Iäkkäiden päivätoiminta ja Etäryhmätoiminta ( TulKoti-hanke Pohjois-Savo)

Luotu 25.04.2022
Iäkkäiden päivätoiminta ja Etäryhmätoiminta ( TulKoti-hanke Pohjois-Savo)
Iäkkäiden päivätoiminta ja Etäryhmätoiminta ( TulKoti-hanke Pohjois-Savo)

Tiivistelmä

Ikääntyneiden päivätoiminta:

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden päivätoiminta on kotihoidon tukipalvelua. Päivätoiminta on yksi yksikkö koko alueella, joka toimii seudullisesti eri toimipisteistä. Ikääntyneiden päivätoiminnalla on yhtenäinen palvelunkuvaus ja palveluun pääsyn kriteerit sekä palvelumaksu. Palveluun pääsyn prosessi on myös yhdenmukainen ja tukee selkeästi toiminnan tunnistettavuutta ja asiakkaan oikea-aikaisen oikean palvelun saatavuutta.

Päivätoiminta on tarkoitettu pääasiassa kotona asuville kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea arkeensa heikentyneen toimintakykynsä vuoksi ja he eivät voi osallistua muuhun ikääntyneelle järjestettyyn kodin ulkopuoliseen toimintaan. Ryhmään osallistuja hyötyy päivätoiminnan ohjatusta ja toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta. Lisäksi heidän katsotaan tarvitsevan ammatillista ohjausta, sekä ryhmän tarjoamaa sosiaalista tukea kotona selviytymisen tueksi. 

Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa palvelua, jota suunnataan ensisijaisesti kotona asuville kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaille, joiden fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen sekä sosiaalinen toimintakyky on alentunut. Päivätoiminnan asiakkaat selviytyvät päivittäisistä toimista pääasiassa omatoimisesti, ohjattuna tai yhden avustamana. Päivätoiminnan tavoitteena on ehkäistä asiakkaan siirtymistä raskaampien palvelujen piiriin. Päivätoiminnalla pyritään myös vaikuttamaa säännöllisen kotihoidon käyntimäärien laskuun. 

Asiakkaan palvelun tarvetta arvioidaan puolivuosittain päivätoiminnan ohjaajien toimesta. Palvelu myönnetään toistaiseksi voimassa olevana palveluna, mutta palvelu voidaan päättää jos katsotaan että palvelu ei ole asiakkaalle sopiva ja hänen tarpeitaan vastaava.

Ikääntyneiden päivätoiminnan muodot

Osapäivätoiminta on tarkoitettu pääsääntöisesti kotihoitoa tukevaksi palveluksi, joka tukee kotona asumista pidempään kevyemmillä palveluilla. Osapäivätoiminnan kesto on noin kolme tuntia. Osapäivätoiminnalla tavoite pystyä vaikuttamaan säännöllisen kotihoidon käyntimääriin laskevasti. 

Kokopäivätoiminta noin kuusi tuntia ja on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoidon asiakkaille ja siihen on mahdollista käyttää omaishoidon tuen lakisääteistä vapaapäivää. Kokopäivätoiminnan kesto on noin kuusi tuntia. 

Etäryhmätoiminta on ensisijainen päivätoiminnan muoto, jota pyritään tarjoamaan tarpeen havaittaessa mahdollisimman oikea aikaisesti. Vertaistuki on tärkeänä osana, sekä kuulluksi tuleminen. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden osallisuuden kokemusta. Säännöllinen useana päivänä viikossa toteutettava ryhmätoiminta antaa arkeen rytmiä.  Etäryhmät toteutetaan etähoidon kanssa samoilla laitteilla. 

Asiakas voi ohjautua päivätoiminnan palveluun usealla eri tavalla.   Palveluntarve tulee ilmi palveluntarpeen arvioinnissa tai kotihoito näkee asiakkaan hyötyvän päivätoiminnasta. Päivätoiminnan tunnistaminen palvelukokonaisuudessa on ollut tärkeä, jotta palvelu saadaan kohdennettua oikea aikaisesti asiakkaille. Myös omainen tai asiakas voi itse olla yhteydessä ikäkeskuksen neuvontaan ja siinä tehdään ensiarvio palvelun tarpeesta ja ohjataan asiakkaalle palveluntarpeen arviointi. 

