Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia. Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen. Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu vuosittain vastaanottamaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että vuonna 2020 kiintiöpakolaisia otettiin Suomeen vähintään 850. Tämän jälkeen määrä vaihtelee vuosittain 850 ja 1050 välillä. (www.intermin.fi)
Pakolaistaustaisilla on keskimäärin enemmän psyykkistä kuormaa ja mielenterveyongelmia kuin kantaväestöllä. Mikäli mielenterveyteen liittyviä haasteita ei tunnisteta ajoissa eikä hoitoon ohjausta tapahdu, ongelmat pitkittyvät ja vaikeutuvat. Psykiatristen oireiden ja sairauksien vaillinainen tunnistaminen voi estää turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten terveydenhuoltoon pääsyn ja estää asianmukaisen hoidon saamista (Castaneda ym 2018).
Lähde:
Castaneda , E, A, ym. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. Ohjaus 5/2018.
Kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastus Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tartuntatautilain (583/1986) 6 §:n nojalla ohjeita pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisystä (STM 2019, 11). Kunnat toteuttavat pakolaistaustaisten henkilöiden alkuterveystarkastuksen eri tavoin. Useimmissa kunnissa, jotka ovat tehneet sopimuksen valtion (TE-keskuksen, vuoden 2010 alusta ELY:n) kanssa pakolaisten vastaanotosta, on erillinen yleensä sosiaalitoimeen sijoitettu toimisto/yksikkö, joka vastaa maahanmuuttajien palveluista. Jatkuvan oleskeluluvan saaneille järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kuten muillekin kuntalaisille. (STM 2009, 14)
Alkuterveystarkastukselle ei ole olemassa valtakunnallista mallia. Näin ollen myös mielenterveysasioista kysytään alkuterveystarkastuksessa niin kuin ammattilainen katsoo kunkin henkilön kohdalla tarpeelliseksi kussakin tilanteessa. Pakolaisuuteen liittyy monia seikkoja, jotka voivat altistaa psyykkisten oireiden puhkeamiselle ja pahenemiselle (Castaneda ym 2018, 50). Kaikille kiintiöpakolaisille tarjotaan aina mahdollisuutta alkuhaastatteluun ja -terveystarkastukseen (THL:n www-sivut, www.THL.fi, 2019).