Viime vuosina sekä kansainvälisissä että kansallisissa selvityksissä on kiinnitetty huomiota Suomeen muuttaneiden naisten erityisen haastavaan työmarkkina-asemaan (OECD 2018.) On todettu, että ulkomaalaistaustaiset naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla riippumatta heidän koulutustaustastaan tai kielitaidostaan. Erityisen haastavaa työllistyminen on naisille, jotka ovat kotoutumisensa alkuvaiheessa myös äitejä. Heidän integroitumisensa yhteiskuntaan ja suomalaisille työmarkkinoille kestää monesti huomattavan pitkään. Työelämän ulkopuolella olevat, lapsia kotona hoitavat naiset eivät yleensä pysty osallistumaan kokopäiväisiin koulutuksiin kotoutumisajan puitteissa, ja tämä heikentää heidän mahdollisuuksiaan rakentaa polkuja kohti ammatillisia koulutuksia ja työelämää.
Osallisuuden näkökulmasta paleluiden ulkopuolelle jäääminen on ilmeinen ongelma, sillä se heikentää naisten mahdollisuuksia oppia suomen kieltä, luoda kontakteja ja saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, koulutusmahdollisuuksista ja työelämästä. ItseNaiset-toiminnan tarkoituksena on tukea naisia yksilöllisten ja tehokkaampien kotoutumispolkujen löytämisessä sekä edistää naisten yhteiskunnallista osallisuutta.
Nicehearts ry:n tuottamassa, maahanmuuttajataustaisille naisille suunnatuissa toiminnoissa (WahvaNainen ja Naapuriäiti) on havaittu erityinen tarve koulutukseen ja työelämään valmentavalle ohjaukselle ja ryhmätoiminnalle. Suomeen muuttaneiden naisten pääsy koulutukseen ja työmarkkinoille parantaa heidän yhteiskunnallista asemaansa, torjuu köyhyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä.
Suomeen muuttaneille, kotona lasta hoitaville naisille on tarjolla vain vähän kotoutumista edistävää toimintaa, johon he voisivat osallistua joustavasti omista lähtökohdistaan käsin. Tarvitaan toimintaa, johon voi osallistua lapsen kanssa ja johon ei ole sitoutumispakkoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lasten hoidon järjestämistä koulutuksiin ja ryhmiin osallistumisen ajaksi sekä sitä, että osallistuminen tai osallistumatta jättäminen eivät ole sidoksissa sosiaali- tai työttömyysetuuksiin.
Suomeen muuttaneiden naisten joukko on hyvin heterogeeninen ja naisilla on yksilöllisiä tarpeita, joihin tulisi vastata. Tarvitaan palvelua, johon voi osallistua erilaisilla koulutus- ja työhistorioilla sekä kieliosaamisella. ItseNaiset-toiminnan lähtökohtana onkin osallistujan yksilöllisten tilanteiden huomioiminen sekä tarvelähtöinen ohjaus ja tuki. Toimintamallin vahvuus on se, että kullekin osallistujalle pystytään räätälöimään yksilöllinen tapa osallistua toimintaan.
Naisten kotoutumista, osallisuutta ja työllisyyttä edistävää toimintaa tarjotaan monissa eri palveluissa niin valtion, kuntien kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoidenkin taholta. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on oleellinen osa toimivien ja tarkoituksenmukaisten palveluiden kehittämistä. Tähän tarpeeseen Kotiäitiydestä kohti opiskelua ja työelämää -hanke käynnisti kuntarajat (Espoo, Helsinki, Vantaa) ylittävän yhteistyöverkoston. Verkosto koostuu moniammatillisesta joukosta naisten kotoutumista ja yhteiskunnallista osallisuutta edistäviä tahoja. Edustettuina ovat järjestöt, viranomaiset, yksityinen sektori sekä naisten kotoutumisen erityisasiantuntijat eli Suomeen muuttaneet naiset itse. Toimintamallin työntekijöiden osallistuminen verkoston toimintaan sekä naisten kutsuminen verkoston jäseniksi on oleellinen osa ItseNaiset-toimintaa.
Keskeinen ItseNaiset-toimintamallin tavoite on paitsi osallistaa naisia toimintaan, myös ohjata heitä eteenpäin heidän kotoutumistaan ja työllistymistään edistäviin palveluihin. Verkostomainen työskentely, tiivis yhteistyö muihin palveluntuottajiin sekä aktiivinen asiakasohjaus ovat keinoja, joilla naisten kotoutumispolkuja toimintamallissa tehostetaan ja sujuvoitetaan.
Kohderyhmänä on Suomeen muuttaneet naiset, erityisesti kotiäidit tai pitkään työelämän ulkopuolella olleet. Kotiäitiydestä kohti opiskelua ja työelämää -hankkeen sekä aikaisemman Nicehearts ry:n tuottaman toiminnan aikana on ymmärretty, että naisilla on halu ja tarve osallistua yhteiskuntaan ja oman yhteisönsä toimintaan, kerryttää sekä käyttää omaa osaamistaan, päästä opiskelemaan ja työmarkkinoille. Osallistumisen esteenä on aikaisemmin saattaneet olla pienet lapset ja vastuu kodin hoitamisesta, heikko suomen kielen osaaminen, pitkät jonotusajat koulutuksiin ja kielikursseille, tai kurssien maksullisuus.
Asiakkaita osallistetaan tukemalla heidän omaa toimijuuttaan – korostamalla, että he voivat osallistua täysin omista lähtökohdistaan. Naisille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta osallistua toiminnan suunnitteluun. Osallistujia kutsutaan myös mukaan naisten kotouttamista ja osallisuutta edistävään kuntarajat ylittävään yhteistyöverkostoon asiantuntijoina.