Palvelusta on yhdenmukainen palvelunkuvaus, joka vastaa tavoitteellista kotona asumisen tukea. Palveluun pääsyyn on yhdenmukaiset kriteerit, jonka mukaan tehdään päätös palvelusta. Päätös palvelusta on jatkuva. Palvelun tarvetta arvioidaan puolivuosittainen päivätoiminnan ohjaajien toimesta, arvioinnin tukena on Esis-osallisuusmittari sekä SPPB-fyysisen toimintakyvyn mittari. Päivittäiskirjaukset ovat tärkeitä väliarvioinnin teon työvälineitä. 

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Pohjois-Savon alueella on päivätoiminnassa hyvin laaja-alaisesti erilaista ja eritasoista palvelua. Alueella toimi 19 kuntaa, joiden toimintamallit olivat hyvin moninaiset. Asiakkaiden palveluun pääsyn ja palvelun tarpeen arviointi oli hyvin erilainen alueilla. Toiminta oli joissain hyvinkin ennaltaehkäisevää ja oli alueita, joissa oli jo selkeät kriteerit palvelun pääsylle ja tavoitteellinen arkea aktivoiva toimintakulttuuri.  Hyvinvointialueen muodostuessa tavoite on kehittää ja yhdenmukaistaa ikääntyneiden päivätoiminta samansisältöiseksi yhtenäisen palvelunkuvauksen mukaiseksi.

 Kotiin vietävien tukipalveluiden yksi muoto on ikääntyneiden päivätoiminta. Päivätoiminnan palveluntarpeen tunnistaminen ja asiakkaalle oikea-aikaisesti kohdentuminen tukee vahvasti linjausta, jossa on löydettävä keinoja tukea säännöllisen kotihoidon käyntimäärien kasvua.  Alueen taloussuunnitelman mukaisesti etäpalveluita tulee laajentaa ja kehittää, jotta ne palvelevat asiakkaan tarpeita paremmin ja pystymme tehostamaan ja saamaan palvelut oikea-aikaisesti saavutettavammiksi. Tavoite etsiä ratkaisu ja kehittää malli  tuottaa etäpäivätoimintaa seudullisesti tehokkaasti, laadukkaasti ja yhdenmukaisesti.

Tunnistetut aukkopaikat:

  • Alueelliset erot suuria
  • Erilainen palvelunkuvaus ennen Hyvinvointialuetta
  • Eri arvoinen saatavuus ja saavutettavuus
  • Myöntämisperusteiden erilaisuus ennen Hyvinvointialuetta 
  • Palvelun tarvetta ei tunnisteta
  • Tavoitteellisuus ja arviointi puuttuu

 

Pohjois-Savon hyvinvoitialueen ikääntyneiden päivätoiminnan alkutila 1/ 2023
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden päivätoiminnan tilanne kuva 1/23
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden päivätoiminnan tilanne kuva 12/2023
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden päivätoiminnan tilanne kuva 12/23
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminta alkoi 1.1. 2023. Asukkaita pohjois-Savossa on 247 689. Pohjois-Savon alueella väestö on ikääntynyttä ja ikääntyy yhä enemmän seuraavina vuosina. Pohjois-Savossa 25% väestöstä on yli 65 -vuotiaita ja tämän ennustetaan kasvavan 31 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Myös väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Pohjois-Savossa sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokäyttökustannukset ovat 13,5% maan keskiarvoa korkeammat. Kustannusten hillitsemiseksi Pohjois-Savossa on otettava käyttöön ennaltaehkäiseviä, kustannustehokkaita ja vaikuttavia toimintamalleja ja  menetelmiä tulevaisuutta ajatellen. Ikääntyneiden päivätoimintaa järjestettiin eri kunnissa hyvin erilaisilla toimintamalleilla ja toiminnan tavoitteilla . Tarkoituksena oli kartoittaa laajasti  jo olemassa oleva ikääntyneiden päivätoiminta koko hyvinvointi alueella. Palveluiden ohjautuminen oli hyvin moninaista ja palveluun pääsyn kriteerit olivat erilaisia tai kriteereitä ei ollut olenkaan. Toiminta oli ennaltaehkäisevästä palvelusta kuntouttavaan tavoitteelliseen palveluun joten vaihtelu väli oli laaja. Keräsimme toimintamallit ja kartoitimme asiakkaiden palvelun tarpeen sekä nyt palveluita käyttävien asiakkaiden asiakasprofiilit.  Kartoitustyössä hyödynnettiin päivätoiminnan työntekijöiden asiantuntijuutta. 

