Pohjois-Karjalan hyvinvointialue koostuu 13 kunnasta ja alueella oli vuonna 2021 noin 9800 13-18-vuotiasta nuorta. Pohjois-Karjalan alueella on Kelan tietokantojen mukaan eniten ADHD-lääkeostoja ja viidenneksi eniten psyykenlääkeostoja koko maan tilastoihin verrattuna 0-17-vuotiaiden osalta. Nuorten tarve psykososiaaliselle tuelle on suuri.
Työntekijät, jotka Siun sotessa toteuttavat IPC-ohjausta, ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia sekä opiskeluhuollon kuraattoreita ja psykologeja. Työkenttä, jossa edellä mainitut työntekijät työskentelevät, ovat lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palveluiden ammattilaisia, mutta kuitenkin ohjaavat ja neuvovat lapsia ja nuoria lievistä keskivaikeisiin oirekuviin liittyen mielen hyvinvoinnin osa-alueella.
Lasten ja nuorten mielenterveyden toimintaympäristössä perustason palveluissa on puutteellisuutta, jonka vuoksi hoidon toteutus jakautuu ennaltaehkäisevien palveluiden ja erikoissairaanhoidon välille. Ennaltaehkäisevien palveluiden toteuttajien turvaksi haluttiin luoda ohjeistus, miten IPC:n toteuttamisen erityispiirteet ja siirtymävaiheet on hyvä ottaa huomioon. Lisäksi haluttiin luoda ohjeistus perustason toimijoille erikoissairaanhoidon konsultaatiosta.
Työohjeen laatimisvaiheessa tavattiin työntekijöitä. Lisäksi kuulimme IPC:tä saaneen nuoren kokemuksia ja pidettiin nuorisovaltuustokierros osallisuuden edistämiseksi.