Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Toiminta on lähtöisin Ahvenisjärven koulun maahanmuuttajanuorista itsestään, joilla oli haasteita yläkouluun sitoutumisessa. Koulunkäyntiin ja tavanomaisiin harrastuksiin liittyvä kiinnostus oli kateissa. Toimintamallin teoreettisena pohjana toimii Niko Torvisen opinnäytetyöhön Teatteritoiminnan kulttuurihyvinvointivaikutukset : nuorten vuorovaikutustaitojen vahvistaminen teatteritoiminnan keinoin (TAMK, 2022)
Toimintamallin avulla vastataan myös yhteisöllisen kasvatustyön tarpeisiin, jolla tuetaan koulurauhaa ja viihtyvyyttä myös muiden oppilaiden näkökulmasta. Toimintamallin avulla pyritään vähentämään väkivaltatilanteita ja muuta häiriökäyttäytymistä kouluyhteisössä. Nuorilla on kehitykselliseen ikäkauteen kuuluva voimakas tarve kuulua yhteisöön ja tulla hyväksytyksi, ja rap-yhteisö vastaa juuri tähän tarpeeseen ja samalla ehkäisee jengiytymistä ja siihen liittyviä haasteita.
Ryhmämuotoisen toiminnan tarkoituksena on vahvistaa nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja näin ennaltaehkäistä syrjäytymisen ilmiöitä. Hip hop -kulttuuri ja rap-musiikki oppimisaluistoina tarjoavat mahdollisuuden kehittää nuorten aktiivisuutta ja toimijuutta omassa kulttuuriympäristössään vaikuttamisessa, mikä edistää laajemminkin yhteiskuntaan integroitumista. Suomen kielellä toteutettava työpaja ja rap-lyriikoiden kuuntelu, analysointi ja kirjoittaminen vahvistavat myös osallistujien kielellisiä valmiuksia kuten luku- ja kirjoitustaitoja sekä itsensä ilmaisemisen taitoja. Näiden taitojen vahvistuminen vaikuttaa myönteisesti myös muuhun koulutyöhön sitoutumiseen, vähentää poissaoloja ja edistää näin peruskoulun loppuun saattamista.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamallin kehittämiseen ja saavuttettavuuteen on olennaisesti vaikuttanut rap-musiikin arvostuksen ja suosion kasvaminen viimeisen vuosikymmenen aikana. Rap-musiikin pedagogiset hyödyt sekä sovellusmahdollisuudet nuorisotyössä tunnistetaan aikaisempaan paremmin, mikä avaa uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia toimintamallin kehittämiseksi. Rap-musiikin tuominen osaksi jopa ammattiin johtavaa koulutusta, kuten Jyväskylän koulutuskuntayhtämä Gradian musiikon ammattitutkinnossa on tehty, lisää tämän uskottavuutta niin päättäjien kuin rahoittajienkin silmissä. Myös lisääntynyt tutkimustieto rap-musiikin erilaisista sovellusmahdollisuuksista edistää uudenlaisten toimintamuotojen kehitystyötä.
Huoli suomalaisten nuorten, etenkin poikien heikentyneestä lukutaidosta ja kielellisistä valmiuksista on
saanut koulut ja kolmannen sektorin toimijat etsimään uusia välineitä ja menetelmiä, joiden avulla nuoret
saataisiin kiinnostumaan kielen oppimisesta. Lukutaidon heikentymisen ohella myös maahanmuuttajien
kasvanut määrä on asettanut paineita löytää lisää keinoja kotoutumisen ja kielen oppimisen tueksi. Rap-musiikin hyödyntäminen menetelmänä voi omalta osaltaan vastata näihin haasteisiin. Rap-musiikki on tällä hetkellä suosituin musiikkityyli nuorten parissa, minkä vuoksi se herättää paljon kiinnostusta nuorista. Lisäksi rap on kulttuuri-ilmiönä maailman laajuinen ja siten myös helposti lähestyttävissä muista kuin suomalaisesta kulttuuritaustasta tuleville nuorille.