Tavoitteena oli saada laajakuva, mikä palvelee meidän alueen asiakas tarvetta parhaiten ja tunnistaa mahdolliset aukkopaikat, joihin tulee tarttua. Kartoituksessa havaittiin palvelun tunnistettavuuden ja oikea-aikaisuuden merkityksen palvelun saavutettavuuteen. Yhteistyössä palvelutuotannon kanssa pystyimme luomaan  päivätoiminnan tuottamisen mallin, joka tukee asiakasta oikea-aikaisesti ja tavoitteellisesti aktivoideni arjessa pärjäämistä. 

Teknologian hyödyntäminen laajasti ennaltaehkäisevissä ja ensisijaisissa palveluissa  on tärkeää.  Tavoitteena on  saada etäryhmätoiminnalle selkeä paikka palvelutarjottimella, jota voidaan hyödyntämään laajasti. Näin saamme myös päivätoiminnalle kattavamman vaikuttavuuden ja mahdollisuuden laajentaa toimintaa eri asiakasryhmiä palvelevaksi. Palveluiden saatavuuden haasteena on myös etäisyydet kuntiin ja kyliin, etätoiminnalla voimme myös vastata tähän haasteeseen kun palvelu on paikka riippumatonta. Etäryhmätoiminta on tarjolla koko hyvinvointialueen kattavasti ja laitteiston yhdenmukaistamisen myötä ryhmät voi rakentua eri kuntien asiakkaista ja laajentua koko hyvinvointialueen peittäväksi palveluksi.

Selkeänä kehittämistyön lähtökohtana on vaikuttavien ikääntyneiden kotona asumista tukevien toimintamallien ja toimintakäytänteiden  yhtenäistäminen. Yhtenäisten toimintamallien  levittäminen ja arvioiminen koko hyvinvointialueelle, sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ja tarkoituksenmukaisten palvelukokonaisuuksien luominen asiakaslähtöiseksi. Hankkeen aikana luodaan vaikuttavat toimintamallit ikääntyneiden päivätoiminnalle ja etäryhmätoiminnalle. Ikääntyneiden päivätoiminta ja toiminnan sisältö tukevat vahvasti ikääntyneiden arkisuoriutumista ja itsenäistä suoriutumista kotona. Tavoitteena, että asiakas saa oikeat palvelut oikeaan aikaan kokonaisvaltaisen  ja oikea-aikaisen arvioinnin perusteella. Tavoitteisiin kuuluu, että säännöllisen kotihoidon tarpeen ja asiakas määrien lisääntyneeseen tarpeeseen pystytään vaikuttamaan ja raskaimpiin hoivapalveluihin siirtyminen hidastuu. 

 Tällä toimintatavalla vaikutetaan siihen, että Pohjois-Savossa on tulevaisuudessa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä palvelujärjestelmä kotiin vietävien palvelujen osalta. Asiakkaille järjestetään oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut palvelut yhdenmukaisin perustein koko hyvinvointialueella. 

