Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta hyvinvointialueille on merkittävä muutos sosiaali- ja terveys (sote) -järjestöille. Sote-palvelut järjestävät kunnat ovat olleet sote-järjestöjen tärkeitä kumppaneita ja rahoittajia mutta toimintaedellytyksiensä turvaamiseksi järjestöjen on muutostilanteessa luotava uusia kumppanuuksia hyvinvointialueiden kanssa.
Järjestöjen ja sote-järjestäjän välinen yhteistyö on keino selkeyttää järjestöjen roolia hyvinvointialueilla ja varmistaa, että sote-palveluita tukeva järjestölähtöinen toiminta nivoutuu osaksi palveluketjuja. Jotta järjestöjen asiantuntijuus ja näkemykset tulisivat hyödynnettyä sote-palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä, hyvinvointialueiden on tehtävä järjestöyhteistyötä jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Hyvinvointialueilla onkin velvollisuus osallistaa järjestöt Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeisiinsa. Uudenmaalla ja sen tulevilla hyvinvointialueilla ei kuitenkaan ole vielä vakiintuneita järjestöyhteistyön rakenteita ja siksi yhteistyö alueen laajan ja monimuotoisen järjestökentän kanssa on haastavaa.
Järjestöt ovat halukkaita kehittämään järjestöyhteistyön rakenteita yhdessä julkisen sektorin ja tuomaan esiin sote-palveluita ja hyvinvointia ja terveyttä edistävää (hyte-) toimintaa koskevia näkökulmiaan. Varmistaakseen, että niiden näkemyksen tulevat huomioiduksi jo sote-palveluiden ja hyte-toiminnan suunnitteluvaiheessa, sote-järjestöt tekevät aktiivista vaikuttamistyötä. Järjestöjen vaikuttamistyö on tehokkainta silloin kun järjestöt tekevät sitä yhdessä. Järjestösektorirajat ylittävän järjestöjen vaikuttajaverkoston välityksellä järjestöt pyrkivät yhteiseen kannanmuodostukseen ja oikea-aikaiseen ja tulokselliseen vaikuttamistyöhön.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tätä edistää järjestöjen sote-palveluita tukevan, pitkälti ennaltaehkäisyyn painottuva toiminnan nivominen osaksi sekä hyvinvointialueiden sote-palveluketjuja että kunnissa tehtävää hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä.
Järjestöjen tarjoaman tuen saaminen osaksi sote-palveluketjuja edellyttää järjestöjen ja sote-järjestäjän yhteistyötä ja kumppanuutta jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Tulevilla hyvinvointialueille ei välttämättä ole tähän valmiita rakenteita ja toimintamalleja. Myös hyvinvointialueen rooli järjestölähtöisen auttamistoiminnan mahdollisena rahoittajina on ratkaisematta.
Julkinen sektori
Järjestösektorirajat ylittävän järjestöjen vaikuttajaverkoston toiminnan ensimmäisenä kohderyhmänä on julkinen sektori. Vaikuttajaverkosto saattaa järjestöjen näkökulmat ja asiantuntijuuden kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietoon ja hyödynnettäväksi. Se pyrkii vaikuttamaan sote-uudistuksen valmisteluun sekä järjestötoimintaa koskevaan päätöksentekoon siten, että järjestölähtöinen, julkisia sote-palveluita tukeva ja hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on mahdollista myös tulevaisuudessa.
Vaikuttajaverkosto selvitti toimintansa kannalta keskeiset toimijat. Näitä ovat muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat maakunnassa ja tulevilla hyvinvointialueilla sekä selvityshenkilöt ministeriöissä. Muita verkostolle keskeisiä toimijoita ovat kuntien sote-palveluista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä järjestöavustuksista vastaavat sekä poliittiset päättäjät. Vaikuttamisen kohteisiin luotiin yhteistyösuhteita ja heitä otettiin mukaan verkoston työhön. Tämä lisäsi verkoston vaikuttamistyön onnistumista.
Järjestöt
Vaikuttajaverkoston toinen kohderyhmä on järjestöt ja niistä etenkin sote-järjestöt. Verkosto kokoaa järjestökenttää yhteen, jotta järjestöt voivat muodostaa kustakin käsittelemästään asiasta yhteisen kannan ja tehdä yhdessä vaikuttamistyötä tehokkaasti.
Kun järjestökenttä on erittäin suuri ja monimuotoinen kuten Uudellamaalla, kaikilla järjestöillä ei ole mahdollisuuksia tai kiinnostusta osallistua aktiivisesti vaikuttajaverkoston toimintaan. Verkosto viestii avoimesti ja tekee kyselyitä ja järjestää kommentointikierroksia pyrkien kartoittamaan järjestöjen näkemykset mahdollisimman laajasti.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkoston toiminta vaatii koordinointia. Koordinaattorin on tunnettava alueen järjestökenttä ja viestittävä sille aktiivisesti verkoston toiminnasta.
- Verkostolla on oltava mandaatti edustaa järjestökenttää. Sen voi saavuttaa avoimuudella: kaikki järjestöt voivat halutessaan liittyä verkostoon, verkoston toiminnasta viestitään laajasti ja säännöllisesti, kaikilla järjestöillä on mahdollisuus esittää kantansa esimerkiksi kyselyiden tai kommentointikierrosten kautta.
- Järjestöt ovat verkostossa tasavertaisia. Näin moninaisen järjestökentän erilaiset äänet saadaan kuuluviin. On pyrittävä luomaan arvostava ja kuunteleva ilmapiiri, jolloin heikoimmatkin signaalit saadaan esiin.
- Toiminnan pitää lähteä järjestöjen tarpeista, jolloin järjestöillä on motivaatio ja tahtotila toimia ja vaikuttaa yhdessä ja tavoitella muutosta.
- Verkosto muodostaa agendansa avoimen keskustelun kautta ja päättää tavoitteistaan toimenpiteistään yhdessä.
- Verkoston toimintaan osallistuvien on koettava sen toimintatavat tarkoituksenmukaisiksi ja tuloksellisiksi. Toimintatapoja pitää olla myös valmis muokkaamaan.
- Toiminnan kohde on tunnettava hyvin, jotta oikeanlaista vaikuttamistyötä osataan tehdä oikeaan aikaan. Tämä edellyttää aktiivista suhteiden ylläpitoa ja kykyä osoittaa, että verkosto edustaa merkittävää osaa järjestökentästä.
- Kun verkoston toiminnasta saadaan tuloksia, ne ja niiden tuottama hyöty on tehtävä näkyväksi.
- Kaikki verkoston tuotokset on oltava saatavilla ja vapaasti hyödynnettävissä.