Mediassa on viime vuosina nostettu runsaasti esiin nuorten etenkin jengimuotoinen rikollisuus. Vaikka rap-musiikkia hyödynnetäänkin tällä hetkellä esimerkiksi rikollisten kuntouttamisessa, on tarve Kaikki messis -toimintamallin kaltaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan todennäköisesti lisääntymässä tulevaisuudessa. Nuorilla on kehitykselliseen ikäkauteen kuuluva voimakas tarve kuulua yhteisöön ja tulla hyväksytyksi, ja rap-yhteisö vastaa juuri tähän tarpeeseen ja samalla ehkäisee jengiytymistä ja siihen liittyviä haasteita.
Yhteisöllinen kasvatustyö yläkoululaisten parissa tarvitsee uusia, vaikuttavia keinoja ja sosiaalialan erityisosaamisella voidaan osaltaan vastata näihin tarpeisiin perusopetuksen kontekstissa. Toimintamalli vahvistaa sekä oppilaiden että koulun henkilökunnan hyvinvointia. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta on tärkeää, että nuoret saavat peruskoulun päätökseen.
Toimintaan osallistuvat ovat syrjäytymisvaarassa olevia maahanmuuttajanuoria, jotka on poimittu kouluyhteisön sisältä etsivän työn menetelmillä. Ahvenisjärven koululla on pitkä perinne maahanmuuttajatyössä ja kulttuurien välisessä työssä. Rap ja musiikintuotanto on juuri se motivoiva seikka, joka on saanut nuoret osallistumaan ja sitoutumaan. Toiminnan painopiste on tavoitteellisessa yhteisöllisessä kasvatustyössä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- toimintaan osallistuvien oppilaiden keskeiset elämäntaidot vahvistuvat: tunne- ja vuorovaikutustaidot, ilmaisutaidot, ajattelu- ja resielienssitaidot / psykologinen joustavuus - identiteetti ja itsetunto vahvistuvat
- toimintaan osallistuvien oppilaiden turvan tunne vahvistuu, he kokevat tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi, kokevat voivansa vaikuttaa asioihinsa ja yhteisöönsä, kokevat osallisuuden ja yhteisöllisyyden myönteisiä vaikutuksia; heidän sosiaalinen pääomansa vahvistuu
- koulunkäynnin näkökulmasta osallistujien poissaolot vähenevät, kielitaito kehittyy, koulunkäyntiin sitoutuminen vahvistuu
- yhteisön tasolla turvallisuus ja hyvinvointi kouluyhteisössä vahvistuu, jengiytymistä kyetään ennaltaehkäisemään
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutosta mitataan prosessiarvioinnin sekä vaikutustutkimuksen keinoin, menetelminä mm. palautteen ja kokemusten kerääminen toimintaan osallistuvilta oppilailta sekä verkostoilta, lisäksi poissaolot, koulumenestys sekä peruskoulun päättäminen toimivat mittareina
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Rap -työpaja aloitettiin Ahvenisjärven koululla vuonna 2020. Positiivisten vaikutusten seurauksena toimintaa on tavoitteena laajentaa muihinkin kouluihin, oppilaitoksiin ja yhteisöihin, joissa nuoret kokoontuvat. Myös oppivelvollisuusiän pidentäminen on toiminut kimmokkeena kehitystyölle, jolla lisätään keinovalikoimaa nuorten peruskoulun loppuun saamiseksi.
Toiminnan takana on moniammatillinen yhteisö, jolla on halu kehittää yhteiskunnallisesti vaikuttavaa nuorten hyvinvointia lisäävää toimintaa.
Jatkorahoituksesta neuvotellaan parhaillaan (mm. valtionosuudet, ESR-hankerahoitus, lukukausimaksut).
Toimintaa ollaan laajentamassa tuvaan, toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön.