Hankkeen aikana otetaan käyttöön uusia työtapoja, sekä hyödynnetään jo olemassa olevia malleja muutoksessa. Teknologian käyttöönotto ja laajentaminen on vaikuttava muutos palvelujen tuottamisessa.  Palvelujen laatu varmistetaan yhtenäisillä mittareilla ja yhtenäisillä palvelunkuvauksilla  Ikääntyneiden osallisuuden edistäminen ja vahvistaminen on myös vahva osa kokonaisuutta.  

 

Päivätoiminta on tarkoitettu kotona asuville ikääntyneille, jotka tarvitsevat tukea arkeen heikentyneen toimintakykynsä vuoksi ja he eivät voi osallistua muuhun ikääntyneelle järjestettyyn toimintaan. Ryhmään osallistuja hyötyy päivätoiminnan ohjatusta ja toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta. Päivätoiminta on tarkoitettu kotona asuville ikääntyville. Tavoitteena on tuke kotona jaksamista ja saada kotihoidon palvelut riittämään ja niiden tarve mahdollisesti laskemaan päivätoiminnan tuella. Omaishoitoperheet voivat hyödyntää päivätoimintaa arjen jaksamisessa ja heidän on myös mahdollista hyödyntää lakisääteisiä omaishoidon vapaapäiviä päivätoimintaan.

Päivätoiminnan aloituksessa pyritään oikea-aikaisuuteen ja palveluohjaus tekee asiakkaalle palvelutarpeen arvioinnin ja arvioi asiakkaan tarpeen palveluun. Arvioinnissa on tärkeä huomioida myös elämän tilanteen riskikohdat, jotta toimintakyvyn aleneminen pystyttäisi estämään. Asiakkaan osallisuuden ja aktiivisen arjen tukeminen on juuri riskikohdissa merkittävä.

Alkavien päivätoiminta ryhmien asiakkaille aloitetaan pilotoimaan osallisuusindikaattori kysely, josta pyrimme saamaan myös tuloksia vaikuttavuuden arvioinnista. Päivätoiminnan asiakkailla on ollut käytössä fyysisen toimintakyvyn mittari ja sen käyttöä jatketaan ja laajennetaan koko alueen ryhmien ohjaajien käyttöön.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on:

  • Yhtenäinen päivätoiminnan toimintamalli koko hyvinvointialueelle. 
  • Yksi päivätoiminnan yksikkö, jossa palvelu toteutetaan alueellisesti
  • Yhdenmukainen palvelunkuvaus ja asiakasmaksut
  • Etäryhmätoiminnan yhtenäinen toimintamalli ja toiminnan laajeneminen

     

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Päivätoiminnan asiakkaille tehdään asiakaskokemus kysely, jota hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittelyssä. Usealla alueella on ollut käytössä fyysisen toimintakyvyn mittari ja sen käyttöä laajennetaan kaikkiin ryhmiin. 

SPPB mittarin käyttö ja hyödyntämisen koulutus ja käyttöönotto 9/2023 koko alueella. 

Osallisuusmittarin  Esis käyttöä pilotoidaan uudessa alkavassa ryhmätoiminnassa ja arvioidaan saammeko sillä vaikuttavuus arviointia päivätoimintaan. ( 1kk, 3kk ja 6kk tulos toiminnan aloituksesta)

 Osallisuusmittarin käyttö aloitetaan etäryhmätoiminnan asiakkaille hyvinvointialueella 9/23 . Osallisuusmittarin käyttö jatkuu vuoden 2024.

Tavoitteena on nähdä Esis mittarilla asiakkaan kokema hyöty osallisuuden tunteeseen, elämän laatuun ja yksinäisyyden kokemukseen. Pystyykö päivätoiminnalla vaikuttamaan ikääntyneiden elämän laatuun? 

