Järjestöyhdyshenkilö on kunnan työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu kunnassa toimivien järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Kunnan järjestöyhdyshenkilön tarkoituksena on tukea kunnan ja yhdistyksien välistä yhteistyötä eri tavoin.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kunnan järjestöyhdyshenkilön tarkoituksena on tukea kunnan ja yhdistyksien välistä yhteistyötä eri tavoin.
1. Järjestöyhdyshenkilötarpeen tunnistaminen kunnassa
Kunnassa käydään järjestöjen kanssa keskustelu siitä, onko kunnassa tarvetta nimetylle järjestöyhdyshenkilölle tai -henkilöille. Mikäli tarve järjestöyhdyshenkilön nimeämiseksi löytyy, sovitaan järjestöjen ja kunnan edustajan/edustajien kanssa siitä, miten asiassa edetään.
2. Järjestöyhdyshenkilön tehtävät osana kunnan virkamiehen työtä
Kunnan järjestöyhdyshenkilönä voi toimia esim. hyvinvointikoordinaattori, vapaa-ajanohjaaja, nuorisotyöntekijä, kulttuurituottaja, yhteisö-tai kyläasiamies tai sivistys- ja kulttuurijohtaja. Tärkeintä on, että järjestöyhteistyö on luonteva osa henkilön työnkuvaa ja hän on myös itse kiinnostunut tehtävästä. Kunnassa päätetään siitä, mitä tehtäviä järjestöyhdyshenkilön toimenkuvaan kuuluu ja paljonko tehtävään voi käyttää työaikaa. Tehtävät kirjataan työnkuvaan ja määritellään työaika, joka on mahdollista käyttää tehtävän suorittamiseen. Järjestöyhdyshenkilön tehtävistä osa, esim. järjestöavustusten käsittely tai järjestöjen tilavaraukset, voi sijoittua myös jonkin toisen virkamiehen tehtävänkuvaan.
3. Järjestöyhdyshenkilö järjestöasioiden esillä pitäjänä kunnassa
Järjestöyhdyshenkilön tehtävänä on pitää järjestöjen asioita aktiivisesti esillä kunnassa. Järjestöyhdyshenkilö voi huolehtia mm. siitä, että erilaisissa kunnan työryhmissä (mm. HYTE ja LAPE) on järjestöedustus, järjestöt ovat mukana kunnan strategiatyössä, järjestöt ovat mukana hyvinvointisuunnitelmien – ja kertomuksien työstämisessä, järjestöt ovat mukana järjestöavustusten ja tilojen uudistamisprosesseissa ja järjestötoiminnasta tiedotetaan kunnan viestintäkanavissa.
4. Järjestöyhdyshenkilö järjestöjen keskinäisen sekä kunnan ja järjestöjen välisen yhteistyön edistäjänä
Järjestöyhdyshenkilö pitää yhteyttä kunnassa toimiviin järjestöihin ja tuo järjestöjen viestejä kunnalle. Hän toimii järjestöjen yhteyshenkilönä kunnan järjestöasioihin liittyen. Järjestöyhdyshenkilön tehtävänä on kaikille järjestöille suunnattujen yhdistysiltojen järjestäminen. Lisäksi hän huolehtii siitä, että järjestöjä kutsutaan tarpeen mukaan koolle esim. toimialoittain. Yhdistysilloissa käsitellään kunnan vuosikellon mukaisesti esim. hyvinvointikertomusta ja järjestöavustuksia. Järjestöyhdyshenkilö kehittää kunta-järjestöyhteistyötä yhdessä järjestöjen kanssa. Yhteistyössä voidaan uudistaa mm. järjestöavustusten kriteerejä tai tilavarausten ohjeistuksia. Järjestöyhteistyön periaatteet ja toteuttamistavat voidaan yhdessä kirjata esim. yhteistyöasiakirjan muotoon. Järjestöyhdyshenkilön tukena kehittämistyössä voi olla koulutettu vapaaehtoinen yhdistysagentti.
5. Järjestöyhdyshenkilön yhteistyö muiden kuntien järjestöyhdyshenkilöiden kanssa
Kuntien järjestöyhdyshenkilöille olisi maakunnittain hyvä järjestää yhteisiä tapaamisia. Tapaamisten järjestäjänä voi toimia esim. maakunnan järjestöyhdyshenkilö tai jokin maakunnallinen järjestötoimija tai hanke. Tapaamisia olisi hyvä olla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisten tarkoituksena on kuulla muiden kuntien hyvistä käytänteistä kunta-järjestöyhteistyöhön liittyen, lisätä yhteistyötä kuntien järjestöyhdyshenkilöiden välillä sekä edistää yhteistyön avulla järjestöystävällisen kunnan ja maakunnan toteutumista.
6. Järjestöyhdyshenkilön yhteistyö vapaaehtoisten yhdistysagenttien kanssa
Mikäli maakunnan kunnissa toimii myös koulutettuja vapaaehtoisia yhdistysagentteja, kuntien järjestöyhdyshenkilöt ja yhdistysagentit olisi hyvä kutsua yhteisiin tapaamisiin säännöllisesti. Tapaamisten järjestäjänä voi toimia esim. maakunnan järjestöyhdyshenkilö tai jokin maakunnallinen järjestötoimija tai hanke. Tapaamisia olisi hyvä olla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisten tarkoituksena on lisätä kuntien virkamiesten ymmärrystä järjestötoiminnasta, vapaaehtoisten ymmärrystä kunnan toiminnasta sekä levittää hyviä yhteistyökäytäntöjä kuntien välillä.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.