Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhtenä tavoitteena on terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden yhtenäistäminen. Se vaatii paitsi resurssien ja palvelun järjestämisen tapojen yhtenäistämistä, myös mielenterveystyön sisällöllistä kehittämistä. Ensin on kuitenkin tunnistettava ja päätettävä, miten hyvinvointialueella halutaan vastata lasten ja nuorten mielenterveystarpeisiin.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos sekä Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelevat:
- Lasten ja nuorten mielenterveystyölle nimetään moniammatilliset, riittävästi resursoidut työryhmät.
- Ikärajat lasten palveluihin olisivat 0–12 vuotta ja nuorten palveluihin 13–24 vuotta. Siirtymien palveluista toiseen hyvä tapahtua joustavasti ikätasoista arviota tehden. Huomioitavaa on myös yläikärajan nostaminen 18 vuodesta 24 ikävuoteen.
- Päihde- ja riippuvuushoidot integroidaan monialaisiin työryhmiin.
- Perusterveydenhuollon lasten ja nuorten mielenterveystyöryhmän tehtävänä on lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoitamisen, kouluihin ja oppilaitoksiin jalkautumisen, perustason hoidon koordinaation sekä tuen antamisen opiskeluterveydenhuollossa tehtävälle mielenterveystyölle.
- Erikoissairaanhoidon kanssa sovitaan konsultaatiorakenteet tukemaan perustason toimintaa ja varmistamaan oikea-aikaista hoitoon pääsyä erikoissairaanhoitoon.
- Lisätään verkostomaista yhteistyötä palveluiden yhteensovittamisessa perhekeskusverkoston, sote-palveluiden, kunnan ja kolmannen sektorin kanssa siten, että vastuutaho on selkeästi nimettynä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa (2023) ja sote-palvelustrategiassa linjataan hyvinvointialueen toiminnan periaatteita muun muassa seuraavasti:
- Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita vahvistetaan.
- Toimintaa ohjaa toimiva hoidon porrastus.
- Palvelua tuotetaan matalalla kynnyksellä ja yhden yhteydenoton periaatteella.
- Hoidon jatkuvuus turvataan.
- Asiakaskokemusta hyödynnetään.
Kohdatuksi tuleminen on lähtökohta kaikelle nuorten kanssa tehtävälle työlle, ja parhaimmillaan se lisää myös työntekijälle työn merkityksellisyyden tunnetta. Kun kohtaava työote ja monialainen työskentely on yhteen toimivaa, nuorelle pääsee syntymään luottamus palvelujärjestelmään ja hän haluaa kiinnittyä palveluihin. Tällainen työote lisää myös työntekijöiden
tyytyväisyyttä ja sitoutumista työhön heidän saadessaan kokemusta siitä, ettei kaikkea tarvitse tehdä tai osata yksin. Tällä tuodaan lisäksi taloudellista säästöä, kun nuorten avun saanti ja ongelmat eivät pääse komplisoitumaan.
Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on luoda toimintatapa, joka mahdollistaa nuorten hoitoon pääsyn oikea-aikaisesti ja oikeantasoisesti hoidon porrastus huomioiden. Jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat tarjoavat tiivistä, tavoitteellista ja näyttöön perustuvaa määrämittaista hoitoa. Toiminnalla pyritään välttämään palveluiden ketjutusta ja poislähettämisen kulttuuria. Määrämittaisen hoitojaksojen vuoksi potilasvirta pysyy tasaisena. Oikein kohdennettu hoito voi ehkäistä vakavien mielenterveyshäiriöiden syntymistä ja näin ollen vähennetään potilaiden ohjautumista erikoissairaanhoitoon, jolloin tulee huomioiduksi asiakasnäkökulman lisäksi myös organisaation näkökulma.
Ammattilaisten kesken tehtävä yhteistyö on konsultaatiota ja verkostoitumista. Tiivis yhteistyö lisää eri ammattiryhmien psykiatrista osaamista ja hoidonporrastuksella selkeytetään ammattilaisten työnkuvaa.
Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti on huomioitavaa, että tarjoamalla oikein kohdennettua hoitoa nuoret pääsevät hoitoon hoitotakuun määrittämässä aikarajassa heidän omassa toimintaympäristössään. Hoidon toteutuminen nuoren arjen toimintaympäristössä sitouttaa nuoren hoitokäynteihin. Nuorelle ei tule poissaoloja koulusta eikä vanhemmille poissaoloa töistä hoitoon kyyditsemisen vuoksi, kun jalkautuvaa palvelua tarjotaan hyvinvointialueen ns. viheralueilla.
Lisäksi pyritään kehittämään ja lisäämään perustasonpäihdetyön osaamista. On suunniteltu päihderyhmä toteutus yhdessä palveluntuottajien kanssa, ja tavoitteena on pilotoida ryhmän toiminta hankkeen aikana.
Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien asiakkaita ovat hankkeeseen mukaan valittujen oppilaitosten yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat, joilla on pitkittyneitä lieviä tai keskivaikeita mielenterveyden- ja/tai päihdeongelmia. Arvioinnin jälkeen nuorten hoitokäynnit toteutuvat oppilaitoksessa tai muussa osoitetussa tilassa. Yksilöllisesti laadittu hoitosuunnitelma yhdessä nuoren kanssa lisää asiakasosallisuutta.
Asiakasymmärrystä on kerätty Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeen aikana nuorilta. Asiakaspalautteen säännöllisellä keräämisellä vahvistuu tieto siitä, että nuoret ovat saaneet apua sitä tarvitessaan.
Siirrettävässä toimintamallissa on pyritty nostamaan asiakas toiminnan keskiöön ja suunnittelemaan toiminta asiakaslähtöisesti.