Esis osallisuusindikaattorin pilotti Ikääntyneiden vaikuttavuuden  arvioinnin tueksi. Uuden ikääntyneiden päivätoimintaryhmän alettua valikoitui viisi asiakasta pilottiin. Kysely tehtiin heti asiakkaiden aloittaessa toiminnan keväällä 2023, sekä kun he olivat olleet kolme kuukautta ja kuusi kuukautta mukana toiminnassa. Näin saimme jo hyvän arvion asiakkaiden kokemuksesta omaan elämän laatuun. Tämän arvion pohjalta voimme nähdä, että päivätoiminta vaikutti asiakkaiden kokemukseen omasta osallisuudesta jo nousevasti kolmen kuukauden kohdalla. Nousua ei enää näkynyt kuuden kuukauden kohdalla niinkään, mutta oman elämänlaatunsa ei asiakkaat nähneet kuitenkaan laskevan. Myös voimme todeta, että päivätoiminnalla on ollut yksinäisyyden kokemusta poistava vaikutus. Pilotti ryhmän ikääntyneiden asiakkaiden kohdalla. Heidän elämänlaatunsa on parantunut, he ovat alkaneet toimia ryhmän jäseninä, jolla on ollut elämän laatua nostava merkitys. Vertaistuella on todennäköisesti ollut merkitystä jaksamiseen ja se on antanut uskoa kotona selviytymiseen. Ikääntyneet kokevat usein yksinäisyyttä toimintakyvyn heikkenemisen tai ystävien puutteen vuoksi kuten tässä kyselyssä käy ilmi. Nyt he ovat saaneet päivätoiminnasta yksinäisiin viikkoihin vaihtelua ja sisältöä arkeen. 

Selkeästi tulevaisuuden haasteiksi on noussut väestön ikääntymisen rinnalla ikääntyneiden ravitsemusongelmat, suun terveys, yksinäisyys, sosiaalisentuen puute, sekä taloudelliset haasteet. 

Tämän ensimmäisen otannan perusteella voimme jo todeta päivätoiminnalla saavuttavamme vaikuttavuutta juuri haasteiksi tunnistettuihin kohteisiin on olennainen. 

Toki tässä emme voi yksilöidä asiakkaita emmekä saa heidän terveystietojaan käyttöön, jossa voisi olla muuta selventävää tekijää asialle. Samoin elämän laadussa on tapahtunut parannusta, päivätoiminnasta on tullut sisältöä elämään ja se on tuonut muutakin ajateltavaa kuin yksinäisiä hetkiä. 

Vaikuttavuuden arviointi pilotti ryhmältä elämänlaatu, ryhmään kuuluminen ja Yksinäisyyden kokemus
Vaikuttavuuden arviointi pilotti ryhmältä elämänlaatu, ryhmään kuuluminen ja Yksinäisyyden kokemus
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Tarve yhtenäiselle ikääntyneiden päivätoiminnalle ja toimintamallille on noussut suoraan ikääntyneiden palveluntuotannosta. Kehittämistyötä tehtiin tiiviisti palveluntuotannon tarpeesta ja yhteistyössä kehittäen. Yhtenäisen mallin käyttöönotto vaati palveluntuotannon ja johdon sitoutumisen muutokseen. Muutos on kutenkin suuri ja vaatii myös henkilöstöltä ponnisteluja uuden mallin sisäistämiseen. Siksi esihenkilön vahva tuki on tärkeä.

Palvelun muutoksessa hyödynnetään olemassa olevaa henkilökuntaa ja otetaan käyttöön alueellista mallia työssä. Alueellisella toimintamallilla mahdollistetaan myös liikkuva ja vaihteleva työnkuva henkilöstölle.

Henkilöstön koulutusta vahvistettiin Voitas- voima ja tasapaino ohjaaja koulutuksella. Näin koko päivätoiminnan henkilöstö sai työkaluja kuntouttavan työotteen toteutukseen käytännössä. 

Käyttöönotto aloitettiin heti hyvinvoint alueen muodostuessa, kuitenkin pienissä erissä. Henkilöstölle tavoitteet yhdenmukaisesta päivätoiminnasta ja muutosprosessista kuvattiin. Sekä yhtenäistäminen aloitettiin.

