Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Diabeteskeskus (RRP, P4, I1)

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Diabeteskeskus (RRP, P4, I1)

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen diabeteskeskus on vaativan diabeteksen hoitoon keskittyvä verkostomaisesti ja moniammatillisesti toimiva kokonaisuus.
 

Toimintamallin nimi
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Diabeteskeskus (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen diabeteskeskus on vaativan diabeteksen hoitoon keskittyvä verkostomaisesti ja moniammatillisesti toimiva kokonaisuus.
 

Toteutuspaikka
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tekijä

Ulla Kiviniemi

Luotu

Luotu

13.5.2024

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

16.11.2025
Ratkaisun perusidea

Tyypin 1 ja vaativaa tyypin 2 diabetesta sairastavien omahoidon tuki ja sairauden seuranta on laadukasta, vaikuttavaa, asiakaslähtöistä ja yhdenvertaista koko Oma Hämeen alueella. Diabeteskeskus on oma itsenäinen yksikkönsä, jonka palveluita tarjotaan kolmessa yksikössä Oma Hämeen suurimmilla paikkakunnilla. Diabeteskeskus yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten osaamisen. Ammattilaisilla on syvempi perehtyneisyys ja koulutus diabeteksen hoitoon.

Verkostoitumalla muiden toimijoiden, kuten terveydenhuollon tai esimerkiksi kolmannen sektorin ammattilaisten, kanssa luodaan toimivat yhteistyömallit potilaan tukemiseksi. 

Diabeteskeskus vastaa oman henkilökunnan koulutuksen lisäksi myös alueen diabeteskoulutuksesta sekä diabeteksen hoidon kehittämisestä. Lisäksi diabeteskeskus tukee asiantuntijaosaamisellaan perusterveydenhuollon  vastuulla olevaa tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisytyöltä sekä alkuvaiheen hoitoa.

Toimintaympäristö

Suomessa on lähes 500 000 diabetesta sairastavaa.  Oma Hämeessä vuonna 2024 diabetesta sairastavia oli noin 16 300. Diabeteksen esiintyvyys sekä ilmaantuvuus ovat hyvinvointialueellamme Suomen keskitasoa selvästi suuremmat. Diabetes on yksi nopeimmin yleistyviä sairauksia Suomessa sekä koko maailmassa. Tämä tekee diabeteksesta merkittävän kansansairauden. 

Diabetes voidaan karkeasti jakaa kahteen tyyppiin, tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen. Tyypin 1 diabetesta ei voi ennaltaehkäistä, kun taas tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Diabeteksen tyypistä riippumatta varhainen toteaminen, hyvä hoito ja komplikaatioiden estäminen ovat hoidon kulmakiviä. Tähän tarvitaan kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten panosta.

Diabeteksen hoito vaatii, diabetestyypistä huolimatta, sairastuneelta aktiivista omahoitoa. Diabetekseen sairastuminen saattaa vaikuttaa sairastuneen psykososiaaliseen ja sosioekonomiseen asemaan. Tämän vuoksi ammattitaitoinen ja moniammatillinen omahoidon- ja elämäntapaohjaus sekä jaksamisen tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä. 

Diabeteksen hoito on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosina. Uusien lääkkeiden ja diabeteksen hoitoa helpottavien laitteiden kehittyminen ei kuitenkaan ole tähän mennessä parantanut diabeteksen hoitotasapainoa riittävästi. Näillä uusilla hoitomuodoilla on kuitenkin ollut vaikutusta diabetesta sairastavan elämänlaatuun.  Tällä hetkellä on sekä käytössä että kehitteillä diabeteslaitteita, joiden avulla glukoositasapaino paranee merkittävästi diabetesta sairastavan omahoidon intensiivisyydestä riippumatta. 

Uudet laitteet ja lääkkeet voivat aiheuttaa sekä diabetesta sairastavalle että yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Potilaan kannalta lääkkeet eivät aina ole lääkekorvattavuuden piirissä. Yhteiskunnalle taas kustannuksia aiheuttavat diabetesta sairastavalle korvauksetta jaettavat tarvikkeet sekä uudet ja kalliit lääkkeet. 

Diabetes aiheuttaa monia lisäsairauksia, joiden estäminen tai puhkeamisen viivästyttäminen tuovat lisää terveitä elinvuosia ja lisäävät toimintakykyä.  Siis diabetesta sairastavalle elämänlaatua ja yhteiskunnalle säästöä. Diabeteksen hoitokustannusten osuus Suomessa on noin 15 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Vähintään kaksi kolmannesta menoista koostuu vältettävissä olevien, elämänlaatuun merkittävästi vaikuttavien komplikaatioiden hoidosta.  Uusien hoitomuotojen positiiviset vaikutukset, niin parempi terveys kuin rahalliset säästötkin, kuitenkin näkyvät yleensä vasta vuosien päästä. Tämä tekee talousekonomisesta ajattelusta haasteellista. 

Osaava, tutkittuun tietoon toimintansa perustava henkilöstö on ensiarvoisen tärkeä, jotta jokaiselle diabetesta sairastavalle saadaan yksilöllinen ja vaikuttava hoitomuoto sekä aktiivinen hoidon tuki. Vaativan diabeteksen hoidon keskittäminen tukee tätä. Kuitenkin myös perustason terveydenhuollon ammattilaisten rooli on tärkeä.

