INDI-demosovellus, hyvinvointi- ja turvallisuustiedolla johtamisen kehittämiseksi Lapissa

Luotu 16.06.2025
INDI-demosovellus, hyvinvointi- ja turvallisuustiedolla johtamisen kehittämiseksi Lapissa
INDI-demosovellus, hyvinvointi- ja turvallisuustiedolla johtamisen kehittämiseksi Lapissa

Tiivistelmä

INDI-demosovelluksella testattiin ilmiöpohjaisen ja laadullisen tiedon keräämistä sekä sen hyödyntämistä päätöksenteon tukena. Sovellus mahdollistaa ajankohtaisen ja paikallisen tiedon yhdistämisen sekä sen visuaalisen esittämisen helposti ymmärrettävässä muodossa. Toimintamalli tukee kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kykyä tunnistaa, ymmärtää ja ennakoida hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä.

Hankkeessa toteutettu demosovellus on esimerkki ja toimiva demonstraatio laadullisen ilmiötiedon keräämiseksi ja tiedolla johtamisen työkaluksi. Demo toteutettiin alusta alkaen laajan verkoston tuella, jotta saatiin huomioitua monipuolisesti eri asiantuntijoiden näkökulmia.  Mukana oli yli 270 hyvinvoinnin ja turvallisuuden toimijaa eri puolilta Lappia – kunnista, hyvinvointialueelta, järjestöistä, yrityksistä, seurakunnista ja viranomaisista. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot
Yritykset

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu 22.6.2026.

Lue yhteenveto

Indikaattoreista ilmiöihin – Hyvinvointi- ja turvallisuustiedolla johtaminen La…

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hyvinvointi- ja turvallisuustiedolla johtaminen perustuu usein määrällisiin indikaattoreihin, vaikka päätöksenteossa ja kehittämisessä tarvitaan myös laadullista, kokemuksellista ja ilmiöpohjaista tietoa. Tällainen tieto on tyypillisesti hajanaista, vaikeasti koottavaa ja heikosti hyödynnettävissä. Lisäksi tiedon jakamiseen ja yhteiseen hyödyntämiseen eri organisaatioiden välillä ei ole selkeitä toimintatapoja tai digitaalisia ratkaisuja.

Näihin haasteisiin vastattiin kehittämällä ja pilotoimalla toimintamalli Lapin monitoimijaisessa toimintaympäristössä. Pilotoinnissa testattiin digitaaliseen työkaluun perustuvaa tapaa kerätä, jäsentää ja jakaa laadullista ja ilmiöpohjaista tietoa. Pilotointi tuotti kokemusta toimintamallin toimivuudesta ja sen mahdollisuuksista tiedolla johtamisen tukena.

Indikaattoreista ilmiöihin – hyvinvointi- ja turvallisuustiedolla johtaminen Lapissa  (INDI-hanke) on Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston toteuttama hanke, ajalla 1.9.2023 – 30.6.2025. Hanketta on rahoittanut Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankkeen kokonaisbudjetti on 361 844 EUR, josta EU- ja valtion rahoitusta 289 475 EUR. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Alussa tehtiin toimijoille kartoitus siitä, millaista ilmiöpohjaista hyvinvointi- ja turvallisuustietoa (hytu) eri toimijoilla on ja mitkä ovat käytössä olevat tiedolla johtamisen käytännöt sekä tarpeet.  Kartoitus koottiin kyselyjen, haastattelujen ja erilaisten työpajojen kautta. 

Kohderyhmään kuuluvat lappilaisten kuntien, hyvinvointialueen asiantuntijat ja päättäjät, järjestöjen, yhdistysten, seurakuntien toimijat, sekä yrittäjät, jotka tarvitsevat ajankohtaista ja ilmiöpohjaista tietoa päätöksenteon tueksi ja työskentelevät hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden edistämiseksi paikallisesti. 

Taustakartoitusraportti (1.89 MB)
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tavoitteena on:

  • vahvistaa hyvinvointi- ja turvallisuustiedolla johtamista
  • tuoda tilastotiedon rinnalle laadullista ja ilmiöpohjaista tietoa
  • tukea ilmiöiden tunnistamista ja ennakointia
  • parantaa päätöksenteon tietopohjaa

Lisäksi tavoitteena on edistää:

  • organisaatiorajat ylittävää tiedon jakamista
  • yhteistä tilannekuvaa
  • digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä tiedon keruussa, analysoinnissa ja jakamisessa
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Nyt toteutetulla demoversiolla testattiin laadullisen, ilmiöitedon keruuta, jakamista ja hyödyntämistä tiedolla johtamisen tueksi Lapin liiton rahoittamassa hankkeessa. Hankkeessa tuotetut raportit ja muut aineistot löytyvät verkkosivulta: https://indikaattoreistailmioihin.fi/hankkeen-raportit-ja-muut-julkaisut/. Aineistot ovat hyödynnettävissä lisenssillä CC BY 4.0 (Deed - Nimeä 4.0 Kansainvälinen - Creative Commons). 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Tuotantokäyttöön tarkoitetun digitaalisen sovelluksen kehittäminen edellyttää selkeää tiedon ja datan omistajuutta. Omistajuus on keskeinen lähtökohta sekä tiedolla johtamisen että sovelluksen käyttötarkoituksen näkökulmasta. Omistaja vastaa kokonaisuuden hallinnasta ja kehityksen suunnasta.Keskeistä on myös se, että eri toimijat osallistuvat aktiivisesti tiedon tuottamiseen.