 

Toimintamallin ydinsisältö

Ikääntyneiden päivätoiminta:

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden päivätoiminta on kotihoidon tukipalvelua. Päivätoiminta on yksi yksikkö koko alueella, joka toimii seudullisesti eri toimipisteistä. Ikääntyneiden päivätoiminnalla on yhtenäinen palvelunkuvaus ja palveluun pääsyn kriteerit sekä palvelumaksu. Palveluun pääsyn prosessi on myös yhdenmukainen ja tukee selkeästi toiminnan tunnistettavuutta ja asiakkaan oikea-aikaisen oikean palvelun saatavuutta.

Päivätoiminta on tarkoitettu pääasiassa kotona asuville kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea arkeensa heikentyneen toimintakykynsä vuoksi ja he eivät voi osallistua muuhun ikääntyneelle järjestettyyn kodin ulkopuoliseen toimintaan. Ryhmään osallistuja hyötyy päivätoiminnan ohjatusta ja toimintakykyä ylläpitävästä toiminnasta. Lisäksi heidän katsotaan tarvitsevan ammatillista ohjausta, sekä ryhmän tarjoamaa sosiaalista tukea kotona selviytymisen tueksi. 

Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa palvelua, jota suunnataan ensisijaisesti kotona asuville kotihoidon ja omaishoidon tuen asiakkaille, joiden fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen sekä sosiaalinen toimintakyky on alentunut. Päivätoiminnan asiakkaat selviytyvät päivittäisistä toimista pääasiassa omatoimisesti, ohjattuna tai yhden avustamana. Päivätoiminnan tavoitteena on ehkäistä asiakkaan siirtymistä raskaampien palvelujen piiriin. Päivätoiminnalla pyritään myös vaikuttamaa säännöllisen kotihoidon käyntimäärien laskuun. 

Asiakkaan palvelun tarvetta arvioidaan puolivuosittain päivätoiminnan ohjaajien toimesta. Palvelu myönnetään toistaiseksi voimassa olevana palveluna, mutta palvelu voidaan päättää jos katsotaan että palvelu ei ole asiakkaalle sopiva ja hänen tarpeitaan vastaava.

Ikääntyneiden päivätoiminnan muodot

Osapäivätoiminta on tarkoitettu pääsääntöisesti kotihoitoa tukevaksi palveluksi, joka tukee kotona asumista pidempään kevyemmillä palveluilla. Osapäivätoiminnan kesto on noin kolme tuntia. Osapäivätoiminnalla tavoite pystyä vaikuttamaan säännöllisen kotihoidon käyntimääriin laskevasti. 

Kokopäivätoiminta noin kuusi tuntia ja on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoidon asiakkaille ja siihen on mahdollista käyttää omaishoidon tuen lakisääteistä vapaapäivää. Kokopäivätoiminnan kesto on noin kuusi tuntia. 

Etäryhmätoiminta on ensisijainen päivätoiminnan muoto, jota pyritään tarjoamaan tarpeen havaittaessa mahdollisimman oikea aikaisesti. Vertaistuki on tärkeänä osana, sekä kuulluksi tuleminen. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden osallisuuden kokemusta. Säännöllinen useana päivänä viikossa toteutettava ryhmätoiminta antaa arkeen rytmiä.  Etäryhmät toteutetaan etähoidon kanssa samoilla laitteilla. 

Asiakas voi ohjautua päivätoiminnan palveluun usealla eri tavalla.   Palveluntarve tulee ilmi palveluntarpeen arvioinnissa tai kotihoito näkee asiakkaan hyötyvän päivätoiminnasta. Päivätoiminnan tunnistaminen palvelukokonaisuudessa on ollut tärkeä, jotta palvelu saadaan kohdennettua oikea aikaisesti asiakkaille. Myös omainen tai asiakas voi itse olla yhteydessä ikäkeskuksen neuvontaan ja siinä tehdään ensiarvio palvelun tarpeesta ja ohjataan asiakkaalle palveluntarpeen arviointi. 

