Hyvinvointilähetteen käyttöönoton esiselvitys Rovaniemen kaupungissa

Luotu 14.02.2023
Hyvinvointilähetteen käyttöönoton esiselvitys Rovaniemen kaupungissa

Tiivistelmä

Rovaniemen malli

Osallistavien verkostotyöpajojen sekä asiakastutkimuksen ja VASA-hankkeen yhteistyön pohjalta mallinnettiin yhteinen malli, jota validoitiin Rovaniemen toimijoiden näkökulmasta dialogisin menetelmin.

Lopputuloksena syntynyt mallinnus todettiin hyvin soveltuvaksi sekä koko Lapin laajuisena, että Rovaniemellä.

Rovaniemen osalta muutos-/tarkennustarpeita ilmeni lähinnä yksittäisten toimijoiden roolien ja tehtävien suhteen.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Keskeisimpänä osana esiselvitysprosessia järjestettiin kolme yhteiskehittämistyöpajaa Rovaniemen alueen toimijoille ja sidosryhmille.

Työpajojen tavoitteena oli Rovaniemen toiminta-/toteutusmallin reunaehtojen kartoittaminen toimijoiden näkökulmasta, sisältäen mahdolliset roolit ja tehtävät sekä käynnistää verkoston sitoutuminen.

Isona toimintamallin tavoitteena oli ajatuksellisesti selvittää mahdollisuudet hyvinvointilähete, Kaikukortti ja eri toimijuuksien yhdistämiseksi yhteiseksi prosessiksi.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hyvinvointilähete toimintamallissa on kyse yhteisöllisin keinoin tapahtuvasta ihmisen tukemisesta. Tavoitteena on pyrkiä auttamaan ihmisiä, joiden ongelmiin ei voida vastata, eikä ole tarkoituskaan, perinteisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimin. Hyvinvointilähetteen käyttöönottaessa kunnalla on edessään useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa toiminnan omistajuuteen, sitoutumiseen, palvelulupaukseen, resurssointiin ja muihin toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin.

Hyvinvointilähete-toimintamalliin sisältyy myös toiminnassa syntyvän tiedon kautta alueellisen toiminnan, (palvelujen, järjestötoiminnan, yhteisön, ympäristön) kehittäminen vastaamaan paremmin ihmisten tarpeita.

Osana esiselvitysprosessia toteutettiin erillinen asiakastutkimus asiakasnäkökulman varmistamiseksi (alkuperäisenä ajatuksena oli pyrkiä osallistamaan potentiaalisia asiakkaita mukaan yhteiskehittämistyöpajoihin, mutta tämä todettiin ko. kontekstissa hyvin haasteelliseksi).

Tutkimus toteutettiin 10.11.–2.12.2022 välisenä aikana strukturoituna haastattelu- ja kyselytutkimuksena. Molemmat noudattivat samaa kysymysrunkoa, mutta toteutustavaksi asiakkaille annettiin mahdollisuus vastata joko digi- tai printtikyselyyn tai vaihtoehtoisesti haastattelumuotoisesti verkostotoimijoiden/ sidosryhmäedustajien toimesta luontaisessa asiointiyhteydessään. Toimijat vastasivat myös kyselyn levityksestä.

Kysely-/haastatteluvastauksia saatiin kaikkiaan 26 kpl (n=26). Voidaan todeta, että määrä jäi valitettavan pieneksi, mutta toisaalta ko. esiselvityksen luonteen ja rajallisten resurssien näkökulmasta riittäväksi potentiaalisen asiakasnäkökulman tavoittamiseksi. Jatkossa on kuitenkin suositeltavaa toteuttaa laajempi asiakastutkimus-/kuuleminen.

Asiakastutkimuksen tulokset koostettiin myös asiakasprofiilien muotoon, joita olivat seuraavat:

Yrjö Yksinäinen,

Emmi Epävarma,

Mariska Maahanmuuttaja,

Kyllikki Kyläläinen,

Leevi Liikuntarajoitteinen,

Mika Mielenterveyskuntoutuja ja

Tytti Työteliäs

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Hyvinvointilähetetoimintamallin jalkauttaminen Rovaniemelle

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kehittämisen tiekartta

Kehittämisen tueksi on tehty kehittämisen tiekartta. Se kuvastaa toimintamallin käyttöönoton askelmerkkejä toimenpidetasolla vastaten tunnistettuihin haasteisiin / avoimiin kysymyksiin Rovaniemen näkökulmasta – eli  yleistasoinen suunnitelma, joilla päämäärä voitaisiin saavuttaa.

Toimintamallin ydinsisältö

Rovaniemen malli

Osallistavien verkostotyöpajojen sekä asiakastutkimuksen ja VASA-hankkeen yhteistyön pohjalta mallinnettiin yhteinen malli, jota validoitiin Rovaniemen toimijoiden näkökulmasta dialogisin menetelmin.

Lopputuloksena syntynyt mallinnus todettiin hyvin soveltuvaksi sekä koko Lapin laajuisena, että Rovaniemellä.

Rovaniemen osalta muutos-/tarkennustarpeita ilmeni lähinnä yksittäisten toimijoiden roolien ja tehtävien suhteen.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallissa on kyse esiselvityksestä, jonka tarkoituksena on ollut valmistella hyvinvointilähetteen jalkautumista Rovaniemelle.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Käyttöönoton erityishuomioita:

  • Yhteisö- ja hyvinvointikoordinaattorien tehtävien tulee olla kokoaikaisia (riittävä resursointi varmistettava)
  • Viestinnän selkeyteen ja riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomioita toimijoiden moninaisuuden ja eriävien, monitasoisten roolien vuoksi muun toiminnan ohessa
  • Toimintamallin käyttöönotossa ja palvelutuotannossa on varmistettava aktiivisesti, että toiminta tuottaa arvoa asianomaisille eri tasoilla: 1. Asiakkaat/loppukäyttäjät 2. Yhteisöt 3. Työntekijät 4. Kunnat
  • Tämän varmistamiseksi ja tarkoituksen mukaisen jatkokehityksen mahdollistamiseksi koko käyttöönottoprosessin ajan on kerättävä systemaattisesti dataa toteutuneesta toiminnasta, eri toimijoiden näkökulmasta sekä asiakaskokemuksesta (määrä, laatu, saavutettavuus, resurssit) matalalla kynnyksellä (digialustan välityksellä)
  • Digialustan rooli nousee keskiöön lähtökohtaisen käyttöönoton sekä toiminnan resurssitehokkaan, turvallisen ja käyttäjäystävällisen operoinnin mahdollistamisessa:
    • Alustaksi suositellaan Kaikukortin ja -kannan tyyppistä, kevyempää ratkaisua, joka on todettu käytännössä täyttävän kaikki edellä mainitut kriteerit
  • Myös kyydit/kuljetukset toimintaan liittyen on todettu keskeiseksi tarpeeksi kohderyhmässä

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Rovaniemi
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Rovaniemen kaupunki
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)