Yhdistykset ja järjestöt ovat useimmiten syntyneet joukon motivoituneiden, intohimoisten, muutosagenttien ajatuksista, jolloin yhdistyksen tai järjestön lopettaminen voi tuntua niiden perustajista siltä, että luopuu jostain äärettömän kallisarvoisesta. Järjestöjen on tehtävä kuitenkin tehtävä oman toiminnan "kuntotarkastukset, remontit ja purut" itse. Propellipäät halusivat herätellä järjestötoimijoita miettimään sitä, miten voidaan uudelleen muotoilla järjestötoimintaa ja tehdä jopa kokonaisten järjestöjen purkamisesta jotain arvokasta. Järjestöjen ja yhdistysten työ voi joskus sopia jonkin muun toimijan toimenpiteisiin, jolloin oman järjestön tai yhdistyksen ylläpitäminen ei enää ole välttämättä tarpeen. Järjestöräjäytyksessä järjestöjen ja yhdistysten purkamista tarkasteltiin kahdesta eri näkökulmasta: 1. järjestöjen "remontointiin" liittyviä yleisiä asioita tarkastelemalla, joita korjaamalla voidaan muuttaa järjestökulttuuria kokeilevaksi ja edistää tarvittavia muutoksia kokeilujen avulla ja 2. yhden järjestön kokeilevaa purkuprosessia tukemalla.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Suomessa on n. 100 000 rekisteröityä yhdistystä, joista noin 70 000 on aktiivista. Toisin sanoen Suomessa on 30 000 rekisteröityä yhdistystä tai järjestöä, joilla ei ole aktiivista toimintaa. Yhdistysten lopettamiseen liittyy monenlaisia haasteita. Se voi tuntua byrokraattiselta ja hallinnollisesti hankalalta prosessina. Toisaalta tärkeän aiheen ympärille kootun yhteisön purkaminen sekä ajatus siitä, että toiminta, joka on koettu tärkeäksi, häviää, voivat tuntua kipeiltä. Yhdistysten tai järjestöjen lopettamiseen ei ole myöskään tarjolla erityistä tukea. Sen sijaan järjestötoiminnan eteenpäin kehittämiseen on tarjolla erilaisia järjestökiihdyttämöjä yms., jotka auttavat passiivisiakin yhdistyksiä jatkamaan. Monia yhteiskunnallisia muutoksia voi edistää myös yhdistykseksi rekisteröitymättä. Kasvussa oleva vapaamuotoinen, yhteiskunnallinen liikehdintä, joka kasvaa mm. somessa, haastaa järjestöjä ja yhdistyksiä miettimään uudestaan omia roolejaan. Järjestöräjäytys toimii mahdollisuutena pohtia tätä. Konseptin taustalla on ajatus: "Vähemmän parempia yhdistyksiä on enemmän".
Toiminnan tärkeimpiä asiakkaita olivat järjestötoimijat, joilla on tarve päästä puhumaan ja jakamaan ajatuksia esteistä, jotka koetaan olevan luovan tekemisen ja kokeilukulttuurin tiellä sekä tarve luoda konkreettisia ideoita näiden esteiden purkamiseksi.
Myös Synergan hallituksen jäsenet olivat tärkeä ihmisryhmä, joiden tarpeisiin kehitystyössä vastattiin. Heillä oli tarve tarkastella oman järjestönsä toimintaa ja tarvittaessa purkaa järjestö tavalla, joka edistäisi hallitusten jäsentenkin omaa hyvinvointia ja auttaisi käsittelemään kipeältäkin tuntuvaa oman järjestön purkua. Prosessissa korostui tarve mahdollisuuteen muistella kaikkea hyvää, mitä järjestö oli elämäntaipaleellaan saanut aikaan. Sen lisäksi, että järjestön toiminnan koettiin voivan jatkua muissa rakenteissa paremmin, järjestön hallinnon kulut olivat kasvaneet tarpeettoman suuriksi, jolloin yhdistystä ei kannattanut myöskään taloudellisesti enää pitää pystyssä.
Prosessi perustui systemaattiseen yhteiskehittämiseen, jossa oli mukana erilaisia järjestökehittäjiä sekä erityisesti Synerga ry:n hallituksen jäseniä sekä kokemusasiantuntijoita, joita toimintaan liittyy.
Yleinen muutos, jota toiminnalla tavoiteltiin, oli helpottaa yhdistyksen muotoiluun tai purkamiseen liittyvää päätöksentekoa.
Muutokset, joita järjestö edisti, siirrettiin toisaalle. Hallituksen jäsenet Markus, Sami ja Kari loivat ensimmäisen kansalaisaloitteen kilpailuttamisen vastustamisesta, jonka työkaluna oli henkilökohtainen budjetointi. Kilpailulainsäädäntö rajoitti itsemääräämisoikeusta, joten siihen haluttiin lailla muutos. Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen vietiin eduskuntaan "Ei myytävänä" - kampanjana, jonka edistämistä nykyään valtio rahoittaa. Yhdistyksen järjestämä vapaa-ajan toimintaa ja perhelähtöistä toimintaa järjestetään nykyään mm. Helsingin kaupungin toimesta. Järjestöräjäytys antoi mahdollisuuden viedä toimintaa uusiin rakenteisiin.
Tietoa kerättiin välittömästi yhteiskehittämispajojen jälkeen sekä Synergan purkamiseen liittyviä henkilöitä haastattelemalla.
Räjäytystyöpajaan ja Synerga ry:n räjäyttämiseen osallistuneet kehitysvammaiset henkilöt luonnehtivat kokeilun tuloksia: “Luopuminen oli helpompaa kun se räjäytettiin. Jos ei räjäytetä, ei tule tilaa uusille ideoille.” “Teki itselle, ajatuksille ja hyvinvoinnille hyvää.” Voi sanoa, että räjäytystyöpaja on asteikolla 1 - 10 selkeä 10!” “Se on edistänyt minun hyvinvointiani, minä sain olla uudessa paikassa, Espoossa räjäytystyömaalla.” “Synergan lopettaminen ja räjäyttäminen tekee mahdolliseksi sen että kuulunut enää elämään ja olivat turhanpäiväiset asiat jäivät räjäytystyömaalle. Suosittelen tätä järjestön räjäyttämistä myös muille! Jos ei pidä jostain asioista, niin ne voi räjäyttää turhat asiat taivaan tuuliin. Se on aivan mahtavaa!” “On voinut surra ja iloita yhdessä. Nyt jaksaa vähän paremmin.” “Opin räjäytystyöpajan aikana, että vanhan poistaja tulee olla vastuuntuntoinen henkilö. Kun poistetaan sellaista mistä ei ole enää hyötyä niin silloin tulee tilalle uutta. Kannattaa myös kerrata mitä on räjäytystyöpajassa oppinut, niin siitäkin voi oppia.”