Palvelusta on yhdenmukainen palvelunkuvaus, joka vastaa tavoitteellista kotona asumisen tukea. Palveluun pääsyyn on yhdenmukaiset kriteerit, jonka mukaan tehdään päätös palvelusta. Päätös palvelusta on jatkuva. Palvelun tarvetta arvioidaan puolivuosittainen päivätoiminnan ohjaajien toimesta, arvioinnin tukena on Esis-osallisuusmittari sekä SPPB-fyysisen toimintakyvyn mittari. Päivittäiskirjaukset ovat tärkeitä väliarvioinnin teon työvälineitä. 

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • Yhtenäinen ikääntyneiden päivätoiminta
    • Yhdenmukainen myöntämisen perusteet
    • Yhdenmukainen palvelunkuvaus
    • Palvelumaksut
  • Saatavuus asiakkailla paranee
  • Tasavertainen palvelu koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella
  • Palvelunpääsyn ja ohjautumisen prosessi yhdenmukainen
    • oikea aikaisuus
  • Palvelun tunnistettavuus
  • Palvelun tarpeen jatkuva arviointi asiakkaan tarpeen mukaan

     

Palveluaukot muutos 2022-2023
Palveluiden yhdenmukaistumisen etenemisen kuvaus . Yhteinen esihenkilö kaikille pääsääntöisesti päivätoiminnassa työskentelevillä henkilöillä. Ennaltaehkäisevä toimintaa löytyy vielä alueilta, mutta selkeästi asiakkaat ohjautuvat avoimeen palveluun. Kirjauksessa ja tilastoinnissa on vielä yhdenmukaistamista, ja se on tunnistettu ja ohjeistukset valmistelussa. Palvelun myöntämis- prosessi on pysynyt samassa, ja selkeä prosessi muotoutuu vuoden 2024 alusta. Henkilöstö tilanne on parantunut, mutta edelleen on toimipisteitä, joissa on yksin työskentelyä, sekä on tunnistettu alueen erot kahden ja kolmen ohjaajan vetämien ryhmien osalta.
Kulttuurinen yhteistyö edistynyt IKO2 hankkeen myötä, jossa päästy kokeilemaan uusia yhteisiä sisältöä koko alueelle. Tosin nyt viimeisimmässä kyselyssä henkilöstö koki että kunnat eivät tunnista, ikääntyneiden kulttuuripalveluiden tarvetta. Tässä tuli myös ilmi se, että tämä kulttuuri yhteistyö mielletään hyvin eri lailla eri alueilla ja eri taustaisten ohjaajien mielessä se on erilaista toimintaa.
Toiminta-aika, jolla päivätoiminnat toimivat on saatu yhtenäistettyä. Hygienia palvelua saatu ohjattua jo hyvin pois päivätoiminnan palveluista kotihoidon tukipalveluksi.
Tiloissa, joissa päivätoiminnat toimivat koetaan hyviksi. Ruokailut pääsääntöisesti siirtyneet tukipalvelun tuottamaksi kaikilla alueilla.
Kaikissa kunnissa ei vielä ole omaa toimipaikkaa ja ei välttämättä ole tarpeellista ollakaan. On hyvä tulevina vuosina kartoittaa ne parhaat ja käytännöllisimmät tilat ja hyödyntää niitä mahdollisimman tehokkaasti kuljetuksia hyödyntäen.

Henkilöstökysely hankkeen vaikutuksesta
Henkilöstön kokemusta, hankkeen vaikutuksesta palveluntuotantoon arvioitiin nelimaali arviointikehikkoa apuna käyttäen. Toteutimme surveypal kyselyn, jossa kysymys elementeiksi valikoitui työntekijäkokemus, asiakaskokemus, tuottavuus ja vaikuttavuus. Henkilöstön kokemus hankkeen tuotoksesta olivat kokonaisuutena hyvät. Alla koosteena henkilöstön vastauksista.
Henkilöstön kokemus hankkeen vaikutuksesta

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-savon hyvinvointi alue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)