Lähde; THL Diabetesrekisteri, Käypä hoito, Sotkanet

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakkaita ovat

  • Tyypin 1 diabetesta sairastavat ja monipistoshoitoista/komplisoitunutta tyypin 2 diabetesta sairastavat.
  • Vaativan diabeteksen hoitoon osallistuvat ammattilaiset.
  • Myös Oma Hämeen muut ammattilaiset.
  • Laajemmin katsottuna asiakkaita voivat olla myös kolmannen sektorin toimijat (esim. diabetesyhdistykset) tai kuntien hyvinvointipalvelut (esim. liikuntatoimi) tai yksityiset toimijat (esim. apteekit tai hoivalaitokset). Tätä yhteistyötä on syytä jatkossa vahvistaa.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty

  • Asiakassegmentoinnilla kokemuksen pohjalta
    • miettimällä, millaisia motiiveja ja tarpeita potilailla on diabetesvastaanottojen antamien palvelujen käyttöön ja
    • pohdittu myös arjen ja elämänhallinnan vaikutusta diabeteskeskuksen palveluiden tarpeeseen.
  • Segmentointia muokataan asiakasymmärryksen kertymisen myötä.
  • Asiakasymmärrystä on kerätty havainnoimalla sekä Hämeenlinnan diabetesyhdistyksen työpajassa.
  • Vastaanotoilla käyneille potilaille on tehty Webropol-kysely.
  • Tulossa myös teemahaastatteluja. Teemat tarkentuvat Webropol-kyselyn tulosten myötä.
  • Asiakasosallistuja on mukana työpajoissa.
  • Henkilöstöä on osallistettu kehittämiseen työpajoissa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tärkeää on, että sekä suunnittelussa että toiminnan juurruttamisessa on mukana diabeteksen hoidon ammattilaisia, jotka ymmärtävät sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon  toimintatavat. Tarvitaan myös esihenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden vahva tuki ja resurssien ohjaaminen. Pilotointi on hyvä tapa järjestää yhteistä kouluttautumista ja keskustelua, jotta uskalletaan kokeilla ja kokeilun jälkeen tarvittaessa muuttaa toimintaa.

Tiedottaminen on tärkeää myös tulevan työyhteisön ulkopuolelle. Esimerkiksi potilaiden ohjautuminen hoidonporrastuksen mukaan tarvitsee vaikkapa digihoitajien, päivystysavun tai ensilinjapuheluihin vastaavien perehdyttämisen.

Hyvä asiakastiedottaminen ohjaa ottamaan yhteyttä ammattilaisiin mahdollisimman helposti. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Diabeteskeskus aloittaa toimintansa  1.1.2026.

  • Alueella on saatu yhtenäistettyä toimintamalleja. Ammattilaiset ovat osallistuneet valmisteluun hyvin ja keskustelua on syntynyt. Yhteistä suunnittelu- ja keskusteluaikaa olisi tarvittu enemmän.
  • Ryhmäytyminen on alkanut. Sitä haastaa henkilökunnan jakautuminen kolmeen pisteeseen sekä tutuista toimintatavoista luopuminen tai niiden muokkaaminen.  
  • Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio on vaatinut ja vaatii edelleen toimia (mm. toimintatavat, hoidon porrastus, potilastietojärjestelmän erot).
  • Hyvinvointialueella on menossa paljon uudistuksia, jotka ovat tulleet valmistelun aikana yllätyksenä ja myös diabeteskeskuksen suunnitelmia on pitänyt muuttaa.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Idean jalostaminen toimintamalliksi tarvitsee 

  • Työryhmän suunnittelemaan ja koordinoimaan prosessia.
  • Asiakasedustajia mukaan suunnitteluun sekä ja myös laajempia asiakaskyselyjä.
  • Tiedon diabeteskeskukseen tulevista ammattilaisista mahdollisimman aikaisin.
  • Esihenkilöiden nimeämisen mahdollisimman aikaisin.
  • Työryhmään mukaan viranhaltijoita, jotka ovat perillä koko hyvinvointialueen linjauksista, pysyvät päättämään tai viemään eteenpäin päätettäväksi valmistelussa eteen tulevia asioita.
  • Henkilöitä sekä perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta, jotta ymmärretään toiminnan, potilastietojärjestelmän tms. erot.
  • Säännölliset ja melko tiheät ammattilaisten tapaamiset. Ja potilastyössä oleville resurssia osallistua tapaamisiin.
  • Tiedottamista niin diabeteskeskuksen kuin muullekin hyvinvointialueen henkilöstölle sekä potilaille.
  • Kouluttamista sekä ammatillisen osaamisen että tarvittavien laitteiden, ohjelmistojen ja toimintatapojen omaksumiseen.
  • Kulttuurin muutosta jatkuvaan arviointiin ja sen myötä toimintatapojen parantamiseen.
  • Osaamista työyhteisön resilienssin tukemiseen jatkuvan muutoksen keskellä.
  • Yhteiset toimitilat.