme työskentelevät lapsiperheiden avointen kohtaamispaikkojen toimijat, niin säännölliset kuin jalkautuvat järjestöt, seurakunnat, kunnan ja hyvinvointialueiden toimijat, vapaaehtoiset ja harjoittelujaksolla olevat opiskelijat. Tarjoamme toimintaamme ja palvelujamme kohderyhmien tarpeista lähtien osallistaen heitä ja heitä varten. Osallisuuden kautta asiakasymmärrys sekä lisääntyy että syvenee. Samalla palvelujen kohdentaminen asiakkaiden tarpeita vastaaviksi vahvistuu. Tämä johtaa oikea-aikaiseen palvelujen saatavuuden lisääntymiseen sekä osallisuuden kokemuksen vahvistumiseen. Keräämme säännöllisesti kaikissa toimipisteissämme kävijä- ja toimijapalautteita ja kohtaamispaikoissa on mahdollisuus antaa välitöntä palautetta sekä toiveita toiminnasta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
perheiden hyvinvoinnin lisääntyminen, palveluohjauksen oikea-aikaistuminen, työntekijöiden ja toimijoiden perehdytyksen tueksi ja työn hahmottamiseksi
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Koordinaatioryhmä hyväksyi kirjan käyttöönoton 18.9.2023. Kohtaamisen käsikirja otetaan käyttöön syksyn 2023 aikana kaikissa hyvinvointialueemme kohtaamispaikoissa. Kaikkien toimijoiden sitouttamisella on suuri merkitys käyttöönottoon sekä siihen, että toimimme yhteisesti sovittujen arvojen ja kyseisen toimintamallin mukaisesti. Käsikirjaa kehitetään yhdessä johdon, työntekijöiden, vapaaehtoisten ja toimintaan osallistuvien kävijöiden kanssa. Käyttöönottoa ja käsikirjan levittämistä varmistetaan erilaisten toimintarakenteiden avulla.
Toimintamallin ydinsisältö
Kohtaamisen käsikirja toimii perehdytyksen tukena tuottamaan toimijoille selkeän kuvan siitä, miten toimimme yhdessä kohtaamispaikoissa sekä minkälaisia toimintamalleja meillä on työn onnistumisen tueksi. Yhteisöllisyyden ja vertaistuen toteutuminen edellyttää kohtaamispaikoissa, että toiminnallamme luodaan edellytykset lasten, nuorten ja perheiden kohtaamiseen, kuulemiseen, kunnioitukseen ja osallisuuteen perustuvalle toimintakulttuurille. Käsikirjan avulla rakennamme toimijoiden välille aktiivista yhteistoimintaa.
Kohtaamispaikka toimintaa on kehitetty MLL Uudenmaan piirin Perheitä kohtaamassa -hankkeessa sekä Keravan rahoittamassa Onnilassa että Vantaan rahoittamassa Hakunilan lasten ja perheiden yhteisötalolla ja toiminnasta on luotu kokemusten perusteella käsikirja yhdessä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeen kanssa.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Tieto, jota kerättiin käsikirjaan koski paitsi arjen toimintaa ja ilmapiiriä, myös ammattilaisten ja kävijöiden kohtaamista, palveluiden kynnyksettömyyttä, tiloja sekä palveluita. Toimintatavalle luotiin yhteiset arvot, toimintamallit ja periaatteet, luotiin tavat toimia ja toiminnalle sekä tuettiin perheiden itsensä järjestämää toiminta, luotiin vapaaehtoisuuden mahdollisuuksia ja lisättiin tietoa. Yhteiskehittämisen eteen luotiin tilaa, aikoja, paikkoja ja selkeitä rakenteita, joilla saatiin käsikirjaan kootut asiat vietyä eteenpäin. Näitä pilotoitiin ja mallinnettiin Perheitä kohtaamassa hankeessa. Yhdessä koostettiin käsikirjan kokonaisuutta puheessa ja palautteessa, yhteisökokouksissa sekä työntekijöiden talokokouksissa / johtoryhmässä sekä koordinaatioryhmässä.
Aiheina oli esimerkiksi:
Kohtaamispaikkojen merkitys ja tavoite lapsiperheille
Arvomme
Kohtaaminen
Mentalisaatio
Kultturisensitiivisyys
Toimijana kohtaamispaikassa
Toimintaperiaatteemme
Toimijana kohtaamispaikassa -malli
Vertaistuen edistäminen
Yhteisöllisyys toiminnoissa
Alueellisten ilmiöiden ja tarpeiden tunnistaminen
Perheiden osallisuus ja toimijuus sekä niiden edistäminen
Lapsiystävällinen kunta –ohjelma
LIITE1 Turvallisempi tila
Tieto, jota saatiin yhteiskehittämällä koski paitsi arjen toimintaa ja ilmapiiriä, myös ammattilaisten ja kävijöiden kohtaamista, palveluiden kynnyksettömyyttä, tiloja ja palveluita. Perheiden kanssa luotiin suunnitelmia toiminnalle, tuettiin perheiden itse järjestämää toiminta, luotiin vapaaehtoisuuden mahdollisuuksia ja lisättiin tietoa. Yhteiskehittämisen päivien teemoina käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, jotka tulivat esiin esimerkiksi perheiden puheessa ja palautteessa, yhteisökokouksissa tai työntekijöiden talokokouksissa tai johtoryhmässä. Kehittämistilaisuuksista tuli paljon uusia ideoita ja toiveita. Työntekijät kuvasivat yhteiskehittämistä voimaannuttaksi kokemukseksi.
Käsikirjan toimivuudesta perehdytykseen tehdään arviointia tulevaisuudessa käyttöjäkokemukseen perustuen.
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Yhteistyöllä tehty toimintamalli sitouttaa paremmin yhdessä toimimiseen. Toteutimme käsikirjan toimintamallien ja materiaalien työstämisen vuosien 2020-2023 aikana. Yhteiskehittämisen päivät toteutettiin 3-4 tunnin työpajatyöskentelynä. Osa tapaamisista toteutettiin etäyhteydellä ja osa paikan päällä kohtaamispaikassa. Käsikirjan etenemistä käsiteltiin työntekijöiden Koivukylän avoimen kohtaamispaikan talokokouksissa, MLL:n Uudenmaan piirin Perhetalotoiminnan tiimissä sekä johtoryhmässä. Asiaa käsiteltiin myös perheiden kokouksissa.
Yhteiskehittämisessä opittua uutta ymmärrystä on tärkeää vahvistaa ja tiedottaa siitä. Kaikkia kohtaamispaikan kävijöitä ja sidosryhmää tiedotettiin eri vaiheista ja kehittämispäivän tuloksista sosiaalisen median kanavissa.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)