Ohjaus
Arjen sujuvuus on ohjaustyön lähtökohta. Yksi sosiaaliohjaaja ja ohjaaja tekevät jaksotyöaikaa, jolla saavutetaan mutkaton tavoitettavuus. Työvuorot ovat arkisin pääasiassa kello 10-18 ja viikonloppuisin kello 11-20 välillä. Nuorten tavoitettavuuden ja ohjaustyön onnistumisen perustana on nähty tärkeänä työskennellä riittävästi virkatyöajan ulkopuolella. Tapaamisten pääpaino on iltapäivissä. Nuoren elämässä asiat tapahtuvat nopeasti ja hyvällä tavoitettavuudella niihin voidaan reagoida oikea-aikaisesti. Tämä ennaltaehkäisee keskeisesti ongelmien kasaantumista. Toimintatapoja on laidasta laitaan kuten kaupassa käynti, rahankäytön ohjaus, urheilu, ruoanlaitto, kodista huolehtiminen, viranomaisasiointi ja yhteinen “hengaaminen”. Toimintaa järjestetään yksilötapaamisten lisäksi myös useamman nuoren ryhmässä. Ohjauksen tavoite on olla nuorelle arkisesti helposti lähestyttävä turvallinen aikuinen. Emme puhu matalan kynnyksen palvelusta, vaan tavoitteemme on olla kynnyksetön paikka.
Tuettu asuminen
Jälkihuollon asiakkaille omilleen muutto ja itsenäinen asuminen ovat isoja ja tärkeitä nivelvaiheita elämässä. Porvoon jälkihuollossa asumista tuetaan ohjauksen keinoin kolmella tasolla. Nuorella on mahdollisuus asua lyhyitä aikoja nuorten asumisentuen yksikössä soluasunnossa, jonka yhteydessä on sosiaaliohjaajan ja ohjaajan toimistotilat. Lisäksi jälkihuollolla on kaksi hajasijoitettua tukiasuntoa välivuokrattuna. Kaikilla jälkihuollon asiakkailla on mahdollisuus saada ohjausta ja tukea myös omaan asuntoon.
Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
Sosiaalityöntekijä toimii vastuutyöntekijänä kaikille erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Vastuutyönjako elää asiakkaiden tilanteiden mukaan. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaajat vastaavat sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen toteutumisesta, täydentävän- ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittelystä jälkihuollon asiakkaille, viranomaispäätöksistä, kuten tarvittavista tukipalvelupäätöksistä tai kuntouttavasta työtoiminnasta, sekä monialaisesta verkostotyöstä nuorten arjen kannalta merkittävien toimijoiden kanssa. Taloudellisen tuen myöntämisessä noudatetaan kaupungin laatimaa ohjeistusta ja samat kriteerit koskevat kaikkia jälkihuollon asiakkaita.
Työllistymispalvelut
Porvoon kaupunki on osana työllisyyden kuntakokeilua (2021-2022). Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaajat toimivat omavalmentajina jälkihuollon asiakkaille, jotka kuuluvat kuntakokeilun piiriin. Käytännössä tämä mahdollistaa sen, että jälkihuollon asiakkaat saavat saman palvelun kautta hoidettua sekä sosiaali- että työllistymispalveluiden alaiset asioinnit (mm. JTYP-lain ja kuntakokeilulain mukaiset palvelut).
Kehittämistyö
Keskitetty jälkihuolto sai oman kokonaisen tiiminsä vuonna 2021, jolloin tiimiin palkattiin toinen sosiaaliohjaaja ja oma sosiaalityöntekijä. Työmuotona keskitetty jälkihuolto ei ole tuore, mutta uuden tiimin myötä mahdollisuudet työn kehittämiselle ovat monimuotoisemmat. Työn raamit mahdollistavat toiminnan kehittämisen luovasti ja kokeilevasti. Pienen kokonsa takia jälkihuoltotiimin on mahdollista olla ketterä muutoksissa. Kaikki tekeminen lähtee asiakkaiden tarpeista ja asiakkaat huomioidaan arjen yhteistoiminnan lisäksi osana kehittämistiimiä. Nuorilta saadaan arjen tekemisen yhteydessä toiveita, palautetta ja ideoita liittyen heille tarjottavaan toimintaan.
Toimintaympäristö
Jälkihuollon käytössä on sosiaalitoimen tiloja ja tuetun asumisen yksikkö olohuoneineen. Toiminta sijoittuu paljolti myös toimistotilojen ulkopuolelle, nuorten koteihin ja kodin ulkopuoliseen tekemiseen ja harrastustiloihin. Ohjaajat ja sosiaaliohjaaja tekevät työtä nuorten kanssa virka-ajan ulkopuolella, joten tukea ja toimintaa on saatavilla myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Toimistotilana käytetty tuetun asumisen yksikkö Nuotta muodostaa ohjauksen pääpaikan. Nuotta sijaitsee Porvoon keskustan tuntumassa, joten saavutettavuus on hyvä. Tila on viihtyisä ja riittävän tilava, vaikka nuoria olisi enemmänkin paikalla. Keittiö mahdollistaa ruoanlaiton. Nuotalle on oma sisäänkäynti, joten paikalle tuleminen ei vaadi erityisiä toimenpiteitä. Voidaan sanoa, että ovi on auki aina kun paikalla on joku työntekijöistä. Samassa kiinteistössä toimii itä-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys sekä Porvoon Turvakoti. Erityisesti sosiaali- ja kriisipäivystyksen läheisyys on luotettava tuki tiukoissakin tilanteissa; päivystys työskentelee vuorokauden ympäri ja yhteistyö on sujuvaa.
Nuotalla on säännöllistä toimintaa toistaiseksi vähän, toimintaa pyritään kehittämään ja järjestämään tilanteen ja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tilanteet vaihtuvat melko nopeasti. Säännöllisenä toimintana on vuosien ajan ollut yhteisruokailu. Joka maanantai työntekijät laittavat ruoan ja halukkaat nuoret voivat tulla syömään. Pöydän ympärille kerääntyy viikoittain noin 3-10 nuorta, toisinaan enemmän. Nuoret voivat osallistua ruoanlaittoon halutessaan ja tapahtuma on luonteeltaan hyvin joustava ja rento. Samalla tilanne luo kohtauspaikan nuorille. Nuotasta voisi käyttää sanan varsinaisessa merkityksessä sanontaa “yhteinen olohuone”.
Sosiaalityöntekijä ja toinen sosiaaliohjaaja työskentelevät toisessa yksikössä, samoissa tiloissa muun lastensuojelun kanssa. Nuoria tavataan siellä tai Nuotan tiloissa. Fyysisesti eri paikoissa toimimisessa on hyvät ja huonot puolensa. Nuotan rooli on olla mahdollisimman rento ja kodinomainen paikka, mikä palvelee monissa tilanteissa. Perinteisille toimistotapaamisille on kuitenkin paikkansa ja lisäksi tilojen jakautuminen pitää kiinni yhteyden lapsi- ja perhepalveluihin, johon jälkihuoltotiimi kuuluu. Nuotan tilat ovat kaikkien jälkihuoltotyöntekijöiden käytettävissä.