Tuotantosovellukselle tulee määritellä selkeä visio ja kohderyhmät. Näiden pohjalta laaditaan kattava suunnitelma, joka sisältää muun muassa tekniset vaatimukset, käyttöliittymäsuunnittelun ja tarvittavat toiminnot. Suunnitteluvaiheessa korostuu eri asiantuntijoiden välinen yhteistyö. 

Kehitysprosessiin kuuluu myös sovelluksen huolellinen testaus, hallittu käyttöönotto ja jatkuva ylläpito. Jokaisessa vaiheessa yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on keskeistä, jotta ratkaisu vastaa todellisiin tarpeisiin ja toimii luotettavasti käytännössä. 

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin ydinsisältönä on digitaaliseen työkaluun perustuva toimintatapa, jossa laadullista ja ilmiöpohjaista tietoa kerätään, jäsennetään, analysoidaan, ennakoidaan ja jaetaan monitoimijaisessa verkostossa. Malli tukee erityisesti ilmiöiden tunnistamista ja niiden kehityskulkujen ennakointia tiedolla johtamisen tueksi.

Toimintamallia pilotoitiin INDI-demosovelluksella, jolla testattiin ilmiöpohjaisen tiedon keräämistä ja sen hyödyntämistä päätöksenteon tukena. Sovellus mahdollistaa ajankohtaisen ja paikallisen tiedon yhdistämisen sekä sen visuaalisen esittämisen helposti ymmärrettävässä muodossa. Malli tukee kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kykyä tunnistaa ja ymmärtää hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä.

Ydinsisältöön kuuluu myös yhteiskehittäminen: toimintamalli on rakennettu ja sitä on testattu laajassa verkostossa, jossa on ollut mukana yli 270 hyvinvoinnin ja turvallisuuden toimijaa kunnista, hyvinvointialueelta, järjestöistä, yrityksistä, seurakunnista ja viranomaisista eri puolilta Lappia.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Työkalun tuottaman tiedon hyödynnettävyys on monipuolinen ja tarjoaa mahdollisuuksia eri toimijoille. Sovellus mahdollistaa nopean reagoinnin esiin nouseviin ilmiöihin ja tukee poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tiedolla johtamista. Laadullinen data voidaan esittää ajantasaisesti ja paikallisille nouseville ilmiöille voidaan luoda faktapohjaa. Ajantasaisen raportoinnin mahdollisuus tukee päätöksentekoa ja kehittämistä.  

Sovellusta pilotoitiin Lapin alueella hyvinvointilähetteen linkkihenkilöillä sekä Rovaniemen Neuvokkaan digikaveritoiminnassa. Pilotoinneista saadun palautteen perusteella sovelluksen käyttö todettiin vaivattomaksi ja tiedon tuottaminen helpoksi. Sen avulla voidaan lisätä laadullisen tiedon tallentamista ja hyödyntämistä.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Lyhyellä aikavälillä on havaittu, että:

  • toimijat tunnistavat paremmin laadullisen tiedon merkityksen
  • yhteinen ymmärrys tiedolla johtamisesta on lisääntynyt
  • eri toimijat ovat verkostoituneet ja tehneet yhteistyötä tiedon ympärillä
  • digitaalisen työkalun mahdollisuudet tiedon keruussa ja hyödyntämisessä on tunnistettu

Lisäksi toimintamalli on auttanut hahmottamaan, miten laadullista tietoa voidaan kerätä, jäsentää ja hyödyntää käytännössä. 

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus on vahvistaa hyvinvointi- ja turvallisuustiedolla johtamista tuomalla laadullinen ja ilmiöpohjainen tieto systemaattisesti osaksi päätöksentekoa ja kehittämistä. Malli tukee ilmiöiden tunnistamista ja ennakointia sekä parantaa toimijoiden yhteistä tilannekuvaa.

Toimintamallin avulla voidaan kohdentaa resursseja tarkoituksenmukaisemmin organisaatioiden sisällä ja välillä sekä kehittää toimenpiteitä vaikuttavammiksi. Lisäksi se edistää organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä, vuoropuhelua ja yhteiskehittämistä hyvinvointi- ja turvallisuustiedon ympärillä. 

Pitkällä aikavälillä toimintamalli voi tukea alueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä sekä tiedon hyödyntämiseen perustuvan toimintakulttuurin vahvistumista.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä toimintamalli edellyttää panostuksia digitaalisen työkalun kehittämiseen, käyttöönottoon ja käyttäjien perehdytykseen. Pitkällä aikavälillä se voi tehostaa tiedolla johtamista, vähentää päällekkäistä tiedonkeruuta ja parantaa toimenpiteiden kohdentumista, mikä tuottaa epäsuoria kustannussäästöjä. Kustannusvaikutukset riippuvat käyttöönoton laajuudesta ja teknisestä toteutuksesta.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Digitaalinen työkalu ei toimi itsestään, vaan sen käyttöönotto edellyttää muutosta organisaatioiden nykyisiin toimintatapoihin ja tiedolla johtamiseen. Siten voidaan saavuttaa parhaat mahdolliset hyödyt ja rakentaa monialaista yhteistyötä. 

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ovat sitoutuneet jatkokehittämiseen. Jos haluat mukaan kehittämistyöhön, ota yhteyttä hankkeen projektipäällikköön, janne.hirvonen@lapinamk.fi. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin ammattikorkeakoulu
Lapin yliopisto
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Yhteistyössä Lapin alueen hytu-toimijoiden kanssa
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus