Sote-maakuntauudistuksessa parannetaan ihmisten peruspalveluja. Painopiste on perustasolla sekä ehkäisevässä ja ennakoivassa työssä. Uudituksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Palvelujen järjestäminen on julkisen toimijan vastuulla, mutta 3. sektori täydentää niitä.
Etelä-Savossa ikääntyneen väestön suuri määrä kuormittaa terveydenhuollon kapasiteettia. Mikäli ihmiset eivät pääse perustason palveluihin, he hakeutuvat hoitoon sairaalan päivystyksen kautta. Hoitoon hakeutuvat voivat olla monisairaita. Viivästynyt hoitoonpääsy voi tarkoittaa myös sitä, että ihmiset ovat aiempaa huonommassa kunnossa ja hoito pitkittyy, mikä osaltaan nostaa terveydenhuollon kustannuksia.
Järjestöt tulisi saada näkyvämmin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopolkuihin. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelut sekä ennakoiva tuki voi estää tai viivästyttää terveydenhuollon palveluihin joutumista. Järjestöjen kautta saatava vertaistuki on korvaamatonta sairastumisen aikana sekä sairaudesta toipumisen yhteydessä. Järjestöillä on myös merkittävä rooli sosiaalisessa hyvinvoinnissa, esim. yksinäisyyden ehkäisyssä ja asiointiavussa.
Korona-pandemia nosti esille useita uusia ryhmiä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa poikkeusolojen kaltaisessa tilanteessa. Järjestöjen toiminta tulisi olla kaikkien niiden sote-ammattilaisten tietoisuudessa, jotka tekevät työtä lähellä ihmistä.
Asiakkaan/kuntalaisen kannalta lähtökohtana on kokonaisvaltainen palvelu tai hoito ennalta ehkäisystä jälkihoitoon.
Ammattilaiset tunnistavat alueella toimivien yhdistysten toiminnan ja palvelut sekä verkostoitumisen hyödyt.
Organisaatio tunnistaa yhdistysten taloudellisen merkityksen/arvon sekä niillä olevan hyvinvointipääoman.
Yhdistysten kannalta on tärkeää toiminnan näkyväksi tekeminen sekä verkostoituminen ammattilaisten ja muiden yhdistysten kanssa.
Kohde- ja asiakasryhmät ovat:
1. Essotessa asiakkaan/potilaan hoitoon osallistuva tai asiakasta/potilasta hoitoon tai jatkohoitoon ohjaava työntekijä. Hän on joko lääkäri, hoitaja tai muu asiantuntija. Henkilökunta osallistuu asiantuntijaluennoille sekä käy keskusteluja esittelypisteillä yhdistysten edustajien kanssa.
2. Essoten alueella toimivat sote-yhdistykset (esim. päihde-, vammais-, omais-, mielenterveys- ja päihdeyhdistykset). Yhdistyksiä pyydetään mukaan ja hyvin ovat osallistuneetkin, mm. asettautuminen esittelypisteille sekä toiminnasta ja palveluista kertominen.
3. Ihmiset, jotka ovat kohdanneet oman tai läheisensä sairastumisen. Heille tarjotaan tietoa yhdistysten toiminnasta ja palveluista.
Saadun palautteen perusteella ihmiset kaipaavat tilaisuuksia, fyysistä kontaktia face to face sekä vuorovaikutteisuutta.
